Mikä muuttuu kotoutumisen edistämisessä ja valtion korvauksissa vuonna 2023?

Kotoutumisen edistäminen on usean viranomaisen vastuulla oleva tehtävä. Kotoutumista edistävät muun muassa kunnan peruspalvelut, työ- ja elinkeinohallinnon palvelut sekä kotoutumislaissa säädetyt erityiset toimenpiteet ja palvelut, kuten alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma sekä kotoutumiskoulutus. Myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulla 1.1.2023 alkaen olevat sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät kotoutumista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä säädetään niitä koskevassa yleis- ja erityislainsäädännössä. 

Viranomaiset ohjaavat tarvittaessa maahanmuuttaneen hänen tarvitsemaansa palveluun, esimerkiksi kunnan tai TE-toimiston palveluihin alkukartoituksen laatimista varten tai hyvinvointialueen palveluihin sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia varten. Kotoutumista edistää myös muiden toimijoiden, kuten oppilaitosten, järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen toiminta.

Viranomaisten välinen monialainen yhteistyö on tärkeää. Useat kotoutumislaissa säädetyt tehtävät edellyttävät monialaista yhteistyötä. Tiivistä yhteistyötä edellyttävät esimerkiksi joidenkin  alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadinta, pakolaisten vastaanotto sekä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden palvelut.

Kunta ja TE-toimisto koordinoivat paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen sekä TE-toimiston ja hyvinvointialueen on sovittava uusista yhteyshenkilöistä ja yhteistyön käytännöistä, jotta maahanmuuttaneiden palvelut ovat sujuvia ja yhteensopivia. 

Kunnan, TE-toimiston ja hyvinvointialueen on varmistettava, että niillä on riittävät resurssit kotoutumislain mukaisten tehtävien hoitamiseen.

Lisätietoja:
Työ- ja elinkeinoministeriön kirje kuntien tehtävistä ja resursseista kotoutumisen edistämisessä

Kunnan tai TE-toimiston on laadittava alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneelle ja muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavalle maahanmuuttaneelle. Myös muulle maahanmuuttaneelle voidaan laatia kunnassa alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jos niihin on tarvetta.

Kunta ja TE-toimisto laativat alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman lähtökohtaisesti yhdessä. TE-toimisto voi kuitenkin laatia alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneen maahanmuuttaneen kanssa, ja kunta toimeentulotukea saavan maahanmuuttaneen kanssa. 

Hyvinvointialue voi 1.1.2023 alkaen osallistua alkukartoituksen tai kotoutumissuunnitelman laatimiseen kunnan tai TE-toimiston pyynnöstä, jos maahanmuuttaneen palvelutarve edellyttää eri viranomaisten palveluiden yhteensovittamista. Kunta tai TE-toimisto huolehtii, että hyvinvointialue osallistuu monilaisen alkukartoituksen tai kotoutumissuunnitelman laatimiseen tarvittaessa. 

Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen lapsen tai nuoren kotoutumissuunnitelma laaditaan kuitenkin aina kunnan ja hyvinvointialueen välisessä yhteistyössä. Kunta voi laatia alkukartoituksen ja alaikäisen kotoutumissuunnitelman myös muille alaikäisille.

Lisätietoja:
Lue lisää alkukartoituksesta
Lue lisää kotoutumissuunnitelmasta 
Mallilomakkeet alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman tueksi

Kunta vastaa jatkossakin pakolaisten vastaanotosta ja alkuvaiheen kotoutumisesta. Kunta sopii kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä ELY-keskuksen kanssa tehtävällä sopimuksella. 

Kiintiöpakolaiset osoitetaan kuntaan Maahanmuuttoviraston ELY-keskukselle tekemän esityksen perusteella. Oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan tai tilapäistä suojelua saavan osalta vastaanottokeskus tekee esityksen kuntaan osoittamisesta ELY-keskukselle, jos henkilö haavoittuvan asemansa vuoksi tarvitsee erityisiä toimenpiteitä kuntaan siirtymisessä. ELY-keskus varmistaa kunnan vastaanottovalmiuden ennen kuntaan osoittamista. 

Kunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta voidaan varmistaa vastaanottoprosessin sujuvuus sekä sovittaa yhteen ja turvata kunnan ja hyvinvointialueen palvelut. Kunnan ja hyvinvointialueen on sovittava yhteyshenkilöistä ja yhteistyön käytännöistä lain edellyttämällä tavalla. 

