Kotoutumisen poikkkihallinnollisuuden vuoksi kotoutumisen edistämisen rahoitus jakautuu useammalle toimijalle eri rahoituskanavien kautta. Kunnalle maksetaan valtion varoista korvauksia pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä. Lisäksi kunnalle maksetaan hakemuksesta kotoutumislain mukaisesti laskennallista korvausta alkukartoituksen järjestämisestä (à 700 euroa). Kunnat ovat hakeneet vuosittain korvausta noin 250–400 tekemästään alkukartoituksesta, minkä perusteella kunnille on maksettu vuosittain noin 175 000 – 280 000 euroa. Valtion korvaukset kotouttamisesta -momentin määrärahassa on arvioitu alkukartoitusten järjestämiseen kohdentuvan 1,4 milj. euroa/vuosi, mikä riittäisi 2 000 alkukartoituksen kustannusten korvaamiseen.
Työnhakijana olevien maahanmuuttajien palvelut rahoitetaan osana julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Työnhakijaksi ilmoittautuneiden maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä (ml. alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman järjestäminen) vastaa TE-toimisto ja vuoden 2021 maaliskuusta myös työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuvat kokeilukunnat. ELY-keskukset hankkivat työvoimakoulutuksena kotoutumiskoulutusta valtion talousarviossa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin kohdennetuista määrärahoista. ELY-keskuksilla on myös vastuu kotoutumisen alueellisesta kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja seurannasta, kuntien tukemisesta ja neuvonnasta kotoutumisen edistämisessä.
Työtön työnhakija voidaan ohjata työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen tai suorittamaan omaehtoisia opintoja, joita voidaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tukea työttömyysetuudella. Kotoutumiskoulutuksen määrärahatarvearvio perustuu vuosittaisiin olettamiin maahanmuuttajien määristä. Vuonna 2021 työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen hankintaan arvioidaan käytettävän noin 55 miljoonaa euroa. Lisäksi maahanmuuttajalle voidaan tarjota kaikkia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisia palveluja, ja myös ne rahoitetaan osana julkisten työvoimapalvelujen rahoitusta. Myös työikäiset kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ohjataan hakeutumaan työnhakijaksi, mikäli he eivät esimerkiksi vanhempainvapaan tai muun syyn vuoksi ole työvoiman ulkopuolella.
Kunnille kotoutumisen edistämisen kustannuksia korvataan pääasiassa kansainvälistä suojelua saavien osalta. Kotoutumislain mukaisesti valtio maksaa kunnalle korvauksia kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä sekä laskennallisten että todellisten kustannusten perusteella. Vuonna 2020 kunnille maksettiin korvauksia noin 137 miljoonaa euroa. Lisäksi kansaneläkelaitokselle korvattiin perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvia kustannuksia noin 23 miljoonaa euroa.
Seurantatietoa siitä, miten laskennallinen korvaus kunnissa on kohdennettu tai käytetty, kuinka moni em. henkilöpiiriin kuuluvista henkilöistä on aktiivisesti kunnan tai sekä kunnan että TE-toimiston kotoutumispalveluiden asiakkaana, ei ole saatavilla. Todellisten kustannusten mukaan korvataan kotoutumislaissa säädetyin edellytyksin muun muassa tulkitsemisen järjestämisestä ja toimeentulotuesta kunnalle aiheutuneet kustannukset sekä vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuneet huomattavat kustannukset, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan.
Kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisen järjestelmää on tarpeen yksinkertaistaa, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle muuttaisi etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten osalta korvausten maksamista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset korvattaisiin jatkossa palvelut järjestävälle hyvinvointialueelle.
Kotoutumispalveluja kehitetään usein hankerahoituksella. Esimerkiksi kuntien maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminnan ja matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämistä on viime vuosina tuettu valtionavustuksilla. Lisäksi kunnille maksetaan Euroopan unionin uudelleen sijoittamisen määrärahasta tukia pakolaisten vastaanoton ja kotoutumisen edistämiseksi.
Euroopan unionin uuden rakennerahastokauden 2021–2027 valmistelussa huomioidaan maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen työn, koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista. ESR+ ja AMIF -rahoitusten lisäksi pyritään hyödyntämään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta maahanmuuttajien osaamisen ja työllistymisen vahvistamiseksi. Hankerahoitus on hyvä väline toimenpiteiden kehittämiseen, mutta pysyviin toimintoihin tarvitaan pysyvä rahoitus.
Kunnille myönnettävän valtionosuuden laskennassa huomioidaan vieraskielisyyden perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Peruspalvelujen valtionosuus kohdistuu ennen kaikkea vieraskielisten kuntalaisten peruspalveluiden käyttökustannuksiin, ei niinkään kotoutumista edistäviin erityispalveluihin (luku 8). Valtionosuuksia kohdistuu myös maahanmuuttajille koulutuksen valtionosuusrahoituksen kautta. Esim. vapaan sivistystyön koulutuksessa maahanmuuttajien kototutumissuunnitelmaan hyväksytylle koulutukselle on vuosittain valtion talousarviossa kohdistettu 4,927 milj. euroa. Aikuisten perusopetusta, jonka kohderyhmästä yli 90 % on maahanmuuttajia, kohdistui vuonna 2019 n. 36,5 milj. euroa.
Rahoituksen riittävyys ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä selonteossa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiselle. Kaksikielisen kotoutumisen varmistamiseksi tulee varmistaa riittävät resurssit myös ruotsinkieliseen kotoutumisen edistämiseen. Selonteossa esitetyistä muutoksista aiheutuisi lisäkustannuksia työ- ja elinkeinohallinnolle ja opetushallinnolle. Kotoutumisohjelma sisältäisi myös kunnille lainsäädännöllä annettavia uusia kotoutumisen edistämisen tehtäviä, jotka tulisi korvata täysimääräisesti. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.
Kotoutumisohjelman resurssit: keskeiset toimenpiteet
- Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.
- Selvitetään kunnille lainsäädännöllä annetuista uusista kotoutumista edistävistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaamisen tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat rahoitustavat.
