Johdantojakson jälkeen osallistujat osallistuisivat tarvelähtöisesti aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen, lukutaitokoulutukseen tai aikuisten perusopetukseen.
Kotoutumiskoulutus
Eduskunta (TrVM6/2018) on edellyttänyt toimia kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia.
Kotoutumiskoulutuksena maahanmuuttajalle, jonka oppivelvollisuus on päättynyt, järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat suomen tai ruotsin kielen ja työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetus sekä kulttuuristen ja elämänhallintaan liittyvien valmiuksien kehittäminen. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen toteuttamista ohjaavat opetussuunnitelman perusteet (2012), joita on täydennetty päivitetyillä kotoutumiskoulutuksen toimintamalleilla (2017). Opetussuunnitelman perusteita päivitetään parhaillaan. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelmasuosituksen mukaisesti tai perusopetusta tarvitseville aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen lukutaitovaiheessa.
Nykyisen kotoutumislain mukaan kotoutumiskoulutusta järjestetään pääosin työvoimakoulutuksena julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain mukaisesti, mutta koulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen hankinnoista vastaavat ELY-keskukset avointen tarjouskilpailujen kautta. Vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen rahoitus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa valtionosuusjärjestelmää.
Työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen lähtötasoon ja kotoutujan omiin tavoitteisiin nojaavaa asiakassegmentointia, moduulirakennetta ja työelämälähtöisyyttä on viime vuosina lisätty, ja koulutuksen järjestämisessä on pystytty joustavasti vastaamaan alueiden ja maahanmuuttajien erilaisiin ja nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. VNTEAS-tutkimuksen aineistojen perusteella kotoutumiskoulutus koetaan uudistusten jälkeen toimivaksi, moduulimalli pääosin hyväksi ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma joustavaksi ja opetuksen laatua tukevaksi. (Shemeikka ym. 2021.) Kotoutumiskoulutukseen liittyen on noussut esiin myös kriittisiä näkemyksiä hankintojen perustumisesta hintakilpailuun, ja sen vaikutuksista koulutuksen laatuun. Hankintaprosessissa laadunvarmistusta onkin vahvistettu; laadunvarmistusta tehdään monissa kohdin muun muassa määriteltäessä hankintojen sisältö-, soveltuvuus- ja vähimmäiskriteereitä, vertailtaessa tarjouksia ja seurattaessa hankintojen laatua.
Koulutustarjonnan, kuten muunkin palvelutarjonnan osalta on alueellisia ja paikallisia eroja. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on hankittu erilaisiin koulutus- ja työllistymispolkuihin perustuvia kotoutumiskoulutuksia, esimerkiksi toiminnallista tukea tarvitseville, ammatilliseen koulutukseen suuntaaville, korkeakoulutetuille ja nopeasti töihin suuntaaville maahanmuuttajille. Muilla alueilla erilaisten kohderyhmien huomioimista koulutuksessa on lisätty, mutta yksityiskohtainen koulutusryhmien segmentointi on haastavaa maahanmuuttajien vähäisen määrän ja vaihtelevien tarpeiden vuoksi. Erityisesti kuntoutuksellista tukea tarvitsevien tarpeisiin ei aina ole riittävästi pystytty vastaamaan kotoutumista edistävän koulutuksen tarjonnalla. Kotoutumiskoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi on lisätty läsnäoloratkaisuin toteutetun koulutuksen rinnalla verkkokoulutusten hyödyntämistä. Hyviä kokemuksia on saatu ELY-keskusrajat ylittävistä hankinnoista, joiden avulla on voitu järjestää esimerkiksi eri alueilla asuville korkeakoulutetuille omia verkkokoulutusryhmiä.
Työvoimakoulutuksena tarjottavan kotoutumiskoulutuksen rinnalle tarvitaan yhtenäinen, avoimesti ja maksutta saatavilla oleva digitaalinen kielen oppimisen kokonaisuus, jolla tuettaisiin kotoutumisen tehostamisen ja nopeuttamisen sekä maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamisen tavoitteita. Helposti saavutettava materiaali tarjoaisi mahdollisuuden kehittää kielitaitoa myös jo ennen Suomeen muuttoa riippumatta maahanmuuton syystä. Parhaimmillaan materiaali tukisi kielen oppimista muun kielikoulutuksen aikana sekä kielitaidon omaehtoista ylläpitoa ja kehittämistä esim. kotoutumiskoulutuksen päätyttyä ja muiden opintojen ja työskentelyn ohella. Parhaillaan uudistettavat kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet luovat hyvän pohjan yhtenäisen materiaalin kehittämiselle. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman sisältöjä mukaileva digitaalinen materiaali tukisi myös uuteen yhteiskuntaan asettautumista ja orientoitumista.
