Hallitus antoi eduskunnalle 8.4.2021 koulutuspoliittisen selonteon, jossa esitetyin tavoittein ja toimenpitein parannettaisiin kaikkien oppijoiden oppimistuloksia, oppimispolkujen sujuvuutta ja hyvinvointia. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret sekä aikuiset maahanmuuttajat hyötyisivät koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteistä, joilla kehitettäisiin varhaiskasvatusta, perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta, korkeakoulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi hallituskaudella on tehty muita koulutuspoliittisia uudistuksia kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, jotka hyödyttävät myös maahanmuuttajia. Koulutuspoliittisen selonteon ja kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita käsittelevän selonteon sisällöt on yhteensovitettu ennen eduskuntakäsittelyä päällekkäisyyksiä välttämiseksi.
Aikuisväestön osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen on keskeinen keino työelämän rakennemuutokseen sopeutumiselle sekä yhteiskunnan ja työelämän kriiseistä toipumiselle. Hallitus on käynnistänyt jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden tarpeisiin vastaava jatkuvan oppimisen järjestelmä. Työelämän osaamistarpeet eivät aina asetu koulutusjärjestelmän koulutustasoille, vaan niihin voitaisiin parhaiten vastata yhdistelemällä toisen asteen ja korkea-asteen sisältöjä. Työikäisten käyttämät osaamispalvelut ovat edelleen liiaksi sidottuja kansalliseen tutkintorakenteeseen. Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan hankkia henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin soveltuvaa osaamista. Maahanmuuttajat huomioidaan osana kehitettäviä ratkaisuja.
Ammatillinen koulutus
Korkeatasoinen ammatillinen koulutus tuottaa vahvan pohjan sekä yhteiskunnassa että työelämässä toimimiseen. Koulutuksen tulee olla kaikille saavutettavaa ja tukea kaikkien osaamisen kehittymistä. Ulkomailla syntyneiden opiskelijoiden määrä ja suhteellinen osuus kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuodesta 2014 vuoteen 2018 kasvua on ollut 58 %. Yhteensä ulkomailla syntyneitä opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa yli 34 000 vuonna 2018, mikä on yli puolet Suomessa vuosittain syntyvästä ikäluokasta. (Hievanen ym., 2020.)
Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta vuonna 2018 muutettiin ammatillisen koulutuksen valintaperusteita niin, että yhtenäisistä kielitaitovaatimuksista luovuttiin. Näin haluttiin nopeuttaa koulutuspolkuja ja varmistaa, että kielitaitovaatimus ei muodostu esteeksi koulutukseen pääsylle. Samalla tarkoituksena oli lisätä koulutuksen aikaista kielenopetusta. Ympäri vuoden käynnissä olevan jatkuvan haun myötä myös maahanmuuttajien koulutuspolut ja siirtyminen koulutuksesta toiseen nopeutuivat.
Uudistusten toimivuutta selvitettäessä yli puolet opettajista koki, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaito ei ollut opintojen alussa opinnoissa selviytymisen kannalta riittävällä tasolla ja lähes puolet, että heidän opiskelijansa eivät saavuta opintojen aikana riittävää suomen tai ruotsin kielen osaamista selvitäkseen työpaikalla ja arjessa. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjien että erityisesti opettajien mukaan opetus- ja ohjaushenkilöstön määrä ei ammatillisissa oppilaitoksissa useinkaan ole riittävä suhteessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrään ja tarpeisiin. Karvin selvityksessä käy ilmi, että yhteisten tutkinnon osien opiskelu on maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ammatillisten tutkinnon osien opiskelua vaikeampaa. (Hievanen ym., 2020.)
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat osana tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää opiskelijoille opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joiden kautta opiskelija voi hankkia sellaista yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tavoitteena on vahvistaa kielellisiä, matemaattisia tai tietoteknisiä tai opiskelutekniikkaan liittyviä taitoja. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kannalta keskeistä on turvata erityisesti kielellinen tuki opintojen rinnalla, jotta opinnoissa eteneminen on mahdollista myös kehittyvällä kielitaidolla ottaen huomioon valtakunnallisen kielitaitovaatimuksen poistaminen.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei suoriteperusteisessa osuudessa huomioi vieraskielisten opiskelijoiden määrää koulutuksessa erillisellä korotuskertoimella. Eräissä perusrahoituksen harkinnanvaraisissa korotuksissa vieraskielisyys on otettu huomioon laskennallisella kriteerillä. Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja painotetaan rahoitusjärjestelmässä painokertoimella 1,41. Painokertoimella pyritään huolehtimaan siitä, että koulutukseen myönnettävä kokonaisrahoitus muodostuu riittäväksi perusrahoituksen puitteissa.
Suuri osa maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa koulutuksessa. Haasteena on sen rajautuminen kahteen vuoteen, mikä ei riitä ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. (Hievanen ym., 2020.) Koulutuksen jatkaminen opintotuella heikentää toimeentulon edellytyksiä merkittävästi, mikä usein johtaa koulutuksen keskeyttämiseen. Jatkuvan oppimisen uudistuksen osana valmistellaan esityksiä etuuksien kehittämiseksi tukemaan jatkuvaa oppimista.
Ammatillinen koulutus: keskeiset toimenpiteet
- Otetaan käyttöön vieraskielisyyteen perustuva tekijä ammatillisen koulutuksen rahoituksessa.
