Kotoutumisen vuosikatsaus 2024: työllisyydessä on haasteita, koulutustaso on hyvä ja nettotulonsiirrot ovat kehittyneet myönteisesti
Maahanmuuttaneiden työllisyyskehityksen trendi on myönteinen, mutta yleinen taloussuhdanne näkyy työllisyysasteen notkahduksena. Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso on hyvä, ja maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja. Tiedot käyvät ilmi kotoutumisen osaamiskeskuksen Kotoutumisen vuosikatsauksesta 2024.
Ulkomaalaisten miesten työllisyysaste oli vuoden 2024 toisella neljänneksellä 4,8 prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisten miesten, ja ulkomaalaisten naisten 22,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisten naisten. Vuoden 2022 ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen jälkeen sekä ulkomaalaisten miesten että naisten työllisyysaste laski vuonna 2023 talouden laskusuhdanteen myötä.
Työllisyysasteen lasku näyttää katsauksen mukaan tasoittuneen vuoden 2024 aikana. Talouden suhdannevaihtelu heijastuu ulkomaalaisten työllisyyteen muuta väestöä voimakkaammin. Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset miehet kokevat hieman yleisemmin olevansa ylikoulutettuja työnsä vaativuuteen nähden kuin naiset, mutta taustamaakohtaiset erot ovat suuria. Maahanmuuttaneet tekevät muita yleisemmin osa-aikaista tai määräaikaista työtä, mutta nämä epätyypillisiksi kutsutut työsuhteet vähenevät voimakkaasti maassaoloajan pidentyessä.
Maahanmuuttaneiden koulutustaso on hyvä
Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen väestö on lähes katsauksen mukaan samankaltaisesti kouluttautunutta kuin muu väestö. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneita on ulkomailla syntyneessä ulkomaalaistaustaisessa väestössä enemmän – yksi viidestä – kuin muussa väestössä. Pelkän perusasteen varassa tai ilman sitä on ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista jonkin verran useampi kuin muusta väestöstä.
Maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja
Kotoutumisen indikaattorit -tietokantaan on lisätty uusi indikaattori nettotulonsiirrot. Nettotulonsiirroilla tarkoitetaan saatujen tulonsiirtojen ja maksettujen verojen välistä erotusta. Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta on avoin, rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuva tilastotietokanta, jonka avulla voidaan seurata kotoutumisen tilaa ja sen kehittymistä Suomessa. Kuka tahansa voi käyttää tietokantaa avoimesti kotoutuminen.fi-sivuston kautta.
Maahan muuttaneen aikuisväestön keskimääräiset nettotulonsiirrot olivat kehittyneet myönteiseen suuntaan vuonna 2022. Maahan muuttaneet työikäiset maksoivat keskimäärin 1 355 euroa enemmän välittömiä veroja ja sosiaaliturvamaksuja kuin saivat suoria tulonsiirtoja. Tämä on kuitenkin selkeästi vähemmän verrattuna suomalaistaustaisiin työikäisiin. Aikuisväestön keskimääräisillä nettotulonsiirroilla tarkasteltuna miesten vaikutus julkiseen talouteen on selvästi myönteisempi kuin naisten. Sukupuoliero nettotulonsiirroissa on samansuuntainen sekä valtaväestöllä että maahanmuuttaneilla. Taustamaakohtaiset erot nettotulonsiirroissa ovat suuria.
Kotoutumisen vuosikatsaus 2024
Lisätietoja:
Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta