Tällä sivulla esitellyt hyvät käytännöt on valittu kotouttamisen osaamiskeskuksen syksyn 2019 hyvien käytäntöjen koonnin perusteella.
DIAK:in ja Väestöliiton materiaalipankki tarjoaa työuraohjausta ja -mentorointia maahanmuuttajien parissa työtä tekeville toimijoille
Materiaalipankki on ammattilaisten työkalupakki heidän työnsä ja verkostoyhteistyönsä tueksi. Innokylän Työtila-työskentelyalustalla sijaitsevasta materiaalipankista saa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Miten saan levitettyä työuraohjauksen ja -mentoroinnin toimintamalleja ja materiaaleja muiden ammattilaisten käyttöön?
- Mistä löydän oman työn tueksi työelämään liittyviä selkokielisiä tai erikielisiä oppaita ja tietoa kehittämishankkeista?
Materiaalipankkia voi selata ilman Innokylään rekisteröitymistä ja työtilan jäsenyyttä. Materiaalipankin ovat rakentaneet Diakin Digiolkkarista työelämään -osahanke ja M3-verkostotyö/ Matkalla työelämään -hanke yhteistyössä. Digiolkkarista työelämään -hankkeen yksi tavoite oli vahvistaa helsinkiläisten maahanmuuttajien työllistymistä tukevien järjestöjen, julkisten ja muiden toimijoiden verkostoyhteistyötä. Tällä tavoitellaan maahanmuuttajille tehokkaampaa tukea koulutus- ja työllistymispolulla etenemiseksi.
Jyvälä ja setlementtiliitto tarjoavat Oma polku -mentorointia yksintulleille nuorille
Oma polku -mentorit toimivat yksin Suomeen tulleiden nuorten tukena. Mentorit edustavat samaa kieliryhmää kuin nuoret, mutta ovat asuneet Suomessa pidempään. Mentorit ohjaavat yksin tulleille nuorille suunnattuja ryhmiä, joiden rinnalla nuorilla on mahdollisuus myös yksilöohjaukseen. Toiminta perustuu nuorten toiveisiin ja tarpeisiin.
Oma polku -mentorointimallia on pilotoitu Jyvälän Setlementti ry:ssä. Mentorointimallia voidaan soveltaa muillakin paikkakunnilla ja paikallisiin tarpeisiin sopivaksi.
Jyväskylässä tarjotaan maahanmuuttajille mentorointia toisella koulutusasteella
Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella (ESR) -hankkeessa kehitetään mentorointimallia ja mahdollisimman tehokkaita keinoja mentoroida maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Mentoreina toimivat toiset toisen asteen opiskelijat. Mentorointiprosessi vahvistaa sekä mentorien että mentoroitavien opiskelijoiden työelämässä tarvittavia valmiuksia. Mallin avulla pystytään ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja antamaan tukea maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tulevaisuuden työelämää varten.
Mallissa mentoreita valmennetaan monikulttuurisuuden ja mentoroinnin teemoista. Valmennuksen jälkeen mentoria haluavat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kartoitetaan ja heille etsitään sopivat parit. Aluksi mentoroitavat perehdytetään, jonka jälkeen mentoriparit tutustuvat toisiinsa. Mentorointiprosessi kestää 3–5 kuukautta.
Mentorointimalli ja sen tarkempi kuvaus materiaaleineen julkaistaan vuoden 2019 aikana rahoittajan verkkosivuilla.
Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry tarjoaa kielikaveritoimintaa ja ammattilaisten ryhmämentorointia
Kielikaveritoiminnassa kielikaverit opettavat toisilleen omaa äidinkieltään tai toista vahvaa käyttökieltään. Toiminta edistää osallisuutta, vuorovaikutustaitoja ja hyviä väestösuhteita eri kielisten ihmisten välillä. Tarkoituksena on löytää kielipareja Keski-Suomen alueelta. Tapaamisia järjestetään vähintään kolme kertaa oman aikataulun mukaan. Halutessaan parit voivat kuitenkin jatkaa niin kauan kuin haluavat.
Parit muodostetaan siten, että kumpikin osapuoli voi oppia haluamaansa kieltä. Tyypillisesti kieliparit ovat muodostuneet suomen kielisestä henkilöstä ja maahan muuttaneesta henkilöstä, mutta pareina voivat toimia myös maahan muuttaneet henkilöt, jotka haluavat opetella toistensa kieltä. Toiminta on avoin kaikille.
Monikulttuurikeskus Glorian verkkosivuille suunnitellaan kielikaverialustaa, josta voi jatkossa hakea kielikaveria Keski-Suomen alueelta. Toimintaa voidaan kehittää muillakin paikkakunnilla.
Pienten paikkakuntien ammattilaiset, kuten esimerkiksi sosiaalialan työntekijät joutuvat usein työskentelemään yksin ilman laajemman verkoston tukea. Tämän vuoksi on luotu mentorointiryhmä, joka tekee mahdolliseksi ammattilaisten monikulttuurisuuden osaamisen kehittämisen ja henkisen tuen saamisen vertaisilta ja mentoreilta. Ryhmässä vertaillaan eri kuntien toimintatapoja ja opitaan hyviä käytänteitä toisilta.
