Hallitus esittää, että maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden kehittämiseksi sekä kotoutumisen edistämisen nopeuttamiseksi kaikissa vaiheissa
1. valmistellaan kotoutumisohjelma (selonteon luku 11); Kotoutumisohjelmaa koskevilla esityksillä selkeytetään kotoutumisen alkuvaihetta sekä tuetaan kotoutumisen tarvelähtöisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Lisäksi kotoutumisohjelmalla edistetään kotoutumista edistävien palveluiden nykyistä parempaa saatavuutta ja toimivuutta sekä sujuvia siirtymiä työelämään, koulutukseen ja palveluihin,
2. kehitetään peruspalveluita ja yleistä koulutusjärjestelmää vastaamaan myös maahanmuuttajien tarpeisiin (selonteon luvut 8, 12, 13, ja 14); Yleistä palvelu- ja koulutusjärjestelmää koskevilla esityksillä parannetaan yhteiskunnan kykyä vastata maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ja mahdollisuuksia hyödyntää kaikille suunnattuja palveluita kotoutumisen ja työllistymisen tukena. Selonteko sisältää
- esitykset TE-palveluiden ja koulutusjärjestelmän sekä työelämän vastaanottavuuden kehittämiseksi (luku 12)
- esitykset sosiaali- ja terveyspalveluiden ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi (luku 13 ja 14),
3. vakinaistetaan ja vahvistetaan ohjausta ja neuvontaa kaikille Suomeen muuttaneille maahanmuuton perusteesta, elämäntilanteesta tai maassa asutusta ajasta riippumatta (luku 10). Esityksellä vahvistetaan tiedon lisäämistä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kaikkien kohderyhmien tavoittamista tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja kotoutumista edistävään toimintaan.
Työhön ja opiskelemaan muuttavien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä esitetään kehitettävän useilla, kohderyhmän elämäntilanteen huomioivilla toimilla (luku 15) mukaan lukien suomen/ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja työelämän monimuotoisuusohjelman ja Talent Boost -ohjelman toimet. Lisäksi työhön ja opiskelemaan muuttavien kotoutumista tukee tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saatavuuden parantaminen (luku 10) ja osin kotoutumisohjelman toimet (luku 11.3.).
Kotoutumisen edistämisen toimivuuden edellytyksenä ovat toimivat kumppanuudet ja hyvien väestösuhteiden toteutuminen yhteiskunnassa. Kotoutumisen edistämisen kumppanuuksia ja järjestöjen roolia edistetään selonteon esityksissä poikkileikkaavasti (esim. luvut 10 ja 11) ja omana kokonaisuutenaan luvussa 16 muun muassa kotoutumisen kumppanuusohjelmaa hyödyntäen. Hyvien väestösuhteiden ja maahanmuuttajien osallisuuden kehittämisen osalta tavoitteista ja toimenpiteistä linjataan luvussa 17. Lisäksi luvussa 9 linjataan vastaanottokeskuksissa toteutettavasta kotoutumisen nopeaa käynnistymistä tukevasta työstä ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin ohjaamisen kehittämisestä.
Esitykset toimeenpannaan osin kotoutumis- ja muuta lainsäädäntöä uudistamalla. Muilta osin toimeenpanoa tarkennetaan laatimalla toimeenpanosuunnitelma. Selonteon esitysten vaikutusta eri maahanmuuttajaryhmiin arvioidaan 3 vuotta kotoutumislain voimaantulon jälkeen.
Selonteossa vastataan eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä (TrVM 6/2018 vp) edellytettyihin uudistuksiin
Hallituksen selonteko: Selonteossa esitetään useita uudistuksia maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi kaikissa vaiheissa maahanmuuton alusta lähtien. Hallituksen esitysten lähtökohtana on kotoutumisen edistämisen tehostaminen tavalla, joka mahdollistaa maahanmuuttajien erilaisten tarpeiden huomioimisen sekä osaamisen kehittämisen vastaamaan yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin kuten esimerkiksi yhteiskunnan ja työmarkkinoiden osaamisvaateisiin tai vastaanottavuuteen ei voida vaikuttaa kotoutumissuunnitelman voimassaoloaikaa lyhentämällä.
