Yhteiskunnan vastaanottavuuden merkityksestä kotoutumiselle on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Siksi on olennaista vahvistaa yksilöille suunnattujen palveluiden rinnalla myös yhteiskunnan vastaanottavuutta, kaksisuuntaista kotoutumista. Hyvien väestösuhteiden politiikalla edistetään eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia elää yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luottaa toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta. Väestösuhdepolitiikan keskeisenä ajatuksena on, että asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan.
Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on keskeinen eri väestöryhmien yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamisessa. Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä sekä isommilla työnantajilla tulee olla yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuussuunnitelma konkreettisista toimenpiteistä syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelu tarjoaa mahdollisuuden myös eri ryhmien välisten suhteiden kehittämiseen organisaatioiden tasolla.
Monimuotoistuvassa yhteiskunnassa viranomaisten on myös olennaista kerätä tietoa syrjinnän eri muodoista ja sen vaikutuksista ihmisten yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen. Tiedon perusteella tulee suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla aktiivisesti puretaan ja vähennetään syrjinnän vaikutuksia. Asenneilmapiiristä ei ole saatavilla toistuvaa kansallista kyselyaineistoa. Tarvetta asenneilmapiiriä koskevalle säännölliselle tutkimustiedolle on usealla hallinnonalalla ja sitä tulee ryhtyä systemaattisesti keräämään. Useat tutkimukset osoittavat, että syrjintää kohdistuu erityisesti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta muuttaneisiin. Myös monet muut näkyvät monet näkyvät vähemmistöt ovat vaarassa kohdata syrjintää. Siksi viranomaisten tietoisuutta syrjinnän eri muodoista ja antirasistisesta toiminnasta on syytä kehittää.
Maahanmuuttajien joukossa on myös henkilöitä, jotka kuuluvat samanaikaisesti useaan eri vähemmistöryhmään. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat maahanmuuttajat voivat kohdata moniperustaista syrjintää. Moniperustaisen tai intersektionaalisen syrjinnän vaikutukset on syytä huomioida syrjinnän vastaisessa työssä.
Suomalaista demokratiaa tulee kehittää vastaamaan nopeasti muuttuviin globaaleihin haasteisiin. On tärkeätä, että kaikki voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sellaisiin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, joilla ei ole vahvoja osallistumisrakenteita, ja joiden ääni jää helposti kuulumattomiin. Tähän ryhmään kuuluu myös osa maahanmuuttajista.
Hyvien etnisten suhteiden ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, joten kuntien ja järjestöjen rooli hyvien väestösuhteiden edistämisessä ja syrjinnän ja rasismin ehkäisyssä on keskeinen. Kotoutumislain mukaan kunnan kotouttamisohjelmaan voidaan sisällyttää suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä. Kunta tai useampi kunta yhdessä voi myös asettaa paikallistason neuvottelukunnan kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten.
Kunnat voivat myös edistää osallisuutta huomioimalla osallisuuden edistämisen systemaattisemmin suunnittelussaan, kehittämistyössä sekä seurannan tasoilla. Kunnat voivat lisätä vuorovaikutusta esimerkiksi erilaisten kohtaamispaikkojen, toimintakeskusten, asukastilojen ja ystävätoiminnan avulla. Myös liikunta sekä taide- ja kulttuuritoiminta lisävät vuorovaikutusta ja eri ryhmien välistä vuoropuhelua ja madaltaa maahanmuuttajien kynnystä päästä osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjastojen monikulttuuristen palvelujen avulla voidaan edistää maahanmuuttajien mahdollisuuksia sekä suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja suomalaiseen kulttuuriin perehtymiseen että oman äidinkielen ja lähtökulttuurin säilyttämiseen. Kulttuuripalvelut tarjoavat myös matalan kynnyksen keinoja oman kielen ja kulttuurin tukemiseen vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Alue- ja sosioekonomiset erot vaikuttavat välillisesti asenneilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen. Tämä on tärkeää huomioida kuntien suunnittelussa. Myöskin polarisaatiota purkavia sekä ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun pohjaavia menetelmiä on tärkeää ottaa käyttöön kunnissa ja järjestöissä osallisuuden lisäämiseksi. Tarve on myös lisätä systemaattisesti asiakaslähtöisyyttä ja vahvistaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta, sekä kotoutujayhteisöjen osallistamista kotoutumisen edistämisen ja palveluiden kehittämiseen sekä päätöksentekoon. Tämä edellyttää osaamista ja menetelmiä
Ihmisten hyvinvoinnin ja kotoutumisen kannalta on olennaista, että koko Suomen väestö saa mahdollisuuden elää ja kasvaa ilman etnisyyteen liittyvää syrjintää. Kaikki syrjintä ei ole suoraa tai tarkoituksellista mutta syrjinnän vaikutukset ovat yhtä lailla kielteisiä.