Kesälukioseura sparraa pakolaistaustaisten tyttöjen tulevaisuutta
Kesälukio on suunniteltu 15–20-vuotiaille pakolaistaustaisille maahan muuttaneille tytöille, joilla haasteita opinnoissa, koulutusvalintojen tekemissä tai koulutuksessa etenemisessä. Toimintamalli tarjoaa erityisesti tietoa ja tukea sellaisille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä ilman koulutusta ja tukea peruskoulun jälkeen. Lisäksi kesälukio ja mentorointijaksoauttavat nuoria kehittämään itsetuntemustaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tavoitteena on, että nuoret pystyvät tekemään omakohtaisia koulutus- ja ammattivalintoja.
Toimintamalli rakentuu kahdeksan päiväisestä leiristä ja sitä seuraavasta, noin kuuden kuukauden mentorointijaksosta. Mentorointijakson aikana mentorit jatkavat nuorten kanssa siitä, mihin kesälukiossa jäätiin. Jakso sisältää säännöllistä yhteydenpitoa ja yksilö- ja ryhmäkohtaisia tapaamisia. Pääpaino mentoroinnissa on nuorten koulutuksellisissa tavoitteissa. Mentorit ovat pakolaistaustaisia naisia eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Kesälukion ryhmäkoko on noin 20 nuorta. Kielenä on suomi, mutta nuoret saavat tukea myös omakielisiltä mentoreilta. Kesälukiossa nuorille tarjotaan henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta, toiminnallista suomen kielen opetusta, työpajoja ja vapaa-ajan aktiviteetteja.
Maahanmuuttajakoulutuksen tuki ry tiedottaa mentoroinnista
Uudenmaan mentorointiohjelmista kootaan tiedot keskitetysti yhdelle sivulle, jotta ne olisivat mahdollisimman monen saatavilla.
Monika-Naiset Liitto ry mentoroi työikäisiä maahanmuuttajanaisia
Malli tukee maahan muuttaneiden työikäisten naisten kotoutumista, verkostoitumista ja työllistymistä. Maahan muuttaneiden naisten mentoreina toimivat Suomeen jo aiemmin muuttaneet ja suomea hyvin taitavat maahanmuuttajanaiset kantasuomalaisten naisten lisäksi. Mentorointi tapahtuu naisten keskinäisen tuen ja kanssakäymisen kautta. Malli on kehitetty korvaamaan Monika-Naiset liitossa aiemmin käytössä ollut malli.
Mentoroitava saa itselleen mentorin omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Mentori voi olla esimerkiksi työelämä-, kieli-, tai harrastusmentori. Toimintaan pääsee akuutin tarpeen mukaan. Vapaaehtoiset pääsevät mukaan juostavasti vuoden ympäri. Mentorointi käynnistyy heti sopivan parin löydyttyä. Paritapaamiset voi sopia omien aikataulujen mukaisesti, eikä toimintaan tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa.
Työntekijät perehdyttävät mentorit toimintaan. Mentorointi kestää noin kaksi kuukautta, jonka aikana mentoroitava ja mentori tapaavat 4–6 kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa kirjataan mentoroinnin säännöt ja laaditan sopimus, johon kirjataan mentoroinnin muoto, tavoite ja alustava aikataulu. Mallia voi soveltaa ja käyttää omaan tarpeeseen. Malli on osa Kotoutumiskeskus Monikan pysyvää kotoutumista ja työllistymistä tukevaa toimintaa. Toimintaa toteuttavat Kotoutumiskeskuksen työntekijät ja heidän ohjaaminaan vapaaehtoiset.
Vaasan seudun Auroras-verkoston mentorointi on suunnattu korkeakoulutetuille maahanmuuttajanaisille
Työuramentorointi on ensisijaisesti tarkoitettu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajataustaisille naisille, jotka pyrkivät suomalaiseen työelämään ja omaa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Pohjana mallissa on Väestöliiton Womento-mentorointimalli, jota on kehitetty Vaasan seudun tarpeisiin sopivaksi. Mentoroinnissa käytetään suomen tai ruotsin kieltä. Mentorointiparit muodostetaan mentoroinnin verkkosivustolla.
Väestöliiton Womento-työuramentorointi tukee koulutettuja maahan muuttaneita naisia
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien on usein vaikea todistaa kykyjään ilman verkostoja tai oman alan suosittelijoita. Womenton työuramentorointi tukee koulutettuja maahan muuttaneita naisia ja auttaa heitä luomaan verkostoja sekä syventämään suomalaisen työelämän ja tapojen tuntemusta.
Womento-mentorointitoiminta rakentuu sekä yksittäisten mentorointiparien että useamman parin yhteisten ryhmätapaamisten pohjalle. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Mentorointikielenä käytetään suomea. Mentorointi kestää noin 8–10 kuukautta, jonka aikana mentorointiparit tapaavat yhteisissä ryhmätapaamisissa 3–4 kertaa. Mentorointiparit muodostavat ryhmän, jossa voi olla mukana 5–15 paria. Ryhmän tarkoituksena on tarjota vertaistukea parien työskentelyyn. Riippuen mentoroinnin tarpeesta ja osallistujien aikataulusta, on suositeltu määrä tapaamisille 1–2 kertaa kuukaudessa. Mentorointitoimintaa seurataan koko prosessin ajan.
Väestöliiton Matkalla työelämään -mentorointi on suunnattu työttömille tai pian perhevapailta töihin palaaville, hyvin suomea puhuville maahanmuuttajanaisille.
Lue lisää:
Kesälukioseura
Monika-Naisten mentorointitoiminta
Vaasan Auroras-verkoston mentorointi
Womento-työuramentorointi
Väestöliiton Työuramentoroinnilla tuloksiin -opas
Väestöliiton Matkalla työelämään -hanke
