Selonteon esityksillä edistetään maahanmuuttajien työllisyyttä ja osallisuutta sekä nopeutetaan kotoutumista kaikissa vaiheissa. Esityksillä kehitetään kotoutumisen alkuvaihetta ja kotoutumisen edistämistä osana peruspalveluita ja koulutusjärjestelmää sekä vahvistetaan hyviä väestösuhteita ja kumppanuuksia.
Keskeiset selonteossa esitettävät uudistukset ovat:
- Kotoutumisen alkuvaiheen tehostamiseksi valmisteltava kotoutumisohjelma (selonteon luku 11); Kotoutumisohjelmaa koskevilla esityksillä selkeytetään kotoutumisen alkuvaihetta sekä tuetaan kotoutumisen tarve- ja työelämälähtöisyyttä. Lisäksi kotoutumisohjelmalla edistetään kotoutumista edistävien palveluiden nykyistä parempaa saatavuutta ja toimivuutta sekä sujuvia siirtymiä erityisistä kotoutumispalveluista työelämään, koulutukseen ja muihin palveluihin.
- Peruspalveluiden ja yleisen koulutusjärjestelmän kehittäminen vastaamaan entistä paremmin myös maahanmuuttajien tarpeisiin (selonteon luvut 8, 12, 13 ja 14); Yleistä palvelu- ja koulutusjärjestelmää koskevilla esityksillä parannetaan yhteiskunnan kykyä vastata maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ja mahdollisuuksia hyödyntää kaikille suunnattuja palveluita maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena.
- Ohjauksen ja neuvonnan vakinaistaminen ja vahvistaminen kaikille Suomeen muuttaneille maahanmuuton perusteesta, elämäntilanteesta tai maassa asutusta ajasta riippumatta (luku 10); Esityksellä vahvistetaan tiedon lisääntymistä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kaikkien kohderyhmien tavoittamista kotoutumista edistävään toimintaan ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Kotoutumisohjelma määrittelisi tiiviimmän ja kohdennetumman, ensisijaisesti työttömänä työnhakijana ja työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille suunnatun kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessin, kun taas esityksillä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saatavuuden parantamiseksi tuetaan kaikkien Suomeen muuttaneiden kotoutumista maahanmuuton perusteesta, elämäntilanteesta tai maassa asutusta ajasta riippumatta (luku 10).
Selonteon esityksillä vahvistettaisiin maahanmuuttajien tarvelähtöistä ohjausta koko kotoutumisohjelman ajan, kotoutumispalveluista peruspalveluihin ja yleisen koulutusjärjestelmän piiriin sekä työelämään. Kotoutumisohjelmalla ei suljettaisi pois mahdollisuutta hyödyntää ohjelman aikana tai sen jälkeen myös muita kuin ohjelman sisällöissä määriteltyjä työllisyyttä ja osaamista edistäviä palveluita tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, mikäli näillä voidaan edistää maahanmuuttajan hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä. Vastaavasti esimerkiksi kielikoulutukseen olisi mahdollisuus tarvelähtöisesti osallistua myös kotoutumisohjelman päätyttyä esimerkiksi osana työvoimapalveluissa laadittua työllistymissuunnitelmaa. Kotoutumisohjelman osana hyödynnetään myös kolmannen sektorin toimintaa.
Työhön ja opiskelemaan muuttavien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä esitetään kehitettävän useilla, kohderyhmän elämäntilanteen huomioivilla toimilla (luku 15) mukaan lukien suomen/ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja työelämän monimuotoisuusohjelman ja Talent Boost -ohjelman toimet. Lisäksi työhön ja opiskelemaan muuttavien kotoutumista tukee tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saatavuuden parantaminen (luku 10) ja osin kotoutumisohjelman toimet (luku 11).
Selonteon esityksillä edistetään laaja-alaisesti kotoutumisen tavoitteita: työllisyyttä, terveyttä ja arjen hyvinvointia, perheiden kotoutumista, osallisuutta ja hyviä väestösuhteita. Kotoutumisen edistämisen eri osa-alueet tukevat myös toisiaan: esimerkiksi työllistyminen edistää osallisuutta ja hyvinvointia, hyvä terveys työllistymistä ja hyvät väestösuhteet hyvinvointia. Vanhempien ja koko perheen kotoutumisen tukeminen edistää myös lasten kotoutumista. Selonteon esitysten lähtökohtana on vahva monitoimijainen yhteistyö, johon osallistuvat muun muassa keskeiset ministeriöt, ELY-keskukset ja muut alueelliset toimijat, kunnat, koulutuksen järjestäjät, palveluntuottajat, KELA, työnantajat sekä järjestöt ja uskonnolliset ja muut yhteisöt.
Kotoutumisen edistämisen toimivuuden edellytyksenä ovat toimivat kumppanuudet ja hyvien väestösuhteiden toteutuminen yhteiskunnassa. Kotoutumisen edistämisen kumppanuuksia ja järjestöjen roolia edistetään selonteon esityksissä poikkileikkaavasti (esim. luvut 10 ja 11) ja omana kokonaisuutenaan luvussa 16 esitetyin toimin ja muun muassa kotoutumisen kumppanuusohjelmaa hyödyntäen. Hyvien väestösuhteiden ja maahanmuuttajien osallisuuden kehittämisen osalta tavoitteista ja toimenpiteistä linjataan luvussa 17. Lisäksi luvussa 9 linjataan vastaanottokeskuksissa toteutettavasta kotoutumisen nopeaa käynnistymistä tukevasta työstä ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin ohjaamisen kehittämisestä.
Maahanmuuttaja on oman kotoutumisprosessinsa omistaja ja kotoutumisen edellytyksenä on maahanmuuttajan oma aktiivinen toiminta. Kotoutumispalveluiden tavoitteena onkin tukea maahanmuuttajan omaa toimijuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Selonteon esityksillä lisätään kotoutujan tietoisuutta mahdollisuuksistaan ja kykyä tehdä itseään koskevia kotoutumista ja työllistymistä edistäviä päätöksiä. Lisäksi esityksillä vahvistetaan kotoutumisen edistämisen vaikuttavuutta parantamalla mahdollisuuksia rakentaa yksilöllisiä ja tarvelähtöisiä kotoutumispolkuja, esimerkiksi nopeasti töihin suuntaaville, perustaitojen vahvistamista tai ammatillista koulutusta tarvitseville, korkeakoulutetuille tai erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajille.
Maahanmuuttajien joukossa on myös eri syistä haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden eritystarpeet tulee ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä. Muun muassa kiintiöpakolaiset, vammaiset maahanmuuttajat, ihmiskaupan uhrit ja alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Selonteon esityksillä tuetaan mahdollisuuksia tunnistaa myös näiden ryhmien palvelutarpeita ja palveluihin pääsyä.