Hallitus esittää valmisteltavan työmarkkinoille suuntaaville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun kotoutumisohjelman, jonka tavoitteena olisi tehostaa kotoutumisen alkuvaihetta sekä tukea osallistujien työllistymistä ja kielellisiä, yhteiskunnallisia ja työmarkkinavalmiuksia. Kotoutumisohjelman keston esitetään määräytyvän suhteessa ohjelmalle esitettyihin sisältöihin ja maahanmuuttajan lähtötasoon seuraavien lähtökohtien mukaisesti:
- Ohjelman kesto olisi yksilöllinen, mutta pääsääntöisesti enintään 2 vuotta.
- Tavoitteeksi tulisi lähtökohtaisesti asettaa kahta vuotta lyhempi aika. Kotoutumisohjelma tulisi myös päättää jo ennen enimmäisajan päättymistä, mikäli maahanmuuttajalla olisi valmiudet siirtyä työelämään tai yleisen palvelujärjestelmän palveluihin, jolloin työllistymisen edistämistä voitaisiin tarvittaessa jatkaa työllistymissuunnitelman puitteissa.
- Edellytyksiä tukea omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella uudistetaan, mikäli kotoutumissuunnitelman voimassaolon aikaa lyhennetään, jotta maahanmuuttajien mahdollisuudet kehittää osaamistaan eivät heikkene.
- Luku- ja kirjoitustaidon ja perustaitojen koulutuksen maksuttomuus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa säilytetään nykyistä vastaavasti, mikäli kotoutumissuunnitelman voimassaoloaikaa lyhennetään
- Kotoutumislain uudistuksessa määriteltäisiin tilanteet, joissa ohjelman keston pidentäminen tai väliaikainen keskeyttäminen olisi tarkoituksenmukaista. Lähtökohtaisesti kestoa voitaisiin pidentää enintään 2 vuodella.
- Joustomahdollisuuksilla tulee turvata kotona lapsia hoitavien vanhempien ja pidempiä koulutuspolkuja tarvitsevien riittävä alkuvaiheen tuki.
Hallituksen esittämän kotoutumisohjelman vaikuttavuuden edellytyksenä on, että sen jatkona mahdollistetaan tarpeen mukaan muut, kotoutumista ja työllistymistä edistävät palvelut. Selonteon kehittämisesityksillä edistetään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia muun muassa työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen mahdollistamiseksi maahanmuuttajien tarpeisiin perustuen, koulutusjärjestelmää kehittämällä sekä työn ja kielenopetuksen mahdollisuuksia yhteensovittamalla.
Hallituksen selonteko: Hallituskaudella on käynnissä työllisyyden edistämisen rakenteiden uudistaminen ja Sote-palveluiden rakenneuudistus. Kotoutumispalveluiden järjestämisvastuita koskevia lopullisia linjauksia ei ole mahdollista tehdä irrallaan muista rakenteita koskevia ratkaisuista.
Hallitus esittää selonteossa lähtökohtia kotouttamisen järjestämisvastuisiin huomioitavaksi kotoutumislain kokonaisuudistuksessa. Kotoutumisen edistämisen vahvistamiseksi esitetään, että päävastuu työmarkkinoille pyrkivien työikäisten kotoutumisohjelman järjestämisestä olisi työllisyyspalveluilla. Työllisyyspalveluiden siirtoa kuntiin valmistellaan siten, että siirto paikallistasolle tapahtuisi vuoden 2024 aikana.
Kunnalla olisi vastuu työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten kotoutumisen ohjaamisesta ja palveluista, mukaan lukien tarpeeseen vastaava kotoutumista edistävä koulutus, ja tätä vastuuta esitetään selkiytettävän. Kunnalle esitetään lisäksi säädettävän kokonaisvastuu koordinoida kotoutumisen edistämistä ja palveluiden yhteensovittamista sekä huolehtia siitä, että kotoutuja-asiakkaan palvelutarve tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi. Lisäksi kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton ja alkuvaiheen palveluiden järjestämisestä säädettäisiin erikseen.
