Perheen ohella lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen ja koulun muodostamalla palvelujatkumolla on keskeinen rooli neuvoa ja tukea lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tavoittavat käytännössä katsoen kaikki lapset ja lapsiperheet. Lisäksi lapsilla ja nuorilla on oikeus opiskeluhuoltoon. Muilta osin lapset ja perheet asioivat sosiaali- ja terveyspalveluissa yksilöllisten palvelutarpeidensa perusteella.
Neuvolapalveluissa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä, huomioidaan perheen kokonaisvaltainen tilanne ja kartoitetaan tuen tarpeita. Näin ollen neuvolan toiminta on maahanmuuttajataustaisille vanhemmille kotoutumisen kannalta tärkeä väylä saada tietoa lapsiperheille tarjolla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Neuvola on myös taho, joka tarvittaessa ohjaa vanhempia tarvitsemiensa palveluiden ja tuen piiriin.
LAPE-muutosohjelmassa on kehitetty lasten, nuorten ja perheiden palveluita v. 2016–2019 ja muutostyötä jatketaan valtionavustushankkeissa v. 2020–2022. LAPE-muutosohjelman painopisteitä ovat perhekeskukset ja varhainen tuki arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun monialainen kehittäminen. Perhekeskus on monialainen palveluiden kokonaisuus, johon kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden perustason sosiaali- ja terveyspalvelut, ja ne hyödyntävät toiminnassaan erityspalveluiden konsultaatiomahdollisuuksia. Perhekeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aikuisten sote-palvelut, kunnan sivistystoimen palvelut, järjestöt, seurakunnat sekä Kansaneläkelaitos (Kela). Osana perhekeskustoimintaa kuntiin on perustettu matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.
LAPE-kehittämistyö edesauttaa myös maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tuen kokonaisuuden vahvistumista. Maahanmuuttajilla on kuitenkin erityisiä haasteita varhaisen tuen palveluiden saavutettavuudessa sekä siirtymissä palvelusta toiseen; palvelujärjestelmän sirpaleisuus, vanhemman puutteellinen kielitaito sekä palvelujärjestelmään liittyvä epätietoisuus ja maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakko-oletukset ovat tyypillisiä tunnistettuja haasteita. Kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien tavoittaminen ja kotoutumisen tukeminen on oleellista, sillä vanhemman kielitaito, perheen sosiaalisen tukiverkoston rakentuminen sekä vanhemman sosioekonomiseen asemaan liittyvät tuen tarpeet ovat tärkeitä elementtejä myös lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta.
Maahan muuttaneiden lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää ottaa huomioon sekä heidän yksilöllinen tilanteensa, että koko perheyhteisön kotoutuminen kokonaisuutena. Kotoutumisen alkuvaiheessa osalla perheistä on moniammatillisten palveluiden tarve, jolloin perheelle tehtävän kotoutumissuunnitelman avulla voidaan varmistaa, että perheenjäsenten erilaiset tuen tarpeet otetaan kattavasti huomioon. Äitien ohjaaminen kohti työelämävalmiuksia vahvistavia palveluita on tärkeää samalla kun lasten varhaiskasvatuksen mahdollisuuksista keskustellaan.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman sisältyy neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä edistävä hanke, jonka tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen palveluohjausta ja lisätä neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytäntöjä, joiden kehittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien perheiden kohtaamiseen ja ohjaukseen. Hanke toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa ja sillä pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Oikeus oppia -kehittämisohjelman pohjalta laaditaan myös toimenpiteet maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisedellytysten ja koulutussiirtymien turvaamiseksi erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista perhevapaauudistusta. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Hallitusohjelman mukaan kummallakin vanhemmalla pitää jatkossa olla yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Maahanmuuttajaperheiden kannalta perhevapaauudistuksen tavoite perhevapaiden entistä tasaisemmasta jakautumisesta on tärkeä, sillä vieraskielisissä perheissä miehet käyttävät ainoastaan 7 % kaikista perhevapaista, kun koko väestön tasolla miehet käyttävä 11 % kaikista perhevapaista. (Kelan laskelmat, 2018.) Kotihoidon tuki ei kuulu perhevapaauudistuksen piiriin. Hallitusohjelman mukaisesti kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena.
