Haku

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä Suomen pakolaiskiintiöstä. Tämän jälkeen sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Päätöksen pohjana on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Koska hätätapauksena Suomelle esitetyt kiintiöpakolaiset tarvitsevat nopeasti suojelua ja uudelleensijoittamista, Suomen viranomaiset valitsevat heidät muista kiintiöpakolaisista poiketen UNHCR:n toimittamien asiakirjojen perusteella ilman henkilökohtaisia haastatteluja.

Suomen pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu noin 120 paikkaa kiireellistä uudelleensijoitusta tarvitseville henkilöille eli niin kutsutuille hätätapauksille. He ovat kiintiöpakolaisia, joiden uudelleensijoittamisen tarpeen UNHCR on luokitellut kiireelliseksi suojelun tarpeen tai terveydellisten syiden vuoksi.

Osa pakolaisista on lähtenyt asuinalueeltaan tai kotimaastaan toiseen maahan tai alueelle, johon he eivät voi jäädä asumaan. He tarvitsevat uudelleensijoitusta.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon kuntapaikasta ja vahvistuksen asunnosta, se tekee matkajärjestelypyynnön Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM). Matkajärjestelypyyntö sisältää pakolaisten henkilötiedot, matkustamiseen vaikuttavat sairaudet ja vammat, sijoituspaikkakunnan, saapumislentokentän sekä ensimmäisen mahdollisen Suomeen saapumisajankohdan.

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanoton erityisavustusta Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmasta myönnetään erityisavustusta kunnille, hyvinvointialueille ...

Kun kiintiöpakolaiselle aletaan etsiä vastaanottavaa kuntaa, Maahanmuuttovirasto toimittaa ELY-keskukselle nimettömät tiedot pakolaisista. Olennaisia tietoja ovat esimerkiksi perheeseen kuuluvien lasten ja vanhempien iät, lähtömaassa saatu koulutus, työkokemus, terveydentila sekä pakolaisen mahdollisesti esittämät toiveet.

Keskeiset kotoutumiseen liittyvät käsitteet Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta aiheutuvaa haittaa. Sivuston päivit...

Kunnille voidaan korvata kustannuksia seuraavien ulkomaalaislaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Kustannuksia korvataan oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Sanastokeskuksen kanssa päivittänyt Kotoutumisen sanaston käsitteitä 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain mukaisiksi. Tälle sivulle on koottu sanaston kotoutumislakiin liittyvät käsitteet määritelmineen ja huomautuksineen.

1.4.2025 | Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmasta myönnetään erityisavustusta kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle vuonna 2025 kuntiin saapuneiden kiintiöpakolaisten vastaanoton tukemiseksi. Kiintiöpakolaisten vastaanoton erityisavustus on haettavissa haeavustuksia.fi-palvelussa ajalla 1.4.2025–27.2.2026.

26.1.2024 | 2. 3. 4. 5. 9. 7. 10. 11. Maahanmuuttovirasto järjestää valintamatkat, joilla Maahanmuuttoviraston ja suojelupoliisin edustajat sekä kotoutumisen asiantuntijat ELY-keskuksesta, kunnasta tai hyvinvointialueelta haastattelevat Suomelle esitetyt henk...

2.3.2022 | Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmässä on edustettuina useita ministeriöitä, Maahanmuuttovirasto, Kuntaliitto ja Suomen Punainen Risti. Muuttoliiketilannetta seurataan tiiviisti.

4.12.2023 | 1/5 Hakuohje VN/34126/2023-TEM-2 4.12.2023 VN/11845/2022 HAKUOHJE KUNNILLE JA HYVINVOINTIALUEILLE: LISÄTUKI KIIREELLISTÄ UUDELLEEN- SIJOITUSTA TARVITSEVIEN KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOON VUONNA 2024 Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kunti...

Riksdagen fattar beslut om Finlands flyktingkvot årligen i samband med godkännandet av statens budget. Därefter bereder inrikesministeriet tillsammans med utrikesministeriet och arbets- och näringsministeriet ett förslag för hur flyktingkvoten ska riktas geografiskt. Beslutet grundar sig på FN:s flyktingorgan UNHCR:s årliga bedömning av behovet av omplacering av flyktingar i världen och på UNHCR:s förslag till Finland om mottagande av kvotflyktingar.

In recent years, approximately 120 places have been allocated in Finland's refugee quota for persons in need of urgent resettlement, i.e. for emergencies. They are quota refugees whose need for resettlement has been classified as urgent by the UNHCR due to the need for protection or for health reasons.

Refugees flee persecution and conflict According to the UN Refugee Agency UNHCR, there were more than 120 million people in the world in May 2024 who had had to flee from persecution and conflict. According to the UNHCR, a significant proportion o...