Osana yhteistyötä kunnan on kuultava hyvinvointialuetta 

• ennen kuntaan osoittamista ja kotoutumisen edistämistä koskevan sopimuksen tekemistä tai tarkistamista
• ennen yksittäisen henkilön kuntaan osoittamista, jos henkilöllä on ilmeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tarpeita. 

Kun kunta ja hyvinvointialue tekevät yhteistyötä, kunta voi varmistaa, että kuntaan osoitettavalle henkilölle on saatavilla hänelle tarpeelliset hyvinvointialueen palvelut. Henkilön kuntaan osoittamisesta sopivat kuitenkin kunta ja ELY-keskus. Hyvinvointialueen kuulemisessa esiin mahdollisesti nousevat haasteet eivät automaattisesti estä kuntaan osoittamista.

Hyvinvointialueen kuuleminen on lähtökohtaisesti tarpeen ainakin 

• kiireellistä uudelleensijoitusta tarvitsevien kiintiöpakolaisten (nk. hätätapaukset),
• niiden kiintiöpakolaisten, joiden Suomeen vastaanottopäätöksen yhteydessä on tullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita indikoivia tietoja sekä 
• alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten kohdalla.

Kuuleminen on toteutettava kirjallisesti ja tietoturvallisesti kuntaan osoittamisen valmistelun alkuvaiheessa. 

Kunnan tehtävät kuntapaikalle osoitettavan henkilön vastaanotossa:

• Asunnon varaaminen, paitsi jos henkilön palveluntarve edellyttää tuettua asumista. 
• Tarvittavat sähkö- ja vesisopimukset sekä muut tarvittavat sopimukset. 
• Asunnon käyttötavarat hankitaan pääasiassa sen jälkeen, kun henkilö on kunnassa ja voi itse osallistua hankintoihin. Kunta voi hankkia välttämättömät kalusteet tai muut elämiseen tarvittavat ensipäivien tarvikkeet ja hakea niistä kotoutumislain mukaisia korvauksia. 
  • Jos kunta ja hyvinvointialue sopivat, asuntoa voidaan kalustaa vaihtoehtoisesti henkilölle etukäteen haettavalla etuudella, jonka hyvinvointialue on hakenut. Tällöin kyseessä on puolesta asiointi ja kalustaminen maksusitoumuksella on hyvinvointi-alueen tehtävä.
• Henkilön hakeminen lentokentältä tai muusta sovitusta paikasta. Jos henkilöllä on ilmeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita, kunta sopii hyvinvointialueen ammattihenkilön mukana olosta.
• Alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laatiminen tarvittaessa yhteistyössä TE-toimiston ja/tai hyvinvointialueen kanssa.
• Ohjaus ja neuvonta esimerkiksi asumisessa ja kuntaan tutustumisessa. 
  • Jos henkilö on erityisen tuen tarpeessa, arjen ohjauksesta vastaa myös hyvinvointialueen työntekijä.
• Ohjaaminen tarvittaessa muiden viranomaisten palveluihin, esimerkiksi: 
  • kiintiöpakolaisten alkuvaiheen terveystarkastukseen 
  • sote-palveluihin hyvinvointialueelle
  • henkilötunnuksen ja kotikunnan rekisteröinnin hakemiseen Digi- ja väestötietovirastosta
  • tarvittaessa biometristen oleskelulupakorttien hakemiseen Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen
  • ulkomaalaisen henkilökortin hakemiseen Poliisista
  • perustoimeentulotuen hakemiseen Kansaneläkelaitokselta ja ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemiseen hyvinvointialueelta
  • työllisyyspalvelujen asiakkaaksi rekisteröitymiseen.

Hyvinvointialue myöntää henkilölle tarvittaessa ehkäisevää ja/tai täydentävää toimeentulotukea sekä vastaa sote-palveluiden järjestämisestä.

1.3.2023 alkaen kuntaan osoittamisen kohderyhmää täsmennetään siten, että kuntapaikalle osoitetaan kiintiöpakolaiset ja ne kotoutumislain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt (oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saaneet), jotka ovat haavoittuvassa asemassa.

1.3.2023 alkaen kuntapaikalle voidaan osoittaa myös tilapäistä suojelua saava, joka täyttää kotikuntalain edellytykset kotikunnan saamisesta, jos hän on haavoittuvassa asemassa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön täytyy arvioida aina vastaanottokeskuksessa yksilöllisesti henkilön haavoittuva asema ja siitä johtuvien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen ja tuen tarve. 

Haavoittuvassa asemassa olevina voidaan pitää erityisesti

• alaikäisenä ilman huoltajaa tulleita luvansaaneita lapsia ja nuoria
• sairaita ja mielenterveyden häiriöistä kärsiviä
• vammaisia, ikääntyneitä
• raskaana olevia naisia
• yksinhuoltajaperheitä
• kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä sekä ihmiskaupan uhreja. 

