Maahanmuuttajien työllisyyden vahvistuminen edellyttää työelämän vastaanottavuuden lisääntymistä. Hallituskaudella valmisteltavan työelämän monimuotoisuusohjelman avulla lisätään työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista siten, että yritykset ja organisaatiot hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttajien pääsy osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja uralla eteneminen helpottuvat.
Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia pyritään vähentämään lisäämällä tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä lisäämällä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa osaamista työelämässä. Ohjelman avulla myös lisätään monimuotoisuusosaamista yritys-, työnantaja- ja työnhakijapalveluissa, joissa kehitetään kansainväliseen rekrytointiin ja monimuotoisuuteen keskittyvää palvelua, jonka avulla työantajat voivat kehittää toimintaansa esimerkiksi liittyen rekrytointiin, perehdyttämiseen, työkulttuuriin, johtamiseen, kielitietoiseen työskentelyyn ja viestintään. Rekrytointisyrjinnän vastaisia ja anonyymiä rekrytointia edistäviä toimenpiteitä sisällytetään läpileikkaavasti ohjelman eri toimenpiteisiin.
Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ovat edustettuina eri työtehtävissä. Tämän tulisi näkyä myös julkisella sektorilla siten, että esimerkiksi ikä- ja sukupuolijakaumat ja vieraskielisten osuudet henkilöstössä heijastavat vastaavia jakaumia ja osuuksia työikäisessä väestössä. Työelämän monimuotoisuusohjelman avulla edistetään julkisen sektorin rekrytoinnin ja työyhteisöjen monimuotoisuutta.
Eri yhteyksissä on noussut esiin tarve lisätä työnteon ja kielen opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia sekä toimia työyhteisöjen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tällä hetkellä TE-palveluvalikossa tähän tarkoitukseen vastaavia palveluita ovat työnantajien kanssa yhteishankintoina järjestettävät Työpaikkasuomi- ja Työpaikkaruotsi-koulutukset, joita hyödynnetään kuitenkin suhteellisen vähäisesti. Työpaikkasuomi- ja Työpaikkaruotsi-koulutuksissa konkreettiset kielen oppimisen tavoitteet asetetaan ala- ja ammattikohtaisiin työympäristön ja työtehtävien vaatimiin kielen hallinnan tarpeisiin. Koulutusta voidaan toteuttaa joko yrityskohtaisesti tai verkostokoulutuksena, jolloin ryhmä kootaan useamman yrityksen työntekijöistä. Koulutus voidaan toteuttaa joustavasti yrityksen ja opiskelijoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan joko kokonaan lähiopetuksena, monimuotokoulutuksena tai kokonaan verkko-/etäopetuksena.
Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi on valmisteltu ns. Etableringsjobb-aloite, joka on työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen sopima uudenlainen työllistämismalli. Malli perustuu työehtosopimuksissa määriteltyihin palkkatasoihin, mutta valtio maksaa osan työntekijän palkasta suorana tukena. Mallin osana on myös sovittu, että työntekijälle pitää antaa mahdollisuus osallistua SFI:n (Svenska för Invandrare) opintoihin ja muihin pienempiin kursseihin, joista työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään. Suomessa ei ole nähty tarpeen luoda uutta esim. Etableringsjobb-mallin kaltaista mallia, vaan tarkoituksenmukaisempana on pidetty nykyisten palveluiden, etenkin palkkatuen ja työkokeilun kehittämistä ja yhdistelemistä maahanmuuttajille ja työnantajille toimiviksi ja selkeiksi kokonaisuuksiksi.
Vuosina 2016–2019 toteutettiin vaikuttavuusinvestointiin perustuva KOTO-SIB-kokeilu, joka rahoitettiin yksityisellä pääomalla. Kokeilussa luotiin maahanmuuttajien työelämälähtöisen ohjauksen palvelumalli, joka yhdisti koulutuksen ja nopean siirtymisen työpaikoille jolloin koulutusta voitiin jatkaa työnteon ohella. KOTO-SIB-kokeiluun osallistui yhteensä 2 217 maahanmuuttajaa ja heistä työllistyi 1 034 henkilöä. Työllistyminen ja työssä pysymisen tuki asetetiin kokeilun pitkäkestoiseksi päätavoitteeksi unohtamatta kotoutumista tai yhteiskunnassa tarvittavien tärkeiden taitojen oppimista, esimerkiksi suomen kielen taitoa ja yhteiskunta- ja työelämätietoutta. Osalla osallistujista oli hyvät työelämävalmiudet (mm. kielitaito ja työkokemusta), ja he siirtyivät työpaikalle vain muutaman viikon päästä koulutuksen aloittamisesta joko työssäoppimisjaksolle tai työllistyen. Jos kielitaito ja työelämävalmiudet olivat heikot, työpaikalle siirtyminen tapahtui myöhemmin, noin 4 kuukauden kuluttua koulutuksen aloittamisesta.
Lisätään työelämän vastaanottavuutta ja työssä oppimista: keskeiset toimenpiteet
- Arvioidaan koto-sib-kokeilun tulokset, minkä jälkeen päätetään mahdollisesta mallin vakiinnuttamisesta osaksi työvoimapalveluita.
- Toimeenpannaan työelämän monimuotoisuus -ohjelmaa, jolla muun muassa lisätään monimuotoisen rekrytoinnin tukea työnantaja- ja yrityspalveluissa ja julkisella sektorilla, tehostetaan viestintää monimuotoisesta rekrytoinnista ja ehkäistään syrjintää työelämässä.
- Edistetään Työpaikkasuomi- ja Työpaikkaruotsi-koulutusten laajempaa käyttöä.
- Valmistellaan malleja suomen ja ruotsin kielen opiskelun ja TE-palveluiden (esim. palkkatuettu työ ja työkokeilut) yhdistämiseksi.
