Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista

Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteossa annetaan tilannekuva ja kerrotaan keskeiset muutostekijät sekä esitetään tavoitteet ja toimenpiteet kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi.

Selonteon tarkoitus, lähtökohdat ja laatiminen

Selonteon tarkoitus ja lähtökohdat

Kotoutumisen uudistamistarpeita käsittelevän selonteon tarkoituksena on luoda suuntaviivoja kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi siten, että kasvavan maahanmuuttajaväestön osallisuus yhteiskunnassa voidaan varmistaa ja yhteiskunnan isoihin murroksiin kuten työikäisen väestön vähenemiseen vastaamisessa hyödyntää myös maahanmuuttajien osaamista. Tämä edellyttää, että maahanmuuttajat pysyvät mukana isoissa muutoksissa, kuten työn murroksessa ja tietoyhteiskuntakehityksessä, sekä yhteiskunnallisen polarisaation ehkäisemistä. Selonteon esityksillä vastataan keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin ja kotoutumisen edistämisen tunnistettuihin kehittämiskohteisiin.

Selonteon valmistelu on yhteensovitettu muiden pääministeri Marinin hallituskaudella käynnissä olevien keskeisten uudistusten kanssa, joilla on liittymäpintoja myös maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen, erityisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilut, työvoima- ja yrityspalveluiden pysyvän palvelurakenteen valmistelu, sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuiden uudistaminen, pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin luominen ja jatkuvan oppimisen uudistus. Osin kotoutumisen edistämiseen tehtävistä muutoksista voidaan lopullisesti päättää vasta rakenteellisia ja muita uudistuksia koskevien linjausten valmistuttua.

Suomen väestörakenne muuttuu monista eri syistä. Syntyvyys vähenee, väestö ikääntyy ja globaalin muuttoliikkeen myötä maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä kasvaa myös Suomessa. Muuttoliike ja maahanmuuttajat ovatkin pysyvä osa yhteiskuntaa. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja toteutetaan Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Sujuvat, oikeudenmukaiset ja yksilölliset lupa-, kotoutumis- ja kansalaisuuspalvelut vastaavat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin. Toimiva ja turvallinen Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita perheineen.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä osaajien työperusteista maahanmuuttoa ja parantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen. Hallitusohjelmassa työperusteisen maahanmuuton painopisteeksi on asetettu työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat.

Hallitusohjelman tavoitteita edistetään Talent Boost -toimenpideohjelmalla, joka hyväksyttiin 16.6.2020. Toimenpideohjelman tavoitteena on vahvistaa yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista sekä vastata osaavan työvoiman saatavuuden, kestävyysvajeen ja taloudellisen huoltosuhteen haasteisiin myös maahanmuuton keinoin. Lisäksi tavoitteena on, että jatkossa työnantajat osaavat ja haluavat rekrytoida entistä enemmän kansainvälisiä osaajia ja että työ- ja koulutusperusteisten muuttajien oleskelulupaprosesseja nopeutetaan. Kotouttamispolitiikan ja Talent Boost-ohjelman avulla edistetään myös työhön ja opiskelemaan muuttavien jäämistä Suomeen pysyvämmin kehittämällä kotoutumista edistäviä palveluita myös tälle ryhmälle. Talent Boost-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet työn ja opiskelun perusteella muuttavien kotoutumisen edistämiseksi on huomioitu ja niitä on täydennetty selonteon valmistelussa.

Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti maahanmuuttoa koskevissa uudistuksissa otetaan huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy. Linjaus on huomioitu myös selonteon valmistelussa. Maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksiä tukee myös hallituksen esitys (HE 253/2020) ulkomaalaislain muuttamiseksi, joka annettiin eduskunnalle 17.12.2020. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä työvoiman hyväksikäytön uhrin oikeusaseman parantamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista.
Kotoutumisen uudistamista koskevalla selonteolla on liittymäpintoja esimerkiksi seuraaviin uudistuksiin, valmisteluihin ja ohjelmiin