Rasismin vastaisessa ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan on kerätty hallituksen toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Ohjelman mukaisesti muun muassa tehostetaan yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden toimeenpanoa, kehitetään tulosohjauksen keinoja rasismin ja syrjinnän vastaisen työn vahvistamiseksi kaikilla hallinnon aloilla, vahvistetaan paikallisia ja alueellisia rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden työn rakenteita sekä kehitetään saavutettavampia kuulemisen rakenteita ja keinoja, joiden avulla varmistetaan syrjinnän vaarassa olevien ryhmien vaikuttamismahdollisuudet. Ohjelmassa myös kehitetään hyvien väestösuhteiden edistämisen keinoja erityisesti kunnille ja muille paikallistoimijoille ja edistetään paikallista vuoropuhelua.
Ohjelmassa myös edistetään koko väestön tietoisuutta rasismista ja siihen puuttumisesta, edistetään moninaisten nuorten työelämään pääsyä, lisätään opettajien osaamista antirasistisesta kasvatustyöstä, vahvistetaan kansallisten sosiaalisen median toimijoiden osaamista puuttua vihapuheeseen, vahvistetaan rasismin ja viharikosten uhreille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita sekä edistetään systemaattista tiedonkeruuta rakenteellisesta rasismista ja syrjinnästä sekä sen vaikutuksista yhteiskunnalle ja vähemmistöryhmille.
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät käsitteet luovat osaltaan todellisuutta ympärillemme, ja myös esteitä suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymiselle ja kotoutumiselle. Epätarkoituksenmukaiset eronteot ”meihin” ja ”muihin” luovat myös maaperää syrjinnälle. Siksi myös kotoutumista edistävässä politiikassa on olennaista kiinnittää huomiota käytettävään kieleen.
Hyvien väestösuhteiden ja osallisuuden edistäminen: keskeiset toimenpiteet
- Hyviä väestösuhteita edistäviä toimenpiteitä kehitetään osana rasismin, syrjinnän ja hyvien väestösuhteiden toimenpideohjelmaa.
- Selkeytetään ja vahvistetaan hyvien väestösuhteiden edistämistä koskevaa sääntelyä osana kotoutumislain uudistamista
- Parannetaan paikallisella tasolla yhdenvertaisuussuunnitelmien hyödyntämistä yhdenvertaisuuserojen pienentämiseksi sekä vahvistetaan tietopohjaa yhdenvertaisuuden haasteista ja syrjinnästä.
- Vahvistetaan yhteiskunnan vastaanottavuuden ja hyvien väestösuhteiden edistämistä kuntien kotouttamisohjelmissa.
- Lisätään maahanmuuttajien osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja toteutuksessa muun muassa kouluttamalla eri kielisiä asiantuntijoita kotoutumiseen liittyvistä teemoista ja hyödyntämällä asiantuntijoita kotoutumiskoulutuksessa tarjottavien opintojen tukena.
- Edistetään maahanmuuttajien poliittista osallistumista (esim. lisäämällä tietoa poliittisesta järjestelmästä, vaaleista ja äänestämisestä).
- Uudistetaan kotoutumisen edistämisen käsitteistöä tavalla, joka edistää kuulumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja purkaa vastakkainasetteluja.
- Selvitetään mahdollisuuksia soveltaa yhteisölähtöisen kotoutumisen mallia kiintiöpakolaisille. Yhteisölähtöisen kotoutumisen malli vahvistaisi paikallisen yhteistyön roolia kiintiöpakolaisten asettautumisen tukena.
- Kansallisen demokratiaohjelman 2025 toimenpiteillä muun muassa kehitetään ja otetaan käyttöön kaikilla hallinnon tasoilla uusia kuulemis- ja osallistamismenetelmiä, jotka edistävät erityisesti nuorten, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä vammaisten henkilöiden kuulemista ja osallisuutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
- Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmä esitti tammikuussa 2021 linjauksia ja toimia, joilla Suomen taide- ja kulttuuripolitiikka voisi huomioida paremmin maahanmuuttoon perustuvan kulttuurisen moninaisuuden ja lisätä taide- ja kulttuurikentän yhdenvertaisuutta.
