Kotoutumislain mukaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin (14 §) tavoitteena on tehostaa alkuvaiheen kotoutumista ja maahanmuuttaneiden ohjausta kotoutumista ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin sisältyy alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkempia toimenpiteitä, kuten asiantuntija-arviointeja.
Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinneissa arvioidaan muun muassa
- maahanmuuttaneen osaaminen
- työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet
- koulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden tarpeet.
Arvioinnin aikana selvitetään maahanmuuttaneen tavoitteet ja toiveet, aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito, työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä muut työllistymiseen ja kotoutumiseen merkittävästi vaikuttavat tekijät.
Työvoimaviranomainen laatii kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnin työttömänä työnhakijana olevalle maahanmuuttaneelle. Kunta laatii arvioinnin työvoiman ulkopuolella olevalle maahanmuuttaneelle eli esimerkiksi toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavalle, kotihoidon tukea saavalle, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleelle, ihmiskaupan uhrille tai muuten arviointia tarvitsevalle henkilölle. Hyvinvointialue osallistuu kunnan tai työvoimaviranomaisen pyynnöstä kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arviointiin, jos maahanmuuttaneen palvelutarve edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden yhteensovittamista. Kun arviointi laaditaan kunnan tai työvoimaviranomaisen ja hyvinvointialueen monialaisessa yhteistyössä, voidaan arvioinnin aikana selvittää alustavasti myös maahanmuuttaneen sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tarpeita.
Kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnissa kunta tai työvoimaviranomainen arvioi, onko maahanmuuttaneelle tarpeen laatia kotoutumissuunnitelma. Palvelutarpeen arvioinnin aikana viranomainen ja maahanmuuttanut pohtivat kaksikielisillä alueilla myös maahanmuuttaneen kotoutumiskielen valintaa.
Arvioinnin perusteella kunta tai työvoimaviranomainen laatii maahanmuuttaneelle kotoutumissuunnitelman. Arvioinnin perusteella maahanmuuttanut voidaan myös ohjata muiden viranomaisten tai kotoutumista ja työllistymistä edistäviin palveluihin tai kolmannen sektorin toimintaan.
Sujuvasta kotoutumisen käynnistymisestä hyötyvät kaikki
Sekä maahanmuuttanut että vastaanottava yhteiskunta hyötyvät tehokkaasta kotoutumisen alkuvaiheesta. Esimerkiksi motivaatio kielen oppimiseen ja muuhun opiskeluun on tutkimustiedon mukaan suurinta maahantulon alkuvaiheessa. Myös halu työllistyä ja löytää nopeasti oma paikka yhteiskunnan jäsenenä on vahva. Pitkittynyt odotus ja väärin kohdennetut toimenpiteet passivoivat.
Kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnin tarkoituksena on tehostaa kotoutumisen alkuvaihetta. Se on perustiedon sekä tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan ohella tehokas väline sujuvan kotoutumisprosessin käynnistämisessä. Kun viranomainen on arvioinut kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen viiveettä ja ohjannut maahanmuuttaneen oikea-aikaisesti tarvetta vastaaviin palveluihin, voi kotoutumisen ja muiden erityispalveluiden tarve vähentyä.
Kun kotoutuminen ja työelämään siirtyminen nopeutuvat, se tuo säästöjä työttömyysturva- ja toimeentulotukimenoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin. Kiinnittyminen uuteen lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan tukee kuuluvuuden tunteen muodostumista ja voi ehkäistä syrjäytymistä.
Palvelutarpeen arvioiminen luo pohjan jatkotoimille
Kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arviointi ja siihen usein liittyvä kielitaidon lähtötason arviointi antavat hyvän pohjan kotoutumissuunnitelman tekemiseen ja kotoutumiskoulutukseen hakeutumiseen. Riittävän kattavan palvelutarpeen arvioinnin avulla maahanmuuttanut voidaan ohjata sopivaan opetusryhmään tai muihin palveluihin. Palvelutarpeen arviointi toimii ohjauksen tukena ennen koulutusta ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen pohjana koulutuksessa.