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut
Työvoima- ja yrityspalveluiden pysyvän palvelurakenteen valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaaliturvauudistus
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli ja palkkatukiuudistus
Jatkuvan oppimisen uudistus ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Koulutuspoliittinen selonteko, jonka puitteissa käsitellään maahanmuuttajalasten ja -nuorten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset
Oikeus oppia -kehittämisohjelma ja oppivelvollisuuden laajentaminen
Yrittäjyysstrategia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Kansallinen demokratiaohjelma
Sisäisen turvallisuuden selonteko (kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita käsittelevän selonteon sisällöt sovitettu yhteen sisäisen turvallisuuden selonteon kanssa)
Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2019–2023
Lähiöohjelma 2020–2022 ja Asuntopoliittinen kehittämisohjelma
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma
Rasismin vastainen ja hyvin väestösuhteiden toimintaohjelma
Valtioneuvoston ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjunnan toimenpiteet
Kielipoliittinen ohjelma
Komission tiedonanto kotouttamista ja osallisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 2021–2027 (COM(2020) 758 final)

Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista korvaa PMI Marinin hallituskaudella valtion kotouttamisohjelman.

Eduskunnan edellyttämät muutokset kotoutumisen edistämiseen

Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2019 kotouttamista koskevan kannanoton, joka perustui tarkastusvaliokunnan kotouttamisen toimivuutta koskevaan mietintöön (TrVM 6/2018 vp). Kannanotossa edellytettiin, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista ja toteutettavista uudistuksista sekä antaa toimenpideohjelman eduskunnalle selontekona vuoden 2020 loppuun mennessä sekä uudistaa kotoutumislain (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) kokonaisuudessaan ja tarvittavan muun lainsäädännön selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta. Kannanotossa edellytettiin myös, että

hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Toimintoja tulee tehostaa nykytilanteeseen verrattuna kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.
kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille sekä selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa.
hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan vastaamaan myös työllistävien yritysten tarpeita.
hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta. (Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa linjattiin, että “varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika”.)
hallitus ryhtyy toimiin kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia.
hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe.
hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.
hallitus ryhtyy viivytyksettä toimiin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisen edistämiseksi. Maahanmuuttajanaiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.
hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen.

Selonteossa vastataan eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön TrVM 6/2018 vp kannanottoehdotuksiin ja PMI Marinin hallituksen ohjelman kotoutumista koskevien linjausten toimeenpanoon.

Selonteon valmisteluprosessista

Selontekoa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja valmistelun tueksi on järjestetty

työpajoja selonteon sisältöjen valmistelemiseksi (14.1.2020 ja 3.3.2020)
tutkijoille suunnattu kuulemistilaisuus (14.9.2020)
järjestöille suunnattu kuulemistilaisuus (11.9.2020)
laaja sidosryhmäkuuleminen (26.10.2020)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) alueellisia kuulemistilaisuuksia (syys-lokakuussa 2020)
lausuntokierros 3.2.–12.3.2021

Selonteon valmistelun lähtökohtana on ollut olemassa olevan tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen. Lisäksi valmistelun tueksi on teetetty ulkopuolisina toimeksiantoina selvityksiä:

Maahan muuttaneiden koulutus- ja työllisyyspolut/VNTEAS-selvityshanke (julkaistu toukokuussa 2021)
Maahanmuuttajien ohjauksesta TE-toimistoissa ja kunnissa (kevät 2020)

Alkuperäisen aikataulun mukaisesti selonteko oli tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. Aikataulua jouduttiin siirtämään muun muassa koronaepidemiasta ja muista käynnissä olevista valmisteluista johtuvista syistä.

Selonteossa käytettävistä käsitteistä

Kotoutumisen ja maahanmuuton yhteydessä käytetyt käsitteet ovat viime vuosina keskusteluttaneet Suomessa. Kotoutumisen ja maahanmuuton toimijat ja maahanmuuttajat itse ovat kohdistaneet uudistamistoiveita erityisesti termeihin maahanmuuttaja/maahanmuuttanut ja kotouttaminen/kotoutuminen.

Selonteon valmistelun rinnalla työ- ja elinkeinoministeriössä on ollut käynnissä kotoutumisen sanastotyö yhteistyössä sidosryhmien edustajien ja Sanastokeskuksen kanssa. Sanastotyössä on tarkasteltu erityisesti kotoutumislakiin ja kotoutumisen palveluihin sekä maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä.

Kotoutumisen sanaston valmistelua ja uudistamista jatketaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Selonteossa käytetään vakiintuneita käsitteitä sekä tutkimuksissa ja tilastoinnissa käytettyä termistöä.

