OECD on esittänyt arvioinnissaan kritiikkiä Suomen ”kahden polun järjestelmään”, jossa työvoiman ulkopuolella olevat ohjautuvat asuinkuntansa kotoutumispalveluihin TE-toimiston työllisyyspalveluiden sijasta. Tämän on nähty heikentävän erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumisen edistämisen työelämälähtöisyyttä. Haasteena on myös, että kuntien kotoutumispalveluiden valikoima sekä kuntien ja TE-toimiston välinen yhteistyö vaihtelee paikkakunnasta toiseen. Järjestöjen ja vapaan sivistystyön mahdollisuuksia ei myöskään aina osata täysimääräisesti hyödyntää.
Kotoutumisohjelman osana toteutettaisiin johdantojakso, joka olisi työnhakijoille ja työvoiman ulkopuolella oleville yhteinen ja järjestettäisiin keskeisten viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Johdantojakson avulla varmistettaisiin koko kohderyhmälle kotoutumisen nopea käynnistyminen sekä ohjautuminen eteenpäin tarvittaviin osaamisen kehittämisen palveluihin ja koulutukseen tai nopeasti työelämään. Johdantojakson monialaisen järjestämistavan avulla purettaisiin kotoutumisen edistämisen ”kahden polun järjestelmää” sekä yhdenmukaistettaisiin alun palvelusisältöjä ja ohjausta. Johdantojakson ohella ’kahden polun järjestelmän’ haasteisiin vastataan säätämällä kunnalle vastuu siitä, että kotoutujan palvelutarve tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi siten kuin edellä luvussa 11.4. kuvataan.
Johdantojakson sisältö ja palveluiden kehittäminen
Johdantojakson sisältönä olisi
- osaamisen tunnistaminen, koulutus- ja työllistymispolkujen suunnittelu ja jatko-ohjaus,
- tuen tarpeiden laaja-alainen tunnistaminen (esim. sote-palvelut) ja palveluihin ohjaus,
- monikielinen yhteiskuntaorientaatio ja järjestötoimintaan tutustuminen.
Johdantojakso alkaisi alkukartoituksella, jossa arvioitaisiin alustavasti muun muassa maahanmuuttajan kielitaito ja muu osaaminen, opiskelu- ja työelämävalmiudet mukaan lukien digitaaliset taidot, koulutus- ja työhistoria sekä kotoutumista edistävien palvelujen tarpeet, ml. koulutus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeet. Alkuarvioinnin pohjalta maahanmuuttajan kanssa laadittaisiin kotoutumissuunnitelma niistä koulutus- ja työllistymis- sekä muista palveluista, jotka edistävät hänen kotoutumistaan ja työllistymistään. Maahanmuuttajan omien työllistymis- ja koulutustoiveiden selvittämisen yhteydessä maahanmuuttajalle tulee myös tarjota selkeää tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan valita kotoutumiskielekseen suomi tai ruotsi.
Alkuvaiheen palveluihin liittyy kehittämistarpeita. Osaamisen tunnistamista tehdään monissa organisaatioissa: vastaanottokeskuksissa, kunnissa, TE-toimistoissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja työpaikoilla. Osaamisen kartoittamisen käytännöt vaihtelevat alueittain ja eri toimijoiden välillä. Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja koskevan selvityksen perusteella näyttää siltä, että osaamisen tunnistamisen kenttä on pirstaleinen ja suurin ongelma liittyy tiedon kulkuun. Ongelmia aiheuttaa myös selkeiden vastuiden puute. Usea taho kartoittaa ja tunnistaa osaamista, mutta tieto ei tallennu kumuloidusti niin, että sitä voitaisiin systemaattisesti hyödyntää ja täydentää prosessin eri vaiheissa. Tiedon siirron ongelmat ja TE-toimiston ohjausresurssien puute vaikeuttavat myös työllistymis- ja koulutuspolkujen ohjausta. (Shemeikka ym. 2021.)