Luettelo ei ole tyhjentävä. 

Kuntapaikoille on edelleen mahdollista osoittaa myös muita kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä kuin haavoittuvassa asemassa olevia. 

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden lasten asumisen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Nykyiset perheryhmäkodit siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, ja hyvinvointialue voi perustaa uuden lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asumisyksikön.

Hyvinvointialue sopii ELY-keskuksen kanssa asumisyksikön perustamisesta ja lasten ja nuorten sijoittamisesta näihin yksiköihin. Hyvinvointialueen on kuultava kuntaa ennen perheryhmäkodin tai muun asumisyksikön perustamista. Lisäksi ELY-keskus, kunta ja hyvinvointialue sopivat alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen sijoittamisesta tällaiseen yksikköön sekä kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä.  

Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten tukeminen on jatkossa sekä hyvinvointialueen että kunnan vastuulla. Alaikäisenä ilman huoltajaa tullut lapsi tai nuori saa kotoutumislain mukaista niin sanottua aikuistumisen tukea 25 ikävuoteen saakka. Kyseessä oleva tuki ei ole lastensuojelulain (417/2007) mukaista jälkihuoltoa. 

Tätä tukea voidaan järjestää sekä hyvinvointialueen (erityisesti sosiaalihuolto) että kunnan palveluissa.  Kunta järjestää lapselle tai nuorelle koulutus-, vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja on mukana tekemässä kotoutumissuunnitelmaa. Kunnan ja hyvinvointialueen on sovitettava yhteen alaikäisenä ilman huoltajaa tulleille lapsille ja nuorille tarjoamiaan palveluita.

1.3.2023 alkaen tilapäistä suojelua saavat ilman huoltajaa alaikäisenä maahan saapuneet lapset ja nuoret, jotka ovat saaneet kotikunnan, saisivat samat asumisen ja tuen palvelut kuin kansainvälistä suojelua saavat ilman huoltajaa maahan saapunet lapset tai nuoret.

Kotoutumislain mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä, aluehallintovirastolla, ELY-keskuksella, KEHA-keskuksella, TE-toimistolla, kunnan viranomaisella, Kansaneläkelaitoksella sekä Digi- ja väestötietovirastolla (DDV) on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta, kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta. 

Lain mukaan kunta saa välttämättömät tiedot alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman tekoon, kuntaan osoittamisprosessiin ja pakolaisten vastaanottoon, kotoutumislain mukaisten korvausten hakemiseen ja muiden tehtävien suorittamisen. Laissa säädetään myös hyvinvointialueen tiedonsaannista liittyen mm. monialaiseen alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden palveluihin sekä korvausten käsittelyyn.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saattaa vaikuttaa kuntien kotoutumispalveluissa käytettäviin tietojärjestelmiin. Kunnissa ei enää 1.1.2023 alkaen ole käytössä sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäratkaisuja, joita on saatettu hyödyntää myös kotoutumispalveluissa. Vuoden 2023 alusta alkaen kunnan pitää huolehtia, että kotoutumispalveluissa käytetään järjestelmää, jossa asiakastietoja käsitellään tiedonhallintalain (906/2019) mukaisesti siten, että huolehditaan asianmukaisesta tietojenkäsittelystä ja asiakkaiden tietosuojasta. Myös muu arkistointi on mahdollista tietojen hallinnassa ja käsittelyssä, kunhan käsittelyssä ja arkistoinnissa noudatetaan lainsäädännön vaatimuksia.

Jos kotoutumisen edistämiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä on hyödynnetty esimerkiksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää, johon kunnalla ei ole käyttöoikeuksia enää 2023 jälkeen, kunnan on siirrettävä vuoden 2022 loppupuolella toiseen järjestelmään tai arkistoon tiedot, joita kunta tarvitsee lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kotoutumissuunnitelmia sekä pakolaisten vastaanottoon ja korvauksiin liittyviä tietoja.  Jos kunnalla ei ole käytössä muuta järjestelmää, johon tiedot voidaan siirtää, voidaan tiedot luovuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastietojärjestelmästä kunnalle paperisessa tai sähköisessä muodossa. Myös tietojen siirrossa tulee huolehtia asianmukaisella tavalla tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut kotoutumislain kokonaisuudistusta. Kotoutumislain kokonaisuudistuksessa esitetään, että kotoutumispalveluja varten kehitetään valtakunnalliset kotoutumisen tietojärjestelmäpalvelut. Valtakunnalliset kotoutumisen tietojärjestelmäpalvelut sisältäisivät kuntien käyttöön tulevan kotoutumisen asiakastietojärjestelmän. Lakiesityksen mukaan kunnille säädettäisiin velvoite käyttää valtakunnallisia kotoutumisen tietojärjestelmäpalveluja. Velvoite alkaisi siirtymäajan jälkeen vuoden 2027 alusta. Näin ollen kuntien omien kotoutumispalvelujen asiakastietojärjestelmien käyttö päättyisi viimeistään 31.12.2026.