Helmikuussa 2021 julkaistun YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian tavoitteena on edesauttaa kaikkien lasten oikeuksien toteutumista Suomessa täysimääräisesti. Lapsistrategian linjausten mukaisesti maahanmuuttajalasten osalta tulee mm. varmistaa, että erilaiset palvelut, tukimuodot ja osallisuuden kanavat ovat yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi saatavilla kaikille lapsille. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema tulee ottaa kattavasti huomioon ennaltaehkäisevässä työssä, korjaavissa toimenpiteissä ja palveluissa sekä oikeusturvajärjestelmissä. On myös kehitettävä tapoja tunnistaa ja huomioida sekä rakenteellisen syrjinnän vaikutuksia, että tilannekohtaista haavoittuvuutta lasten asemassa.
Nuorten kotoutumisen ja osallisuuden tukeminen
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä ja hyvinvointierojen vaihtelu ryhmän sisällä on suurta. Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria voidaan tukea pääosin samanlaisilla toimilla kuin muitakin lapsia ja nuoria. Tämän ryhmän tilanne ja tuen tarpeet tulee kuitenkin huomioida yhtenä erityisryhmänä osallisuutta edistävässä työssä, sillä ulkomaista syntyperää olevien lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys poikkeavat suomalaista syntyperää olevien hyvinvoinnista.
Kotoutuja-asiakkaiden kanssa tehtävän sosiaalityön osalta erityistä huomiota kiinnitetään myös nuorten kotoutumisen tukemiseen. Sosiaalityössä pyritään huomioimaan perheissä asuvat vielä alaikäiset kotoutujanuoret esimerkiksi laatimalla heille henkilökohtaiset palvelutarpeen arviot ja järjestämällä tarpeen mukaiset sosiaalihuollon palvelut.
Myös vapaa-ajan toiminnalla, kuten harrastuksilla tai järjestötoiminnalla voi olla merkittävä rooli nuoren kotoutumisessa. Nuorisotyön kautta maahanmuuttajataustainen nuori voi löytää esimerkiksi harrastuksia, vaikuttamismahdollisuuksia, apua hankaliin elämäntilanteisiin, tukea koulussa tai oppilaitoksessa pärjäämiseen sekä yhteisön ja ystäviä. Nuorisotyö ja nuorisotyöntekijät ovat maahanmuuttajanuorten saatavilla matalalla kynnyksellä ja jokainen nuori on tervetullut mukaan taustaa erottelematta tai kyselemättä.
Nuorisotyön avoin ja vapaaehtoinen luonne osaltaan helpottaa mukaan tulemista ja voi toimia eri taustoista tulevien nuorten vuorovaikutuksen ja ystävystymisen mahdollistajana. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta myös Ohjaamon monialaiset palvelupisteet ja niihin kytkeytyvä psykososiaalinen tukityö ovat tärkeitä tuen tarpeiden tunnistamisen sekä opiskelu- ja työelämään suuntaavan tukemisen muotoja. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta tarjoavat myös tarvittaessa tukea kotoutumiseen. Moniammatillinen ankkuri-toiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen.
Vapaa-ajan toiminnalla, kuten liikunnan harrastamisella on todettu olevan merkitystä maahanmuuttajien suomen kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen oppimiselle, sosiaalisen verkoston laajentamiselle, itsetunnon kohottamiselle sekä yhteisön hyvinvoinnille. Välillisinä tekijöinä harrastaminen tukee kotoutumista myös oman identiteetin ja kulttuurin vaalimisen ja aktiivisen kansalaisuuden sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan mahdollistaminen kaikille väestöryhmille edesauttaa myös kotoutumista. Kunnissa parhaat tulokset kotoutumista edistävissä liikunnan kehittämishankkeissa on saatu monialaisella yhteistyöllä.