- Parannetaan mahdollisuuksia tarjota ammatillisessa tutkintokoulutuksessa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (OPVA) kehittämällä opintojen toteutusmuotoja tutkintokoulutuksen yhteydessä. Lisätään kielitietoiseen opetukseen liittyvää opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta.
- Osana oppivelvollisuuden laajentamista ja siihen liittyvää tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta voidaan vahvistaa ammatillisen toisen asteen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien suorittamista.
- Kehitetään edelleen ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien suorittamistapoja siten, että ne soveltuvat nykyistä paremmin aikuisopiskelijoille ja maahanmuuttajille.
Korkeakoulutus
Korkeakoulutuksen sektorilla kotoutumisen edistämisen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat opintoja varten Suomeen hakeutuneisiin kansainvälisiin opiskelijoihin ja asiantuntijoihin, sekä Suomessa jo asuviin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin. Osa toimenpiteistä toteutuu osana korkeakoulutuksen kansainvälistymisen kehitystä (mm. korkeakoulutuksen kansainvälisyysohjelma ja kv-foorumityö). Toimenpiteitä edistetään myös korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä, jossa tarkastellaan saavutettavuutta sosioekonomisen aseman, alueiden, sukupuolen, maahanmuuttajataustan, etnisten ryhmien, kieliryhmien ja toimintarajoitteisten kannalta. Tarkoituksena on, että laadittujen suuntaviivojen pohjalta korkeakoulut valmistelisivat omat saavutettavuussuunnitelmansa esimerkiksi osaksi lakisääteisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiaan.
Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa on valmisteltu korkeakoulujen kansainvälistymisen palvelulupaus, jonka osana korkeakoulut sitoutuvat monipuolisesti tukemaan kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista, työllisyyden ja työllisyysmahdollisuuksien parantamista. Integroimistoimien listauksesta korkeakoulu valitsee kansainvälisyystavoitteidensa kannalta tarkoituksenmukaiset toimet, joiden toteuttamiseen se sitoutuu (osin myös numeerisella tavoitetasolla). Korkeakoulun palvelulupaus tulee liitteeksi korkeakoulun sopimuskauden 2021–2024 sopimukseen.
Korkeakoulukohtaisten palvelulupausten lisäksi osa toimenpiteistä vastuutetaan yksittäisille tai useammille korkeakouluille tai korkeakoulujen verkostoille. Esimerkiksi SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) korkeakoulut, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden pätevöitymiskoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen (ylimenokauden ajan), S2-koulutuksen tarjonnan kehittäminen, digitaaliset polkuopinnot ja kaksikielinen tutkintopilotti ovat toimintoja, joiden rahoitus ja koordinaatiovastuut korvamerkitään OKM:n ja korkeakoulujen välisiin sopimuksiin. Maahanmuuttajille soveltuvia pätevöitymiskoulutuksia on kehitetty erityisesti SOTE-alan työvoimapulaan vastaamiseksi. Jatkossa on tarpeen vakinaistaa kehitettyjä pätevöitymiskoulutuksia ja monipuolistaa tarjontaa eri ammattialoille. Pätevöitymiskoulutustarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen edellyttävät lisäresursseja.
Osana kuntakokeilua kehitetään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuskonsepti pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on osana kuntakokeilujen palveluprosessia saada korkeakoulujen palvelut pääkaupunkiseudun noin 10 000 korkeakoulutetun vieraskielisen työttömän ulottuville. Palvelukonsepti toteutetaan yhteistyössä maahanmuuton vastuukorkeakoulun, SIMHE-palveluita tarjoavan (Supporting Immigrants in Higher Education) Metropolian kanssa. Metropolian kehittämässä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa hyödynnetään jo kehitettyjä SIMHE ohjaus ja osaamisen tunnistamisen palveluja, mallinnetaan työmarkkinalähtöisiä työllistymistä ja suomen kieltä edistäviä lyhytkestoisia jatkuvan oppimisen koulutusratkaisuja sekä ohjataan asiakaslähtöisesti palvelua käyttäviä hyödyntämään seudun eri korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutuksia.
Korkeakoulutus: keskeiset toimenpiteet
- Vahvistetaan SIMHE-korkeakoulujen toimijuutta ja tuetaan palveluiden laajenemista korkeakoulujärjestelmän sisällä.
- Vakinaistetaan ja monipuolistetaan pätevöitymiskoulutustarjontaa. Ulotetaan tarjonta koskemaan myös opetus- ja varhaiskasvatusaloja.
- Korkeakoulut lisäävät täydentävien opintojen ja kelpoisuuskokeiden suoritusmahdollisuuksia niille ulkomailla kouluttautuneille henkilöille, joilla on toimivaltaisen viranomaisen antama ehdollinen rinnastamis-/tunnustamispäätös.
- Korkeakoulut tarjoavat edistyneemmän tason S2-opintojen kursseja digitaalisesti sekä läsnäoloratkaisuin, ulottaen kielitarjonnan myös oman korkeakoulun ulkopuolisille opiskelijoille. Korkeakoulut lisäävät korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa ja kehittävät positiivisen erityskohtelun käytäntöjään.
- Selvitetään vieraskielisyyteen perustuvan tekijän käyttöön ottoa lukiokoulutuksen rahoituksessa.