Tilannekuva ja keskeiset muutostekijät

1. Globaali muuttoliike vaikuttaa myös Suomeen Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Suomessa selvästi pienempi kuin lähes kaikissa muissa EU-maissa, mutta ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kuitenkin ollut kasvussa. Suomeen muuttaa vuosittain suurempi määrä ihmisiä kuin maasta muuttaa pois. Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta.

Henkilöt istuvat eri korkuisilla tuoleilla.

2. Maahanmuuttajien työmarkkina-asema valtaväestöä heikompi Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10–15 %-yksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5–10 %-yksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Työllisyysasteen lisäksi ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asema eroaa suomalaistaustaisista monin tavoin.

3. Maahanmuuttajien tilanteet erilaisia ja eriarvoisia Maahanmuuttajat muodostavat keskenään hyvin heterogeenisen ryhmän. Maahanmuuttajien tilan-teet esimerkiksi työllisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumisessa eroavat paitsi yksilöiden välillä, myös taustamaaryhmittäin ja maahanmuuton syyn perusteella.

Henkilö työntää lastenvaunuja kaupunkimaisemassa.

4. Suurin osa maahanmuuttajista asuu kasvukeskuksissa Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka eteneminen näyttää Suomessakin tuoreimpien väestöennusteiden valossa jatkuvan. Myös suuri osa Suomeen muuttaneista asuu kasvukeskuksissa. Maahanmuuttajia asuu kuitenkin lähes kaikissa Suomen kunnissa.

Yksi henkilö on jätetty ryhmästä ulkopuolelle.

5. Syrjinnän yleisyys vaikeuttaa kotoutumista Kotoutumisen onnistuminen edellyttää hyvien suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä eri väestö-ryhmien välillä sekä osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien tukemista. Maahanmuuttajan omalla aktiivisuudella kotoutumisensa edistämisessä on keskeinen rooli. Yhtä lailla keskeistä on se, miten suomalainen yhteiskunta vastaanottaa uudet jäsenensä.

Kaksi henkilöä seisoo erilaisissa ympäristöissä: toinen kaupungissa ja toinen maaseudulla.

6. Kotoutumisen edistämisen nykytila Kotoutumista edistävä toiminta pohjaa vuonna 2011 voimaan tulleeseen lakiin kotoutumisen edistämisestä. Laissa säädettävä kotoutumisprosessi käynnistyy alkukartoituksella, jonka pohjalta maahanmuuttajalle laaditaan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma.

Tavoitteet ja toimenpiteet kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi

Selonteon kuvistuskuva, jossa kuvattuna keskeisimmät ehdotukset: kotoutumisohjelma, Peruspalveluiden ja yleisen kotoutusjärjestelmän kehittäminen ja ohjauksen ja neuvonnan vakinaistaminen ja vahvistaminen.

7. Selonteon keskeiset ehdotukset Selonteon esityksillä edistetään maahanmuuttajien työllisyyttä ja osallisuutta sekä nopeutetaan kotoutumista kaikissa vaiheissa. Esityksillä kehitetään kotoutumisen alkuvaihetta ja kotoutumisen edistämistä osana peruspalveluita ja koulutusjärjestelmää sekä vahvistetaan hyviä väestösuhteita ja kumppanuuksia.

8. Kotoutumisen edistämisen valtavirtaistaminen Kotoutumislain tavoitteena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tavoitteiden toteutumiseksi viranomaisten tulee tarjota maahanmuuttajalle kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita.

Ihmiset pyörittävät suuria hammasrattaita.

9. Nopeutetaan kotoutumisen käynnistymistä Esikotouttavalla toiminnalla tarkoitetaan ennen oleskeluluvan saamista vastaanottokeskuksissa toteutettavia toimia, joilla vahvistetaan turvapaikanhakijan omaa toimijuutta, mutta samalla ne tukevat turvapaikanhakijan valmiuksia kotoutumiseen, mikäli hänelle myönnetään oleskelulupa.

Asiakaspalvelija tervehtii henkilöä usealla kielellä.

10. Parannetaan matalan kynnyksen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saatavuutta maahanmuuttajille Kaikille Suomeen muuttaville tulee olla tarjolla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä tarvittaessa yhteiskunnassa toimimista tukevaa neuvontaa ja ohjausta. Neuvonnalla voidaan nopeuttaa uuteen yhteiskuntaan asettautumista ja tarpeenmukaisiin palveluihin siirtymistä.

