Kotoutumisen edistämisen vaikuttavuutta voidaan lisätä kumppanuuksien avulla. Myös eduskunta on edellyttänyt, että hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen.
Järjestöillä on keskeinen merkitys kotoutumisessa ihmisten arkisten kohtaamisten mahdollistajina sekä julkisten palvelun täydentäjänä. Ne pystyvät tarjoamaan matalan kynnyksen toimintaa ja palveluja joustavasti, sekä tarjoamaan toimintaa useilla kielillä ja tukemaan ihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta. Maahanmuuttajien ja muiden etnisten vähemmistöjen omaa yhdistystoimintaa ja demokratiataitoja sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on tuettu EU:n eri rahastojen rahoittamilla hankkeilla ja kansallisella rahoituksella.
Järjestöjen roolia kotoutumista edistävässä työssä määrittävät niiden omat tavoitteet ja toiminta. Toiminnan lähtökohtana voi olla perheiden tukeminen, nuorisotyö, terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, työllistymisen edistäminen, liikunta tai esimerkiksi kulttuuritoiminta. Järjestöjen vakiintuneisuus ja koko vaikuttavat niiden toimintamahdollisuuksiin. Maahanmuuttajataustaisten omien järjestöjen osallistumista yhteiseen kehittämiseen saattaa haastaa esimerkiksi kielitaidon puute ja riittämätön tieto palvelujärjestelmien toiminnasta, mutta niiden vahvuuksia ovat muun muassa kohderyhmän tuntemus, kokemusasiantuntijuus, vertaistuki, kulttuurisensitiivisyys sekä omakielinen tuki ja neuvonta.
Viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä on tarve kehittää, jotta eri toimijoiden vahvuuksia voidaan paremmin hyödyntää. Valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä tehdään osana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa kotoutumisen kumppanuusohjelmaa. Kumppanuusohjelman kehittämistä jatketaan luomalla toimijoita yhteen tuova rakenne, joka mahdollistaa uusien kotoutumista edistävän työn mallien tuottamisen sekä yhteisten ratkaisujen löytämisen ruohonjuuritasolta nouseviin kehityskohteisiin. Lisäksi kumppanuusohjelmalla tuodaan näkyväksi järjestöjen työ kotoutumista edistävän viranomaistoiminnan tukena, jotta maahanmuuttajia voidaan ohjata tehokkaammin kunnan alueella olevien järjestöjen toiminnan pariin.
Järjestöjen olemassa olevan toiminnan hyödyntäminen kotoutumisen tukena edellyttää, että ohjauksesta vastaavat viranomaiset ja maahanmuuttajat tuntevat alueen järjestötoiminnan. Viranomaisohjausta järjestöjen tuottamien toimintojen piiriin tuetaan esimerkiksi Uudenmaan ja Pirkanmaan alueilla kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelulla, joka kokoaa maahanmuuttajille suunnattua matalan kynnyksen toimintaa yhdelle verkkosivustolle.
Järjestöjen roolin lisääminen kotoutumisen edistämisessä edellyttää myös toiminnan resursoinnin tarkastelua. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018 -tutkimusraportin mukaan lähes 70 prosenttia järjestöistä on kokenut ongelmia julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Ongelmaksi koetaan avustusjärjestelmien työläys. Hankepohjainen rahoitus vaikeuttaa myös pitkäjänteistä suunnittelua ja pysyvän toiminnan kehittämistä. Lisäksi rahoituksen edellytyksenä oleva omarahoitusosuus aiheuttaa järjestöille usein haasteita. Järjestöt kokevat rahoitusmahdollisuuksiensa myös heikentyneen viime vuosien aikana. Negatiiviseen kehitykseen on vaikuttanut julkiseen rahoitukseen liittyvät leikkaukset ja epävarmuus.
Kumppanuudet ja järjestöjen rooli: keskeiset toimenpiteet
- Jatketaan kotoutumisen kumppanuusohjelman kehittämistä. Valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen yhteistyön kehittämiseksi kumppanuusohjelmalle muodostetaan alueellinen tukirakenne. Kytketään järjestöjen toiminta nykyistä järjestelmällisemmin kotoutumisen edistämisen politiikka- ja strategiatyön valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Toimintatapoja ja välineitä kehitetään eri toimijoiden osaamisen, tiedon ja kokemusten keräämiseksi. Kehitetään ja otetaan käyttöön konkreettisia työvälineitä yhteistyölle ja jaetaan esimerkiksi hyviä käytäntöjä alueellisten ja paikallisten toimijoiden käyttöön.
- Edistetään maahanmuuttajien ohjausta järjestöjen toimintaan valtakunnallistamalla kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelu.
- Lisätään järjestöjen osallisuutta viranomaisten vastuulla olevien palvelukokonaisuuksien esimerkiksi matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteiden kehittämisessä.
- Lisätään viranomaisten ja järjestöjen tietoisuutta yleisten kirjastojen ja museoiden tehtävistä ja palveluista osana kotoutumiskoulutusta ja muuta kotoutumista.
- Hankerahoituksen tarveperusteista kohdentamista edistetään lisäämällä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa rahoittajien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Järjestö- ja hankeosaamista kehitetään kouluttamalla. Julkisen rahoituksen rinnalla kehitetään myös järjestöjen muita rahoitus- ja varainkeruumahdollisuuksia. Kilpailutuksia kehitetään esimerkiksi kokeiluja hyödyntämällä niin, että pienemmilläkin toimijoilla on realistiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin.
