Eduskunta (TrVM) on edellyttänyt kotouttamisen merkittävää nopeuttamista tehostamalla toimintoja kaikissa vaiheissa heti maahan saapumisesta. Turvapaikanhakijoiden osalta tätä on haluttu tehostaa lisäämällä vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta ja edellyttämällä yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen ja arvojen tuntemusta, joka varmistettaisiin vastaanottokeskuksissa tehtävällä kokeella. Kotoutumisen käynnistymistä voidaan nopeuttaa myös toimivalla kuntaanohjaamisprosessilla, jota vastaanottokeskuksen esikotouttavat toimet tukevat.
Vastaanottokeskuksessa tehtävä esikotouttava työ
Esikotouttavalla toiminnalla tarkoitetaan ennen oleskeluluvan saamista vastaanottokeskuksissa toteutettavia toimia, joilla vahvistetaan turvapaikanhakijan omaa toimijuutta, mutta samalla ne tukevat turvapaikanhakijan valmiuksia kotoutumiseen, mikäli hänelle myönnetään oleskelulupa. Se sisältää muun muassa työ- ja opintotoimintaa, muuta aktivoivaa toimintaa, hakijoiden ohjaamista keskusten ulkopuoliseen toimintaan, ansiotyön mahdollistavia ratkaisuja (maksukortti) ja kuntaan siirtymisen toimia sekä hakijoiden oman toimijuuden vahvistamista arkisten asioiden hoitamisessa.
Työ- ja opintotoiminnan järjestäminen on odotusajan vastaanottokeskusten velvollisuus kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) annetun lain mukaisesti. Vastaanottokeskuksen alueella järjestettävään työ- ja opintotoimintaan osallistuminen on vastaanottokeskuksen asiakkaille velvoittavaa, ja kieltäytyminen voi johtaa vastaanottorahan vähentämiseen.
Opintotoimintana vastaanottokeskuksissa tarjotaan suomen tai ruotsin kielen opintoja sekä yhteiskuntatietoutta. Maahanmuuttovirasto on kehittänyt turvapaikanhakijoille keskuksissa järjestettävän suomalaisen yhteiskunnan kurssin. Kurssilla turvapaikanhakija saa tietoa muun muassa Suomen lainsäädännöstä, Suomen historiasta, Suomen yhteiskuntajärjestyksestä sekä suomalaisesta kulttuurista ja tavoista. Kurssin Suomen lainsäädäntö -osioon kuuluu myös verkkokurssi ja testi. Vuoden 2020 koronatilanne vaikutti kurssin käytännön järjestämiseen. Maahanmuuttovirasto aloitti syksyllä 2020 kurssin toimintamallin päivittämisen. Uusi toimintamalli ja verkkokurssi on otettu käyttöön maaliskuussa 2021. Suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja tehdään tutuiksi myös arjen asiakastapaamisiin sisältyvällä ohjauksella ja neuvonnalla.
Keskuksen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Osa asiakkaista myös työllistyy ansiotyöhön tai aloittaa opiskelun jo lupaprosessin aikana. Turvapaikanhakijat voivat opiskella myös keskuksen ulkopuolella esimerkiksi perus- ja valmistavassa opetuksessa, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Kotoutumisen edistämisestä säädetyn lain mukaisia palveluita voi saada oleskeluluvan saamisen jälkeen.
Esikotouttavaa toimintaa tulee edelleen kehittää mm. tarjoamalla vahvempaa ohjausta ja neuvontaa sekä tutustumismahdollisuuksia alueen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin ja -palveluihin heti lupaprosessin alkuvaiheesta lähtien. Kotoutumisen alkamisen nopeuttamiseksi täytyy huolehtia myös siitä, että luvansaaneet turvapaikanhakijat ohjataan kotoutumis- ja työllisyyspalvelujen piiriin nopeasti luvansaamisen jälkeen. Tämä edellyttää vastaanottokeskusten, kuntien sekä ELY-keskusten yhteistyön kehittämistä ja lisäämistä ja ohjausta tukevan tietopohjan ja tiedonvaihdon kehittämistä.
Kansainvälistä suojelua saaneiden kuntiin ohjaus
Nykylainsäädännön mukaisesti kansainvälistä suojelua saavien ja muiden turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saavien kuntaan ohjaaminen perustuu sopimuksellisuuteen ELY-keskuksen ja kuntien välillä ja on kunnille vapaaehtoista. Oleskeluluvan saaneille voidaan hakea kuntapaikkaa tai he voivat järjestää muuttonsa itsenäisesti haluamaansa kuntaan, jolloin vastaanottokeskukset avustavat heitä kuntaan siirtymisessä ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Kunnille korvataan vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia kotoutumislain perusteella.
