Kotoutumisohjelma ei rajaisi pois muiden kuin ohjelman sisällöissä edellä määriteltyjen palveluiden hyödyntämistä kotoutumisen ja työllistymisen tukena. Osalla kotoutumisohjelmaan osallistuvista voi olla edellytykset edetä nopeammin kohti työelämää ja ohjelmasisältöihin voitaisiin räätälöidä myös muita työllisyys- ja koulutuspalveluita. Nopean etenemisen tukemiseksi on tarve kehittää työelämää lähellä olevia palveluita ja osa-aikaisia kieliopintoja yhdistäviä malleja. Korkeasti koulutettujen pätevöitymistä ja työllistymistä voidaan tukea myös esim. korkeakoulujen SIMHE-palveluilla.
Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden erityisen tuen tarpeisiin vastataan muun muassa kotouttavan sosiaalihuollon palveluilla. Kotouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää ihmisten omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista yhteiskunnan jäsenyyttä. Kotoutumisvaiheen erityisiä sosiaalihuollon palveluita ovat sosiaalihuollon peruspalveluiden lisäksi mm. kotouttava sosiaaliohjaus ja asiointiapu. Osassa kuntia yksilöllistä kotoutumista ja arjenhallintaa tukevaa ohjausta tarjotaan myös sosiaalihuollon ulkopuolella kunnan muilla toimialoilla. Kuntien kotoutumispalveluiden kehittämistyössä tulee huomioida oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa mallintamalla yhteistyötä ja prosesseja. Tavoitteena on luoda selkeät yhteistyö- ja ohjautumismallit päällekkäisten palveluprosessien välttämiseksi. Erityistä huomioita tulee kiinnittää ohjaus- ja neuvontapalveluiden saumattomaan monialaisuuteen, toimiviin palveluketjuihin ja henkilökohtaisen ohjaustyön rajapintoihin.
Viranomaistahojen ja oppilaitosten järjestämien kotoutumispalvelujen lisäksi kotoutumista ja osallisuutta voidaan tukea ohjaamalla maahanmuuttaja tutustumaan myös esimerkiksi järjestö- ja muuhun vapaa-ajan toimintaan. Urapolkua tukevien verkostojen rakentumiseksi myös ammatillisten sekä opiskelijayhteisöjen ja mentorointitoimintaan ohjaaminen voisi olla osa kotoutumisohjelman sisältöjä.
Mikäli maahanmuuttaja ei ole kotoutumisohjelman päättyessä työllistynyt, tulisi hänelle laatia jatkosuunnitelma työhön tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin siirtymiseksi. Yksilöllisistä tavoitteista ja tarpeista riippuen henkilö voitaisiin ohjata työelämää lähellä oleviin palveluihin (esim. työvoimakoulutus, palkkatuettu työ, työkokeilu), ammatilliseen koulutuksen valmentavaan koulutukseen tai perustutkintokoulutukseen, korkeakouluopintoihin, pätevöitymiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan tai kuntoutukseen.
Työllisyyspalveluiden asiakkaana oleville maahanmuuttajille laadittaisiin kotoutumisohjelman jälkeen työllistymissuunnitelma perustuen kotoutumisohjelman jatkosuositukselle. Työllisyyspalvelut vastaisivat nivelvaiheen toimivuudesta asiakkaidensa osalta ja tekisivät nykytilaa vastaten mm. ratkaisut omaehtoisen opintojen tukemisesta työttömyysetuudella. Pohjoismaisella työvoimapalveluiden mallilla on edellytykset vahvistaa myös kotoutumisohjelman aikaista ja sen jälkeistä jatko-ohjausta työllisyyspalveluiden asiakkaina olevien osalta.
Muut tarvelähtöiset palvelut ja jatko-ohjaus: keskeiset toimenpiteet
- Kehitetään alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa sekä johdantojakson monialaista toteutusta tukemaan tarvelähtöistä palveluihin ja muuhun kotoutumista edistämään toimintaan ohjautumista.
- Varmistetaan ohjauksella ja palveluita kehittämällä (luvut 12, 13 ja 14) sujuva siirtymä kotoutumisohjelmasta jatkokoulutukseen, työllistymistä tukevaan tai muuhun tarpeen mukaisen palveluun tai suoraan työelämään.