Lisätietoja:
Työ- ja elinkeinoministeriön kirje kuntien tehtävistä ja resursseista kotoutumisen edistämisessä
Lue lisää kotoutumisen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämishankkeesta

Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavista valtion korvauksista säädetään kotoutumislaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan ja hyvinvointialueen kustannusten korvaamisesta valtion varoista (VNA 1393/2011). 1.1.2023 alkaen korvauksia voivat kuntien lisäksi saada myös hyvinvointialueet. Kotoutumislain mukaisten korvausten tasossa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta korvauksia maksetaan sille taholle, jolle kustannukset syntyvät.

Korvauksia maksetaan kunnalle ja hyvinvointialueelle kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa mainituista henkilöistä. 

Kunnalle kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista henkilöistä maksettavien kustannusten korvaamisen edellytyksenä on seuraavat kaksi asiaa:

• kotoutumislain mukainen kunnan kotouttamisohjelma 
• ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. 

Hyvinvointialueelle maksettavissa korvauksissa vastaavia edellytyksiä ei ole. 

Osassa erikseen haettavista korvauksista edellytyksenä on ELY-keskuksen yksilöä koskeva päätös. Jos tämä päätös on edellytyksenä, se on edellytys sekä kunnan korvauksille että hyvinvointialueen korvauksille.

Lisätietoja:
Katso tallenne koulutuksesta kotoutumislain muutoksista

Kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista henkilöistä (esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavat ja heidän perheenjäsenensä) maksetaan laskennallisia korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille. Korvaukset on tarkoitettu ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Korvausten enimmäisaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisesta neljä vuotta. Korvaukset maksetaan pääosin automaattisesti kuukausittain. Kunta ja hyvinvointialue voivat seurata saamiaan laskennallisia korvauksia Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään (UMA) muodostuvista kuukausittaisista raporteista. UMA-järjestelmän käyttäjäoikeudet pyydetään Maahanmuuttovirastosta.

Kotoutumislaissa on myös useita erikseen haettavia korvauksia, joita kunnan ja hyvinvointialueen pitää hakea syntyneistä kustannuksista KEHA-keskukselta. Korvaukset on haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana kustannukset syntyivät. Kuitit tai muut tositteet on talletettava, sillä KEHA-keskuksella on tarkastusoikeus. Virheellisesti maksetut korvaukset on palautettava. Kunta voi hakea takautuvasti vuosien 2021–2022 korvauksia vielä vuosien 2023–2024 aikana myös niistä kustannuksista, jotka syntyvät 2023 alkaen hyvinvointialueelle (kuten sote-erityiskustannukset ja toimeentulotuki).

1.3.2023 alkaen korvausten soveltamisalaan kuuluvat myös kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Kunnalle ja hyvinvointialueelle maksetaan 1.3.2023 alkaen kotoutumislain mukaisia korvauksia myös henkilöistä, joille on myönnetty oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella ja joille on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään.

Kunnalla on jatkossakin yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotoutumisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallisesti. Kotoutumislain mukaan maahanmuuttajaväestön tarpeet on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Myös hyvinvointialueen on tuettava maahanmuuttaneiden kotoutumista mm. osallistumalla kunnan kotouttamisohjelman suunnitteluun ja yhteistyöryhmiin. 

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kunnan kotouttamisohjelma, joka edistää kotoutumista ja monialaista yhteistyötä. Kotouttamisohjelma on suunnitteluasiakirja, jonka tavoitteena on varmistaa, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat maahanmuuttaneille ja kunta on valmistautunut järjestämään maahanmuuttaneille kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä.

Voimassa oleva kotouttamisohjelma sekä ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä ovat edellytyksiä kotoutumislain mukaisten korvausten saamiselle. Kunnalla pitää olla kotouttamisohjelma, jotta se saa korvauksia tilapäistä suojelua saavista kotikunnan saaneista. 

Paikalliset ja alueelliset toimijat osallistuvat kunnan tai kuntien aloitteesta kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Hyvinvointialueelta ei edellytetä omaa kotouttamisohjelmaa.