Lähtökohtaisesti oleskeluluvan saaneet ohjataan kuntapaikoille. Järjestelmä ei kuitenkaan kaikilta osin toimi. Luvansaaneilla on perustuslain mukainen oikeus valita asuinpaikkansa, eikä heillä ole velvollisuutta vastaanottaa tarjottua kuntapaikkaa. Monet muuttavat vastaanottokeskuksen tukemana itsenäisesti muun muuttoliikkeen tavoin suurimpiin kasvukeskuksiin, jotka eivät mm. niihin kohdistuvasta itsenäisestä muutosta johtuen pääsääntöisesti myönnä kuntapaikkoja. Tästä syystä neuvoteltuja kuntapaikkoja jää vuosittain käyttämättä: viime vuosina kuntapaikoille on pystytty ohjatusti sijoittamaan lähinnä kiintiöpakolaiset, alaikäiset ilman huoltajaa tulleet ja noin viidennes muista luvansaavista turvapaikanhakijoista.
Kuntiin ohjaamisen kehittäminen edellyttää viranomaisten vastuiden selkeyttämistä. Kuntaan siirtymisen prosessia sujuvoittaisi myös se, että kuntapaikoille ohjattaisiin kiintiöpakolaiset, ilman huoltajaa tulleet alaikäiset ja ne luvansaaneet, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea kuntaan siirtymisessä. (Owall group, 2019.) Muut luvansaavat muuttaisivat kuntaan itsenäisesti, jolloin vastaanottokeskus voi tarjota asiakkaalle ohjausta ja neuvontaa asumiseen liittyvän tuen tarpeissa ja muuton järjestämisessä. Tämä nopeuttaisi kuntaan siirtymistä niiden osalta, jotka eivät tarvitse kuntapaikkaa.
Kunnan on järjestettävä kotoutumislain mukaisesti kotoutumista edistäviä palveluita alueellaan asuville maahanmuuttajille, joten kuntien on voitava varautua vastaanottokeskuksista kuntaan muuttoon samalla kun kuntaan ohjaamisen toimin tulee edistää muuton jakautumista tasaisesti eri puolelle Suomea. Tavoitteisiin voidaan pyrkiä kehittämällä kuntaan ohjaamisen strategista suunnittelua, tietopohjan vahvistamista ja seurantaa sekä hyvällä poikkihallinnollisella ja monialaisella viranomaisyhteistyöllä. Niin ikään kuntaan ohjaamisen strategisen suunnittelun ja täytäntöönpanon yhteyttä yleiseen työmarkkinapolitiikkaan ja alue- ja kaupunkipolitiikkaan tulee vahvistaa. Vastaanottokeskuksissa luvansaaneiden muuton suuntautumiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan esikotouttavalla toiminnalla sekä vastaanottokeskuksissa tapahtuvalla turvapaikanhakijan ja luvan saaneen ohjauksella ja neuvonnalla.
Esikotouttava työ vastaanottokeskuksissa ja kansainvälistä suojelua saaneiden kuntiin ohjaus: keskeiset toimenpiteet
- Kehitetään vastaanottokeskusten esikotouttavaa toimintaa, turvapaikanhakijoille ja luvan saaneille antamaa ohjausta ja neuvontaa, ja poikkihallinnollista yhteistyötä, joilla varmistetaan luvansaaneiden turvapaikanhakijoiden pääsy kotoutumis- ja työllisyyspalvelujen piiriin nopeasti oleskeluluvan saamisen jälkeen.
- Kehitetään kuntaanohjaamisen järjestelmää kotoutumislain uudistuksen yhteydessä selkeyttämällä kuntaanohjaamisen viranomaisvastuut.
- Linjataan uudistamisen yhteydessä kuntaanohjaamisen kohderyhmästä. Kuntapaikalle tulisi ohjata kiintiöpakolaiset, ilman huoltajaa tulleet alaikäiset ja vahvempaa tukea kuntaan siirtymisessä tarvitsevat luvansaavat turvapaikanhakijat.
- Määritetään uudistamisen yhteydessä kuntapaikkavelvoitteeksi järjestää asunto kuntapaikalle ohjattavalle tai antaa riittävää tukea asunnon hankkimisessa. Kunnan vastuulla on tuottaa lakisääteiset ja kotoutumista edistävät palvelut kaikille alueellaan asuville kuntaan muuton perusteesta riippumatta.
- Kehitetään kuntaan ohjaamisen alueellisen ja paikallisen strategisen suunnittelun välineitä ja yhteyttä aluekehittämiseen samoin kuin tietopohjaa ja seurantaa sekä poikkihallinnollista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Näiden avulla kunnat ja alueet voivat varautua ja sitoutua kansainvälistä suojelua saavien ja turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saavien vastaanottoon.