Kotoutumista edistävien palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi esitetään monialaisesti sekä kohderyhmä-, kunta- ja aluerajat ylittävässä yhteistyössä toteutettavien järjestämismallien hyödyntämistä. Lisäksi esitetään toimia yhteistyön varmistamiseksi tulevien hyvinvointialueiden kanssa.
Hallituksen selonteko: Työllistymistä tukevia palvelujärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon kaikkien vaikeasti työllistyvien, mukaan lukien maahanmuuttajat, tarpeet. Työllistävien yritysten tarpeiden huomioimiseksi kehitetään TE-toimistojen ja kuntien työllisyyskokeilujen ja yrityspalveluiden yhteistyötä sekä lisätään työelämää lähellä olevien palveluiden (esim. palkkatuettu työ, työkokeilu) käyttöä maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä. Lisäksi hyödynnetään SIB-kokeilua palveluiden mallintamisessa.
Hallitus esittää maahanmuuttajien ja työnantajien tarpeiden paremmaksi yhteen sovittamiseksi valmisteltavan työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa yhteistyössä toimialakohtaisia palvelupaketteja. Lisäksi hallitus esittää työnantajien ja maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamiseksi lisättävän palkkatuetun työn ja työkokeilujen hyödyntämistä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi sekä kieliopintojen yhteensovittamista työllisyyden edistämisen palveluihin. Osana Työelämän monimuotoisuusohjelmaa toimeenpannaan toimenpiteitä työelämän monimuotoisuuden kehittämiseksi.
Hallitusohjelmassa kirjatun mukaisesti varmistetaan työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin yhden kuukauden käsittelyaika. Hallitus on lisäksi syyskuussa 2020 budjettiriihessä päättänyt, että erityisosaajien ja startup-yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä oleskelulupahakemukset tulee käsitellä kahdessa viikossa jo vuoden 2021 aikana. Budjettiriihen päätöksen johdosta valmistellaan D-viisumin käyttöönottoa koskeva lainsäädäntö. D-viisumia koskeva hallituksen esitys annettaneen vuoden 2021 aikana.
Hallitusohjelman ja budjettiriihen kirjausten toteuttaminen edellyttää sekä ulkomaalaislain muuttamista, että usealle eri hallinnonalalle ulottuvien eri oleskelulupien hakemista ja hakemusten käsittelyä koskevien prosessien kokonaiskehittämistä ja –ohjausta. Työ- ja elinkeinoministeriö on 17.4.2020 yhdessä sisäministeriön, ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa asettanut ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishankkeen hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehittämishankkeessa selvitetään lisäksi, tulisiko laissa säätää sertifioiduista työnantajista, jotka ovat oleskelulupaprosessissa mukana mm. Ruotsissa ja Alankomaissa. Samoin selvitetään Suomen edustustojen ja ulkoisen palveluntarjoajan tehtävistä oleskeluvan hakemisessa ja tietojen välittämisessä suoraan Maahanmuuttovirastolle sekä työnantajien ja korkeakoulujen roolien kasvattamista hakemisessa.
Kehittämishankkeessa tehdään myös hallituksen esitykset ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisestä, kausityöntekijöiden maahantulon helpottamisesta ja kolmansien maiden kansalaisten luonnonmarjapoimijoiden aseman parantamisesta. Näistä kaksi ensimmäistä hallituksen esitystä on annettu eduskunnalle syysistuntokaudella 2020 ja kolmas on tarkoitus antaa kevätistuntokauden 2021 aikana.
Kehittämishankkeen ulkomaalaislain 5 luvun muuttamista ja siihen liittyviä muita lainmuutoksia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021, jolloin lainmuutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 aikana. Maahanmuuttoviraston, työ- ja elinkeinotoimistojen ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen resursseja on vuoden 2021 alusta alkaen tilapäisesti lisätty syntyneen hakemusruuhkan purkamiseksi ja uusien toimintatapojen ja menettelyjen omaksumiseksi ja käyttöön ottamiseksi siten, että oleskelulupaprosessista saadaan nopea ja kansainvälisestikin kilpailukykyinen ja osaltaan houkutteleva.
