Työllisyyttä edistäviä rakenteita ja palveluita tulee kehittää kokonaisuutena huomioiden kaikkien ryhmien, myös maahanmuuttajien tarpeet, koska kaikkien vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen haasteet ja ratkaisut ovat monilta osin yhteneväisiä.
Maaliskuussa 2021 käynnistyneellä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla on keskeinen merkitys työttömien maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyyden edistämisen osalta. Kuntakokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa kokeilualueiden TE-toimistoissa. Hallitus jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille, siten, että tehtävät siirtyvät vuoden 2024 aikana.
Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen edellyttää työvoimapalveluissa annettavan henkilökohtaisen ohjauksen riittävyyttä ja toimivuutta sekä maahanmuuttaja-asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen tunnistamista sekä usein eri palveluiden yhteensovittamista. Työvoimapalveluiden maahanmuuttaja-asiakkaat hyötyvätkin osaltaan myös muista hallituskaudella valmisteltavista uudistuksista, esimerkiksi pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista, jonka avulla lisätään työnhakijoiden henkilökohtaista palvelua.
Ohjauksen toimivuuden rinnalla tulee varmistaa soveltuvien työllistymistä edistävienpalveluiden ja koulutuksen riittävyys ja niiden tehokas yhteensovittaminen. Toistaiseksi yleisiä TE-palveluita on hyödynnetty suhteellisen vähän kotoutumisen alkuvaiheessa maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä. Esimerkiksi palkkatuen hyödyntämistä maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä on vaikeuttanut tukitason määräytyminen työttömyyden keston mukaan.
Palkkatukea uudistetaan hallituskaudella asettamalla tukitaso työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin. Osatyökykyisten palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin ja erityisesti heidän palkkatukijaksoonsa sidotaan tiiviisti myös muut työllistymistä edistävät palvelut sekä turvataan 3. sektorin nykyiset työllistämisehdot. Uudistus parantaa mahdollisuuksia hyödyntää palkkatukea maahanmuuttajien työllisyyden tukemisessa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen aikana tai jälkeen. Hallitus on myös päättänyt laajentaa työkyky-ohjelmaa ja perustaa erityistehtäväyhtiön ”Välittäjä Oy”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempi kestoisiin työsuhteisiin tarjoten vuokratyövoimaa muille työnantajille. Lisäksi kehitetään julkisia hankintoja mm. osatyötyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Valmisteltavat toimet hyödyttävät myös osatyökykyisten maahanmuuttajien työllisyyden edistämistä.
TE-toimistoille suunnatun kyselyn mukaan kotoutuja-asiakkaita ei huomioida erityisenä ryhmänä työnantajayhteistyössä tai tehtävissä yrityskontaktoinneissa. Monet kyselyyn vastanneista näkivät, että jos kotoutuja-asiakkaita ei huomioida erikseen, vaan heidät asetetaan samalle viivalle kaikkien muiden kanssa, kotoutujat jäävät tosiasiallisesti muita huonompaan asemaan. (Kaarinen, Kortelainen, Luukkonen & Jauhola, 2020b). TE-toimiston asiantuntijat myös kokevat, että ohjausosaamista tulisi vahvistaa: lähes puolet TE-toimistojen asiantuntijoille suunnatun kyselyn vastaajista koki, ettei heillä ole riittävästi tietoa maahanmuuttajien kanssa työskentelystä eikä täydennyskoulutusta ole riittävästi tarjolla (Hagman, Laitinen-Saunio & Asikainen, 2020).
Työvoima- ja yrityspalveluita yhteensovittamalla sekä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen yhteistyöllä voidaan edistää maahanmuuttajien ja yritysten tarpeiden yhteensovittamista. Myös Business Finlandin T&K-rahoitusvälineillä voidaan edistää samanaikaisesti yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan kuin maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen tavoitteita.
Maahanmuuttajien ja yritysten tarpeiden yhteensovittamisesta mielenkiintoinen esimerkiksi on Ruotsissa toimeenpantava Snabbspåret-ohjelma, jonka elementtejä voitaisiin hyödyntää myös Suomessa. Snabbspåret on kolmikantaisella sopimuksella laadittu malli maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi. Ohjelman toimet on suunnattu henkilöille, jotka ovat juuri saapuneet Ruotsiin ja joilla on koulutusta tai ammatillista kokemusta työvoimapulasta kärsiviltä toimialoilta. Snabbspåret on jaettu kolmeen osaan: 1. kartoitetaan henkilön aiemmat taidot, 2. arvioidaan ja todennetaan henkilön kyvyt ja 3. lisätään henkilön osaamista koulutuksen ja harjoittelun avulla.
