Sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat osaltaan maahanmuuttajien kotoutumista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä säädetään niitä koskevassa yleis- ja erityislainsäädännössä. Palveluihin pääsy edellyttää usein, että asiakas on itse aktiivinen ja osaa hakeutua niihin. Ohjaus ja neuvonta sekä viestinnän selkeys ovatkin erityisen tärkeitä, jotta maahanmuuttaja-asiakkaat pääsevät tarvettaan vastaaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin yhdenvertaisesti valtaväestön kanssa.
Vastauksina maahanmuuttajien tuen tarpeisiin ovat yhtäältä tarpeelliset erityispalvelut ja toisaalta koko väestölle suunnattujen palvelujen kehittäminen erityisiä tarpeita huomioivaan, inklusiiviseen toimintatapaan. Terveyspalveluissa inklusiivisuutta lisätään panostamalla kokonaisvaltaiseen palveluohjaukseen, tulkkiavusteisen työskentelyn edistämiseen sekä kiinnittämällä erityistä huomiota monikieliseen ja -kanavaiseen tiedonvälitykseen. Erityispalveluksi voidaan nähdä esimerkiksi sukupuolielinten silpomisen läpikäyneille naisille tarjottavaa erityistä hoitoa ja tukea.
Myös pakolaisuudesta, kidutuksesta tai sodan aiheuttamista traumoista kärsiville henkilöille tarjottava tuki vaatii erityistä ammattiosaamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt turvapaikanhakijoiden systemaattista terveystarkastusmallia ja jatkaa kehittämistyötä tuottamalla monikielistä mielenterveyttä tukevaa materiaalia. Erityispalveluiden lisäksi tarvitaan yleisen palvelujärjestelmän kehittymisen tukirakennetta esimerkiksi valtakunnallisen pakolaisten mielenterveyden osaamiskeskuksen (PALOMA) työn vakiinnuttamista osaksi pysyviä rakenteita. Lisäksi on syytä panostaa psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyden kantokykyä tukeviin tekijöihin, kuten sosiaalisten verkostojen lisäämiseen ja yleiseen osallisuuden tukemiseen. Myös koulutusjärjestelmällä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä.
Ennaltaehkäisevällä työllä on merkittävä vaikutus maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palveluiden tarpeelle. Erityisesti isojen kaupunkien osalta on ollut huomattavissa kuitenkin se, että esimerkiksi perheille suunnatuissa ennaltaehkäisevissä tukipalveluissa maahanmuuttajataustaiset perheet ovat osittain aliedustettuja, kun taas yliedustusta on ns. raskaissa, korjaavissa palveluissa esimerkiksi lastensuojelussa. Taustalla voi varmasti nähdä sen, että maahanmuuttajilla on vähemmän tietoa palvelujärjestelmästä ja heille on edelleen vaikeaa hakea yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja. Näitä esteitä on olennaista systemaattisesti ja määrätietoisesti purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Maahanmuuttajaväestön terveys- ja hyvinvointiseuranta on ensiarvoisen tärkeää, sillä se toimii pohjana palvelujen ja muiden toimintojen kehittämiselle ja arvioinnille.
Hallitus hyväksyi 6.10.2020 naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Ohjelma sisältää useita kunniaan liittyvän väkivallan torjunnan toimenpiteitä. THL:een perustettiin vuoden 2021 alussa osaamiskeskittymä kunniaan liittyvän väkivallan torjuntaan, yhteisötyöhön ja ammattilaisten konsultaatioon. Uhrien tukipalveluja sekä turvakotien paikkamäärää ja resursointia parannetaan jatkuvasti. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan myös perustamaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Lisäksi turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön ja mahdollistetaan pakkoavioliittojen mitätöinti ja selvitetään niiden kriminalisointia.
Istanbulin sopimuksen toimeenpanon osana on jatkossa tarve jatkaa ammattihenkilöstön osaamista, osaamisen keskittämistä ja kouluttamista koskevia toimenpiteitä ja koulutuksen resursointia. Myös osana kotoutumisen edistämistä lisätään tietoa tasa-arvosta, itsemääräämisoikeudesta, seksuaalisuudesta ja haitallisista perinteistä. Myös maahanmuuttajien omat järjestöt ovat tärkeitä toimijoita tällä kentällä.
Terveyttä ja hyvinvointia sosiaali- ja terveyspalveluilla: keskeiset toimenpiteet
- Kehitetään kotouttavaa sosiaalityötä ja sosiaalista osallisuutta edistävää toimintaa mukaan lukien maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen ja osallisuuden tukeminen.
- Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon (myös kasvatus- ja suojelualat) perus- ja täydennyskoulutukseen kokonaisuuksia maahanmuuton ja kulttuurisen moninaisuuden ilmiöiden hahmottamisen ja kohtaamisen tueksi.
- Edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden esteetöntä saatavuutta sekä monikielistä ja -kanavaista viestintää. Palveluiden digitalisoitumisen myötä turvataan myös kohtaavat palvelut henkilöillä, joiden kielitaito tai heikommat digitaidot vaikeuttavat digitaalisten palveluiden käyttöä.
- Kehitetään terveys- ja hyvinvointiseurantaa, jotta ulkomaalaistaustaisuus ja syntyperän mukaiset terveys- ja hyvinvointia koskevat tiedot tulevat nykyistä paremmin osaksi koko väestömme terveys- ja hyvinvointiseurantaa pelkkien erillistiedonkeruiden sijaan. Hyödynnetään kerättyä tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisessa ja kehittämisessä.
- Kehitetään kiintiöpakolaisille tehtäviä alkuvaiheen terveystarkastuksia valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi ja sisällytetään niihin turvapaikanhakijoille kehitettyä alkuvaiheen terveystarkastusta vastaavalla tavalla seulontoja ja terveysneuvontaa.