Hallituksen selonteko: Työvoimakoulutuksena hankittava kotoutumiskoulutus on keskeinen kotoutumisen edistämisen palvelu, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia sen toimivuudesta. Kotoutumiskoulutusta onkin kehitetty voimakkaasti viime vuosina ja kotoutumisen edistämisen toimijat ovat pääosin kokeneet tehdyt uudistukset toimiviksi. Viime vuosina ja tehdyillä uudistuksilla on entistä joustavammin ja tarvelähtöisemmin pystytty vastaamaan maahanmuuttajien ja alueiden erilaisiin ja vaihteleviin tarpeisiin.
Hallitus esittää, että kotoutumiskoulutuksen kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja laadun yhdenmukaistamiseksi valmistellaan koulutuksen hankintojen tueksi valtakunnalliset laatukriteerit, joissa määriteltäisiin muun muassa kriteerit koulutuksessa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön pätevyysvaatimuksiksi sekä toimitiloja koskeviksi vaatimuksiksi. Lisäksi kehitetään tulosperusteisia hankintoja ja koulutusten verkkototeutuksia sekä luodaan uusia malleja eri maahanmuuttajaryhmien paremmaksi huomioimiseksi koulutuksen järjestämisessä. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet päivitetään ja otetaan käyttöön vuonna 2022.
Selonteossa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia arvioitaisiin toimeenpanon edetessä. Arvioinnin tulosten pohjalta päätettäisiin tarvittaessa lisätoimista.
Hallitus korostaa, että maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen toimivuutta tulee kehittää kokonaisuutena. Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen toimivuuden kannalta on tärkeää parantaa lukutaito- ja muun vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksen saatavuutta sekä varmistaa koulutus- ja työllistymispolkujen toimivuus kokonaisuudessaan ja myös integroiden kielen opetusta osaksi muita palveluita ja koulutusta.
Hallituksen selonteko: Hallitus esittää kotoutumiskoulutuksen lähtötaso- ja päättöarvioinnin yhdenmukaistamista ja kansallisen mallin kehittämistä suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi kehitetään vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa myös lukutaitokoulutuksessa ja muussa vapaan sivistyksen maahanmuuttajakoulutuksessa.
Hallituksen selonteko: Opintotoimintana vastaanottokeskuksissa tarjotaan suomen tai ruotsin kielen opintoja sekä yhteiskuntatietoutta. Vuonna 2019 suomalaisen yhteiskunnan peruskurssiin kehitettiin oikeuksia ja velvollisuuksia, väkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistusta rikoksen uhriksi joutuvalle käsittelevät osiot, jotka sisältävät lopputestauksen.
Suomen lainsäädäntö -osioon kuuluu myös verkkokurssi ja testi. Maahanmuuttovirasto aloitti syksyllä 2020 kurssin toimintamallin päivittämisen. Uusi toimintamalli ja verkkokurssi on otettu käyttöön maaliskuussa 2021. Suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja tehdään tutuiksi myös arjen asiakastapaamisiin sisältyvällä ohjauksella ja neuvonnalla. Turvapaikanhakijat voivat opiskella myös keskuksen ulkopuolella esimerkiksi perus- ja valmistavassa opetuksessa, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa.
Hallituksen selonteko: Hallituksen esittämä kotoutumisohjelma loisi rakenteen työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, erityisesti kotona lapsia hoitavien äitien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Tällä hetkellä viranomaisvastuut työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden järjestämisen osalta ovat epäselvät, eikä kohderyhmälle ole riittävästi ja systemaattisesti tarjolla kotoutumista edistäviä palveluita.
Hallituksen alustavana esityksenä on säätää kotoutumislaissa kunnalle vastuu kotoutumisohjelman järjestämisestä työvoiman ulkopuolella oleville. Lopulliset ratkaisut viranomaisvastuiden osalta voidaan tehdä pääministeri Marinin hallituksen rakenteellisia uudistuksia koskevien linjausten valmistuttua. Esityksen toimeenpano edellyttää todennäköisesti lisäresursseja kunnan uusien tehtävien kattamiseksi.