TE-toimistoista on voitu ohjata asiakkaita kuntien maahanmuuttajien osaamiskeskuksiin, jos asiakkaalle ei ole löytynyt polkua koulutukseen ja työelämään TE-toimiston yksinomaisilla palveluilla. Maahanmuuttajien osaamiskeskukset ohjaavat asiakkaita moniammatillisesti työelämään tai koulutukseen, vahvistavat asiakkaiden osaamista ja työelämässä ja koulutuksessa tarvittavia valmiuksia sekä ennen työllistymistä että työllistymisen alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien monialaista osaamiskeskustoimintaa kehitetään tällä hetkellä TEM:n ja OKM:n tukemana Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Lahdessa. TEM:n ja OKM:n tukemaa osaamiskeskustoimintaa ei ole kuitenkaan kohdennettu kotoutumisen alkuvaiheen kotoutumispalveluihin, vaan kotoutumisen alkuvaiheen monialaista tukea toteutetaan osana kuntakokeilua.
Maahanmuuttajien yrittäjyys
Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjää, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä. Pääkaupunkiseudulla uusista yrityksistä jo noin 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Monille maahanmuuttajille yrittäjyys on luonteva tapa kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistyä. Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on tärkeää myös siksi, että monilla maahanmuuttajilla on käytössään sellaisia aineellisia ja aineettomia resursseja ja verkostoja, joiden hyödyntäminen osana suomalaista elinkeinoelämää ja t&k&i-toimintaa on kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista.
Maahanmuuttajien yritystoimintaa jarruttavat tiedon ja suomen/ruotsin kielen taidon puute sekä valmiiden verkostojen vähäisyys. Näistä syistä julkisten yrityspalveluiden tuki maahanmuuttajien yritystoiminnalle, yrittäjien keskinäinen vertaistuki sekä ns. yhden luukun periaatteella toimivat neuvontapalvelut ovat tärkeitä. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistäisi myös ammatillisen koulutuksen ja kotouttamiskoulutuksen nykyistä joustavampi yhteen sovittaminen. Korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat ovat potentiaalinen startup-yritysten perustajaryhmä. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa on syntynyt englannin kielellä toimivia startup-yhteisöjä, jotka kiinnittävät myös maahan muuttaneita startup-yritysten perustajia ja startup-yrityksissä työskentelystä kiinnostuneita startup-ekosysteemiin.
Työllisyyspolitiikan kehittäminen maahanmuuttajien ja työnantajien tarpeisiin: keskeiset toimenpiteet
- Huomioidaan maahanmuuttajat erityisenä kohderyhmänä työ- ja elinkeinopalveluiden kehittämisessä. Lisätään lähellä työelämää olevien TE-palveluiden (esim. palkkatuki ja työkokeilu) käyttöä maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä ja työnantajien tietoisuutta mahdollisuudesta työllistää maahanmuuttajia palkkatuella. Edistetään maahanmuuttajien työllisyyttä kytkemällä palkkatukijakson yhteyteen ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi tarvittaessa myös kielikoulutusta.
- Varmistetaan kuntien työllisyyskokeilujen toimeenpanossa TE-toimistojen sekä työllisyyden kuntakokeiluiden yhteistyö maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Julkisissa yrityspalveluissa niin TE-hallinnossa, Business Finlandissa kuin kunnissa tulee vahvistaa maahanmuuttajien potentiaalin ja monimuotoisen työyhteisön hyötyjen esiintuomista.
- Vahvistetaan maahanmuuttajien ja työllistävien yritysten tarpeiden yhteensovittamista valmistelemalla toimialakohtaisia palvelupaketteja ja muita kohtaantoa edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tehostetaan yritysten ja maahanmuuttajien kontaktointia, osaamis- ja palvelutarpeiden tunnistamista sekä palveluiden yhteensovittamista ja viemistä työpaikoille. Palvelupakettien räätälöinnissä hyödynnetään Ruotsin Snabbspåret-ohjelman mallia ja kokemuksia. Palvelupaketit yhteensovitetaan Talent Boost -toimenpideohjelman kanssa.
- Varmistetaan TE-hallinnon digitaalisten ratkaisuiden kehittämisessä, että ne palvelevat myös vieraskielisiä asiakkaita (esim. asiointipalvelu ja työmarkkinatori).
- Maahanmuuttajanaiset ja pakolaistaustaiset nostetaan työllisyystoimien erityiseksi kohderyhmäksi, minkä lisäksi heidän työllisyyttään edistetään EU-rahoituksella toteutettavilla hankkeilla.
- Tuetaan maahanmuuttajien yrittäjyyttä osana yrittäjyysstrategian toimeenpanoa.
- Kehitetään työvoimapalveluiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa työskentelevien osaamista koulutuksella.