Kotoutumissuunnitelmia tehdään osin TE-toimistojen ja kunnan yhteistyönä, mutta koulutus- ja työllisyyspolkujen näkökulmasta on tarpeen vahvistaa TE-toimistojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä koulutukseen liittyvien suunnitelmien laatimisen yhteydessä. Kunnissa on nähty, että koulutus- ja työllistymispoluille ohjautumista edistäisi, mikäli kotoutumissuunnitelmasta olisi olemassa järjestelmään kirjattavissa oleva yhdenmukainen strukturoitu malli. (Shemeikka ym. 2021.) Esimerkiksi vapaa-aika ja yhteiskunnallinen osallisuus jäävät TE-toimistojen laatimissa kotoutumissuunnitelmissa vähäiselle huomiolle, samoin perheen tilanteen huomioiminen TE-toimistoissa. Myöskään perheiden kotoutumissuunnitelmia ei laadita kattavasti. (Kaarinen ym. 2020b) Osana johdantojaksoa luotaisiin alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien sisällölle ja seurannalle sekä monikieliselle yhteiskuntaorientaatiolle valtakunnallinen malli. Kotoutumista ja työllistymistä kaksikielisillä alueilla ja tehtäviin, joissa tarvitaan suomen ja ruotsin kielen taitoa, edistäisi mahdollisuus sisällyttää kotoutumissuunnitelmaan sekä suomen että ruotsin kieltä vahvistavia opintoja.
Kotoutumiskoulutuksessa osana suomen/ruotsin kielen opiskelua opetetaan yhteiskuntaan, perusoikeuksiin, työllistymiseen, koulutukseen ja arkielämään liittyvää tietoa. Suomen/ruotsin kielellä em. asioiden opiskelu ei kuitenkaan hyödytä täysimääräisesti kaikkia. Eri hankkeissa toteutetun omakielisen yhteiskuntaorientaation avulla osallistujien tieto yhteiskunnasta ja työelämästä on lisääntynyt merkittävästi ja nopeasti, mikä on lisännyt henkilöiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. (Lahtinen & Kuusiholma 2018.)
Luodaan johdantojakso: keskeiset toimenpiteet
- Osana kotoutumisohjelmaa valmistellaan ja otetaan käyttöön koko kohderyhmälle yhteinen ja monialaisesti järjestetty johdantojakso.
- Kehitetään johdantojakson osana toteutettavia palveluita:
- Luodaan alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien sisällölle ja seurannalle sekä monikieliselle yhteiskuntaorientaatiolle valtakunnallinen malli.
- Lisätään perheen kotoutumissuunnitelman hyödyntämistä ja kehitetään sisältöjä lasten tilanne huomioiden.
- Kehitetään ja pilotoidaan monialaisen ohjauksen tueksi valtakunnallisia ohjauksen kriteereitä mukaan lukien nykyistä tarkempi opiskelijaprofilointi kotoutumiskoulutuksen, lukutaitokoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen kohderyhmistä ja jatko-ohjauksesta tarkoituksenmukaiseen koulutukseen tai työllistymistä tukevaan palveluun.
- Kehitetään maahanmuuttajien työ- ja toimintakyvyn arviointia ja osaamisen tunnistamista osana yleistä työ- ja toimintakyvyn arviointia ja osaamisen tunnistamista. Lisäksi kehitetään maahanmuuttajien ammatinvalinta- ja urasuunnittelun sekä työnhaun tuen palveluja johdantojakson yhteydessä hyödynnettäväksi.
- Kehitetään maahanmuuttajien digitaalista osaamista osana kotoutumisen edistämisen palveluita sekä yksilölliset tarpeet huomioiden myös muissa palveluissa. Digituen tarjoamisessa hyödynnetään monikielisyyttä sekä järjestöjen osaamista. Tavoitteena on, että maahanmuuttajilla on riittävät arjessa ja yhteiskunnassa tarvittavat digitaaliset valmiudet.
- Varmistetaan mahdollisuus valita kotoutumiskieleksi suomi tai ruotsi sekä molempien kielten rinnakkaista osaamista. Kaksikielistä kotoutumista tulisi toteuttaa joustavasti ja yksilöllisiin ratkaisuihin perustuen, kuitenkin niin, ettei mahdollisuus ruotsinkieliseen kotoutuminen heikkene. Vahvistetaan asiantuntijoiden osaamista maahanmuuttajan kokonaistilanteen ja palveluntarpeen arvioinnissa ja ohjauksessa.
- Selvitetään mahdollisuus kehittää ja ottaa käyttöön maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden asiakastietojärjestelmä, jonka avulla voidaan hallinnoida kuntien alkukartoituksiin ja kotoutumissuunnitelmiin liittyvää asiakastietoa ja mahdollistaa tiedon siirto kotoutumisen viranomaistoimijoiden ja oppilaitosten välillä. Tavoitteena on parantaa monialaisten palvelujen tiedonsiirtoa huomioiden tietosuojakysymykset.