Kotoutumisohjelman osana esitetään tehostettavan viranomais- ja järjestöyhteistyötä työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten paremmaksi tavoittamiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi. Kotoutumisohjelmaan sisältyisi johdantojakso, joka loisi yhtenäisen kotoutumisen alun työmarkkinoille suuntaaville ja työvoiman ulkopuolella oleville sekä vahvistaisi täten kotoutumisen työelämälähtöisyyttä myös niiden henkilöiden osalta, jotka eivät maahanmuuton alkuvaiheessa välittömästi suuntaisi työmarkkinoille. Kotona lapsia hoitaville vanhemmille soveltuvien koulutusten ja palvelutarjonnan lisäämiseksi esitetään, että lastenhoidolla tuettuja joustavia koulutuksen toteutusmalleja kehitetään ja levitetään.
Maahanmuuttajanaiset asetettaisiin työllisyyspolitiikan erityiskohderyhmäksi, minkä lisäksi heidän työllisyyttään edistetään EU-rahoituksella toteutettavilla hankkeilla. Lisäksi valmisteltaisiin toimialakohtaisia työllistymispaketteja tukemaan myös työvoiman ulkopuolella olevien naisten siirtymistä työvoimapalveluihin.
Hallituksen selonteko: Järjestöjen kotoutumista tukeva toiminta ja palvelut täydentävät viranomaisten toimintaa. Järjestöt pystyvät tarjoamaan monipuolista ja saavutettavaa matalan kynnyksen toimintaa ja palveluja joustavasti eri kohderyhmille. Hallitus jatkaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyön kehittämistä kotoutumisen edistämisessä osana käynnissä olevaa palveluiden kehittämistä (esim. maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen). Monien selontekoon sisältyvissä toimenpide-esitysten toimeenpanossa (esim. johdantojakso) järjestöillä olisi tärkeä rooli. Järjestöjen olemassa olevan toiminnan hyödyntämistä kotoutumisen tukena hyödynnettäisiin valtakunnallistamalla kotoutumisentukena.fi-palvelu.
Uudenlaisen inklusiivisemman toimintakulttuurin luomiseksi ja eri toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön edistämiseksi hallitus on uudistanut vuonna 2016 laaditun kumppanuusohjelman konseptia. Kumppanuusohjelman avulla vahvistetaan kotoutumista edistävän työn monialaisuutta ja tuetaan toimijoiden osallistumismahdollisuuksia julkisen hallinnon valmisteluprosesseissa. Ohjelmalla edistetään avointa keskustelua ja vuorovaikutusta sekä kehitetään toimintatapoja ja välineitä eri toimijoiden osaamisen, tiedon ja kokemuksien keräämiseksi ja työn tietopohjaisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tarkoituksena on luoda pysyviä rakenteita valtakunnallisen, alueellisen että paikallisen yhteistyön kehittämiseksi sekä tarjota konkreettisia työvälineitä yhteistyölle sekä esimerkiksi hyviä käytäntöjä valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden käyttöön.
Järjestöt rahoittavat toimintaansa jäsenmaksuilla, lahjoituksilla, yritysyhteistyöllä sekä julkisilla avustuksilla. Vuoropuhelua rahoittajien kanssa esitetään tiivistettävän rahoituksen tarveperusteisuuden varmistamiseksi. Rahoituksen haku- ja myöntöperusteiden yksinkertaistaimista selvitetään. Lisäksi järjestöille järjestetään koulutuksia järjestötyöosaamisen parantamiseksi sekä kehitetään järjestöjen roolia kotoutumista edistävien maksullisten palvelun tuottajina.
Hallitus esittää vapaan sivistystyön koulutuksen saatavuuden parantamiseksi rahoituksen uudistamista. Koulutuksen ulottaminen nykyistä kattavammin työvoiman ulkopuolella oleville edellyttää, että koulutuksen rahoituksen riittävyys turvataan.