Ilman huoltajaa maahan saapuneet nuoret ovat sosiaalihuoltolain mukaisesti pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita, joiden palveluntarpeisiin pyritään vastaamaan laaja-alaisesti verkostomaista työskentelyä hyödyntäen (mm. yhteistyö nimettyjen edustajien, perheryhmäkotien sekä oppilaitosten kanssa). Suurin osa alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneista nuorista tarvitsee erityisiä tukipalveluja vielä täysi-ikäistyttyään erityisesti asumisen, koulutuspolkujen sekä talouden- ja arjenhallinnan osalta. Sekä lastensuojelun että kotoutumislain mukaisen jälkihuollon ikärajaa nostettiin 25 ikävuoteen vuonna 2020. Lainsäädäntöjen muutokset vahvistavat osaltaan jälkihuollon piirissä olevien nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea.
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asumisen järjestämisen lainsäädännöllistä viitekehystä tulee kehittää: kotoutumislakiin ei sisälly yhtä yksityiskohtaisia säännöksiä esimerkiksi asumisen valvonnasta kuin sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakeihin tai yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin esimerkiksi koskien vastuuta palvelujen laadusta, palveluiden tuottamista koskevasta luvasta taikka valvonnasta tai rekisteristä. Palveluita tulee kehittää siten, että ne turvaavat lapsen oikeuksien täysimääräisen toteutumisen sekä kasvun ja kehityksen ja tarjoavat jatkuvuutta ja vakautta asumisessa, sosiaalisissa verkostoissa ja kotoutumisessa. Tällä hetkellä ei ole selvää, kuinka turvataan niiden ilman huoltajaa maassa olevien alaikäisten asema ja palvelut, jotka eivät saa palveluita kotoutumislain nojalla. Tämä koskee mm. ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ja joilta siksi päättyvät kotoutumispalvelut sekä edustajan tuki.
Edistetään kotoutumista tukemalla perheitä: keskeiset toimenpiteet
- Vahvistetaan perheiden monimuotoisuuden tunnistamisen ja huomioimisen osaamista perhekeskusverkostossa.
- Laajennetaan ja kehitetään kotona lapsia hoitavien vanhempien kotoutumista edistäviä yhteistyömalleja (esim. kielikurssit perhekeskuksen kohtaamispaikkojen tiloissa). Rakenteelliset uudistukset kotona lapsia hoitavien vanhempien kotoutumisen vahvistamiseksi esitetään osana kotoutumisohjelmaa luvussa 11. Lisätään perheen kotoutumissuunnitelman käyttöä kuntien monialaisessa yhteistyössä.
- Edistetään perhevapaiden nykyistä tasaisempaa jakautumista osana perhevapaauudistusta. mm. monikielisellä tiedotuksella ja jakamalla tietoa osana kotoutumispalveluita.
- Edistetään maahanmuuttajalasten oikeuksien täysimääräistä toteutumista Suomessa osana lapsistrategiaa. Huomioidaan strategian toimenpiteissä maahanmuuttajalasten erityistarpeet.
- Kehitetään maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuutta tukevaa työtä vahvassa monialaisessa yhteistyössä (ml. Ohjaamot ja nuorisotyö) ja nuoria itseänsä kehittämistyöhön osallistaen.
- Kehitetään maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulutusta, hyvinvointia ja osallisuutta koulutuspoliittisessa selonteossa esitettävillä toimenpiteillä.
- Valmistellaan alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden palveluiden järjestämisen uudistaminen siten, että turvataan näille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset palvelut suhteessa muihin sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin sosiaalihuollon viitekehys vahvemmin huomioiden. Tarkastellaan ryhmän asumisen järjestämistä ja järjestämisvastuita ja tulevien hyvinvointialueiden roolia siinä sekä perhehoitoa ja jälkihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.
- Turvataan niiden ilman huoltajaa maassa olevien alaikäisten palvelut, jotka eivät saa palveluita kotoutumislain nojalla.
- Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten edustajajärjestelmän vahvistamiseksi kehitetään edustajarekisteri sekä edustajajärjestelmän laatua ja valvontaa.