Kotoutumiskoulutuksen kehittämistoimien tavoitteena on tukea siirtymiä työelämään ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin ja koulutukseen. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi tulee myös edelleen vahvistaa kotoutumiskoulutuksen yhteistyötä ja yhteensovittamista muun muassa TE-palveluiden, ammatillisten opintojen, korkeakoulujen SIMHE-toiminnan ja Talent Boost-ohjelman toimien sekä työnanantajien että järjestöjen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien osalta keskeistä on myös kotoutumiskoulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen ja kuntoutusta ja kielikoulutusta yhdistävien mallien kehittäminen.
Nykytilanteessa ei ole nähty olevan riittäviä keinoja tukea kaikkien pidempään maassa asuneiden maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opiskelua (Shemeikka ym. 2021). Työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnoissa on priorisoitu maahanmuuttajat, joilla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma, jotta koulutus päästäisiin aloittamaan mahdollisimman nopeasti Suomeen muuton jälkeen. Pidempään Suomessa asuneita otetaan kotoutumiskoulutuksen opiskelijoiksi, mikäli kotoutumiskoulutukseen jää vapaita opiskelijapaikkoja.
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen kielitaidon tavoitetason (B1.1.) saavuttaa noin kolmasosa koulutukseen osallistuneista ja erityisesti koulutuksen hitaalla polulla tavoitetason saavuttamisessa on haasteita. Vaikka kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta ei voida arvioida yksistään saavutetuilla kielitaitotasoilla, tulee kehittämistyössä kiinnittää huomioita saavutettujen kielitaitotasojen parantamiseen muun muassa riittävin tukitoimin. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on kiinnittänyt huomiota saavutettujen kielitaitotasojen vaikuttavuuden vaihteluihin koulutuksen järjestäjien välillä. VTV:n näkemyksen mukaan kiinnittämällä huomiota koulutuspalvelujen tuottajien välisiin eroihin saavutetussa kielitaidon tasossa voi olla mahdollista tehostaa toimintaa. VTV on myös tuonut esiin tarpeen kehittää kotoutumiskoulutuksen vaikutusten seurantaa siten, että valtakunnallisiin tietojärjestelmiin kerättävää tietoa voidaan paremmin hyödyntää kotoutumiskoulutuksen suunnittelussa, ohjaamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. (Valtion talouden tarkastusvirasto 2018.)
Kotoutumiskoulutuksen järjestämistavan osalta on esitetty kehittämistarpeita, joita on selvitetty selonteon valmistelun yhteydessä. Selonteon valmistelun aikana nousi esille myös kotoutumiskoulutuksen järjestämistavan vaihtoehtojen pohtiminen. Yleisesti on tunnistettu, että kotoutumiskoulutuksen laadussa on vaihteluita. Tehdyn selvitystyön pohjalta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista tehdä johtopäätöstä siitä, onko kyse yksittäisistä tapauksista vai järjestelmätason ongelmasta, sillä näkemykset koulutuksen laadun haasteiden yleisyydestä ja sisällöstä eroavat toisistaan eikä tietoa esitettyjen haasteiden yleisyydestä ole ollut saatavilla. Mahdollisen järjestämistavan muuttamisen vaikutuksista kotoutumiskoulutukseen ei ole selvyyttä, sillä kaikkien järjestämistapojen osalta on tunnistettu vahvuuksia ja haasteita maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisen osalta. Kotoutumiskoulutuksen myönteisiksi arvioidut muutokset ja hallituskaudella valmisteltavat laajat hallinnolliset uudistukset huomioiden, vaihtoehtoisia järjestämistapoja on nähty tarkoituksenmukaiseksi selvittää laajemmin seuraavalla hallituskaudella.
Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja koskeneen VNTEAS-selvityksen mukaan kotoutumiskoulutuksen toimivuutta edistäisi muun muassa suuremmat mahdollisuudet joustavoittaa sitä paikallisen toimintaympäristön mukaisesti, kotoutumiskoulutuksen huomiointi kuntien toiminnassa ja strategioissa, yhteistyörakenteiden systematisointi, opetusmenetelmien kehittäminen sekä kotoutumiskoulutuksen parempi nivominen jatkokoulutuspoluille ja vapaa-ajan epävirallista kotoutumista tukevaan toimintaan.
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen kehittäminen: keskeiset toimenpiteet
- Uudistetaan kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet.
- Koulutuksen laadun kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi valmistellaan hankinnoissa noudatettavat valtakunnalliset laatukriteerit, joissa määriteltäisiin ainakin kotoutumiskoulutuksen opettajilta vaadittava osaaminen ja opetustiloihin liittyvät vähimmäisvaatimukset. Valtakunnallisen kehittämistyön osana tuetaan myös kotoutumiskoulutuksen vahvempaa kytkeytymistä työelämään, muuhun koulutusjärjestelmään ja osaamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin ja ekosysteemeihin sekä järjestöjen toimintaan.