11. Luodaan kotoutumisohjelma alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseksi Kotoutumisen edistämisen alkuvaiheen palveluihin liittyy useita palveluiden saatavuuteen ja laatuun sekä viranomaisvastuiden selkeyttämiseen liittyviä kehittämistarpeita. Selonteossa esitetään valmisteltavaksi kotoutumispalveluita selkiyttävä kotoutumisohjelma.

Eri alojen ammattilaisia, kuten lääkäri ja rakentaja.

12. Osaamisen kehittämisellä ja työelämän vastaanottavuudella nopeammin työelämään Työllisyyttä edistäviä rakenteita ja palveluita tulee kehittää kokonaisuutena huomioiden kaikkien ryhmien, myös maahanmuuttajien tarpeet, koska kaikkien vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen haasteet ja ratkaisut ovat monilta osin yhteneväisiä.

Terveydenhuollon henkilökuntaa ja asiakas.

13. Terveyttä ja hyvinvointia sosiaali- ja terveyspalveluilla Sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Vastauksina maahanmuuttajien tuen tarpeisiin ovat yhtäältä tarpeelliset erityispalvelut ja toisaalta koko väestölle suunnattujen palvelujen kehittäminen erityisiä tarpeita huomioivaan, inklusiiviseen toimintatapaan.

14. Edistetään kotoutumista tukemalla perheitä Maahan muuttaneiden lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää ottaa huomioon sekä heidän yksilöllinen tilanteensa, että koko perheyhteisön kotoutuminen kokonaisuutena. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä ja hyvinvointierojen vaihtelu ryhmän sisällä on suurta.

15. Kotoutumisen edistäminen tukemaan osaajien pysyvyyttä ja osallisuutta Työvoiman kansainvälistyessä Suomen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota työn ja opiskelun perässä Suomeen muuttaneiden asettautumiseen ja kotoutumiseen. Tämä tukee työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien jäämistä Suomeen osaavaksi työvoimaksi ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

16. Vahvistetaan kumppanuuksia ja järjestöjen roolia Järjestöillä on keskeinen merkitys kotoutumisessa ihmisten arkisten kohtaamisten mahdollistajina sekä julkisten palvelun täydentäjänä. Ne pystyvät tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa ja palveluja joustavasti, sekä tarjoamaan toimintaa useilla kielillä ja tukemaan ihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta.

17. Hyvät väestösuhteet ja osallisuus tukemaan kotoutumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Hyvien väestösuhteiden politiikalla edistetään eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia elää yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luottaa toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta.

Kotoutumisen edistämisen suuntaviivat 2020-luvulle ja tiivistelmä askelista eteenpäin (”toimenpideohjelma”)

Hallitus esittää, että maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden kehittämiseksi sekä kotoutumisen edistämisen nopeuttamiseksi kaikissa vaiheissa valmistellaan kotoutumisohjelma, kehitetään peruspalveluita ja yleistä koulutusjärjestelmää ja vakinaistetaan ja vahvistetaan ohjausta ja neuvontaa.

Lue lisää kotoutumisen edistämisen suuntaviivoista

Selonteon lähteet

Selonteon PDF-versio valtioneuvoston julkaisuarkistossa

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Sari Haavisto, p. 050 327 2145, [email protected]

Uutisia selonteosta ja sen valmistelusta

Kotoutumisen johdantojakson pilotoinnin avustushaku on käynnissä

31.5.2023 | Uutinen

Nyt haettavissa olevalla valtionavustuksella on tarkoitus jatkaa vuonna 2022 käynnistynyttä kunnan kotoutumisohjelmaan sisältyvän kotoutumisen johdantojakson pilotointia. Pilotoinnilla valmistaudutaan kotoutumislain kokonaisuudistuksessa säädettävän kunnan kotoutumisohjelman järjestämiseen. Haku on kohdennettu kunnille, joissa on vähintään 50 000 vieraskielistä, ja sen hakuaika päättyy 16.6.2023.

Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut mietinnön selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista

25.4.2022 | Uutinen

Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista on julkaistu 22.4.2022. Hallitus antoi selonteon eduskunnalle 17.6.2021.

Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista esittää kotoutumisohjelmaa nopeuttamaan kotoutumista

17.6.2021 | Uutinen

Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteossa ehdotetaan laajaa kotoutumisohjelmaa, jonka avulla kotoutumista voidaan tukea entistä vaikuttavammin.