- Parannetaan ja yhdenmukaistetaan koulutuksen laatua etenkin opettajille suunnatuilla koulutuksilla, valtakunnallisilla oppi- ja muilla materiaaleilla ja luomalla toimintamalleja monialaisen sekä työnantajien ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön järjestämiseksi.
- Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi kehitetään tulosperustaisia hankintoja ja selvitetään myös dynaamisen hankintajärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia ja hyötyjä.
- Kasvatetaan ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa, jotta maahanmuuttajille on tosiasialliset mahdollisuudet valita kotoutumiskielekseen myös ruotsi.
- Kotoutumiskoulutuksen saavutettavuuden lisäämiseksi, korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamiseksi ja ruotsinkielisen koulutuksen saatavuuden turvaamiseksi lisätään läsnäoloratkaisuin toteutetun koulutuksen rinnalla verkkokoulutusten hyödyntämistä. Vahvennettua tukea tarvitsevien maahanmuuttajien kotoutumista vahvistetaan kehittämällä kuntoutusta ja kielikoulutusta yhdistäviä koulutusmalleja.
- Erityisesti pienissä kunnissa kehitetään työvoimapalveluiden ja kuntien yhteishankintoja, mikäli työvoimapalveluiden asiakkaiden ja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien koulutustarpeisiin vastaaminen yhteiskoulutuksena edistäisi koulutukseen pääsyä.
- Parannetaan kotoutumiskoulutuksen saatavuutta henkilöille, joilla on kotoutumiskoulutuksen tarve, eikä enää voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa.
- Käynnistetään digitaalisen kielen oppimisen kokonaisuuden kehittäminen.
- Arvioidaan esitysten vaikuttavuutta toimeenpanon edetessä ja päätetään arvioinnin perusteella mahdollisista uusista linjauksista ja toimista kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi seuraavalla hallituskaudella.
Lukutaitokoulutus ja muu kotoutumissuunnitelmaan sisältyvä vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutus
Luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuonna 2018. Lukutaitokoulutusta järjestetään kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistoissa sekä osana aikuisten perusopetuksen alkuvaihetta. Uudistuksella pyrittiin takaamaan se, että maahanmuuttajien koulutus muodostaa yhtenäisen jatkumon myös niille, joiden perustaidoissa on puutteita.
Uudistuksella tavoitetaan myös kotivanhempia, jotka aiemmin jäivät koulutuksen ulkopuolelle. Sellaiset joustavat koulutuksen muodot, joiden yhteyteen kunnan on mahdollista järjestää varhaiskasvatuspalveluja, ovat tärkeitä, sillä kotona lapsia hoitavat naiset saattavat lastenhoitoavun puutteessa jäädä kieli- ja yhteiskuntakoulutuksen ulkopuolelle, jolloin kielitaidon tai lukutaidon puute vaikeuttaa yhteiskuntaan kotoutumista ja työpaikan saamista. Koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen mukaan koulutuksen kohderyhmien tavoittamisessa on esiintynyt haasteita, jotka liittyvät muun muassa kotivanhempien tavoittamiseen ja kriteerit täyttävän opiskelijaryhmän kokoon saamiseen. (Hievanen ym. 2020.)
Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa opiskelija voi suorittaa luku- ja kirjoitustaidon opintoja sekä suomen tai ruotsin kielen opintoja joustavasti omaan tahtiin, myös sivutoimisesti. Mikäli koulutus on hyväksytty osaksi opiskelijan kotoutumissuunnitelmaa, ei siitä peritä maksua, vaan koulutuksen valtionosuus on 100 %.
Lukutaitokoulutusta ei uudistuksen alkuvuosina ole ollut riittävästi saatavilla. Haasteena vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämisessä on se, että lukutaitokoulutusuudistuksen yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta siirretty noin 5 miljoonaa euroa kattaa vain noin 35 % nykyisen koulutusvolyymin rahoituksen tarpeesta. Määräraha mitoitettiin vuoden 2015 tilanteen mukaan, jolloin opiskelijamäärä työvoimakoulutuksena järjestetyssä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa oli 902 opiskelijaa. Vuoden 2019 tietojen mukaan vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyssä koulutuksessa opiskelijamäärä oli kuitenkin merkittävästi tätä suurempi, 5 211 opiskelijaa.
Vapaan sivistystyön kototutumissuunnitelmaan hyväksytyssä koulutuksessa opiskelevat luku- ja kirjoitustaidon opiskelijoiden lisäksi kototutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opiskelevia opiskelijoita sekä opiskelijoita, joiden koulutukset TE-toimistot ovat katsoneet kotouttamista edistäviksi opinnoiksi. Opetuksessa olevien lukumäärän ja etenemisen ja vaikuttavuuden seurannan jatkopolkuineen haasteena on, että opetushallinnon tiedonkeruussa näitä opiskelijoita ei eritellä tarkemmin, koska rahoituksen peruste on kaikille sama. Ei ole myöskään tietoa siitä, missä määrin saatavilla on ollut koulutuksia, joiden rinnalla on järjestetty kunnan toimesta lastenhoito.
Tällä hetkellä osa oppilaitoksista paikkaa vajetta rahoittamalla toimintaa muulla rahoituksella, mutta tämä ei ole kaikille ylläpitäjille mahdollista. Riskinä on, että kiinnostus koulutuksen järjestämiseen vähenee, mikäli valtionosuuden määrä ei vastaa koulutuksen tarvetta. Epätietoisuus lukutaitokoulutuksen rahoituksen jatkuvuudesta ei myöskään kannusta koulutuksen kehittämistyöhön.
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla on esimerkiksi tarve täydentää muualla kuin Suomessa suoritettuja perusasteen opintoja tai korottaa yksittäisten oppiaineiden arvosanoja. Alkuvaiheeseen sisältyy lukutaitovaihe, joka on tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidon alkeita ja numeerisia perustaitoja tarvitseville perusopetuksen opiskelijoille.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen koko oppimäärää suorittavien rahoitus on kytketty suoritettujen kurssien määrään ja mahdollistaa viiveettömän toiminnan aloituksen ja rahoituksen arvioidulla volyymilla. Valtionosuusrahoituksella ei ole määrärahakattoa, vaan kaikista suoritetuista aikuisten perusopetuksen kursseista maksetaan valtionosuutta. Kunta voi itse päättää, järjestääkö aikuisten perusopetusta ja kuinka paljon. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää perusopetuksen järjestämislupia yksityisille toimijoille ja lisätä tarvittaessa paikkamääriä.
Karvin (2020) selvityksessä tuli esiin mm. se, että opettajat pitivät opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja sisältöjä osittain liian vaativina suhteessa opiskeluun käytettävään aikaan ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskeluvalmiuksiin ja osaamiseen. Koettiin, että käytössä olevat resurssit eivät tue riittävästi heikon kielitaidon omaavien tai hitaampaa koulutuspolkua tarvitsevien maahanmuuttajien oppimista. Tämä tulee esiin erityisesti lukutaitovaiheessa, jossa opiskelijat tarvitsevat riittävän pitkää opintojen kestoa, pienryhmäopetusta ja yksilöllisempää opetusta. Tällä hetkellä järjestäjä ei saa korvausta hylätyn kurssin uusimisesta. Kehittämiskohteena tuli myös esille, että alkuvaiheen opetuksen sisällöt ja arviointi vaihtelevat eri oppilaitoksissa. (Hievanen ym. 2020.)
Aikuisten perusopetuksessa mahdollistetaan rahoitus myös opiskelijoiden kertaamista kursseista. Varsinkin lukutaitovaiheessa ja alkuvaiheessa hitailla oppijoilla voi olla tarve kerrata kursseja.
Lukutaitokoulutus, muu vapaan sivistystyön koulutus ja aikuisten perusopetus: keskeiset toimenpiteet
- Huolehditaan siitä, että kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän vapaan sivistystyön kotouttavan koulutuksen rahoitus on koulutustarpeeseen nähden riittävä. Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitus erotetaan omaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen yhteydessä kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusjärjestelmään lisätään uusia tähän tarkoitukseen käytettäviä opetustunteja ja opiskelijaviikkoja.
- Selvitetään mahdollisuudet maksuttoman vapaan sivistystyön koulutuksen ulottamiseksi luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ja perustaitojen vahvistamista tarvitseville henkilöille, joilla ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan.
- Aikuisten perusopetuksessa mahdollistetaan rahoitus myös opiskelijoiden kertaamista kursseista. Varsinkin lukutaitovaiheessa ja alkuvaiheessa hitailla oppijoilla voi olla tarve kerrata kursseja.
- Osaamisen tunnistamisen menetelmiä ja arviointikriteerejä yhdenmukaistetaan kansallisesti luomalla työkaluja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus täsmentää arviointiohjeistustaan oppilaitoksissa suoritettavaan arviointiin sekä suuntaa opetushenkilöstölle täydennyskoulutusta. Hyvien käytäntöjen levittämistä tuetaan esimerkiksi digitaalisen alustan avulla ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksella.
- Tuetaan joustavien, mm. kotona lapsia hoitaville vanhemmille soveltuvien toteutumismallien kehittämistä ja levittämistä, erityisesti huomioiden mahdollisuus yhteensovittaa koulutusta ja lastenhoitoa.
