Hyppää sisältöön

Kotoutuminen.fi-blogi tarjoaa näkökulmia kotoutumiseen

Kotoutumisen osaamiskeskus julkaisee kotoutuminen.fi:ssä kotoutumiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat erityisesti yhteistyökumppanit, hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin yhteydessä voimme myös julkaista hankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Myös osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat kirjoittavat blogiin.

Otamme vastaan blogikirjoituksia koko ajan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogiin, ota yhteyttä: [email protected]

Blogeja voi kommentoida ja kommentoija vastaa siitä, että hänen tekstinsä on lakien ja hyvien tapojen mukaista. Blogin ylläpitäjät päättävät, mitkä viestit julkaistaan. Blogikirjoittajat eivät ota kantaa/vastaa yksittäisten henkilöiden tilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Kirjoitukset ja kommentit eivät edusta työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Blogin sisältöön liittyvät oikeudet

Palvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM). TEM pidättää itsellään kaikki oikeudet blogisivuston sisältöön. Kommentoija myöntää TEM:lle oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineiston, jonka kommentoija on lähettänyt kommentointipalstalle.

Hyvä tulkkaus ja käännös vahvistavat kotoutumista

Näppäimistön enter-painikkeessa lukee translate ja päällä on pieni maapallo rubiikinkuutio, josta voi valita kielen. Tulkkaukseen, viestin välittämiseen ja kommunikaatioon liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa kotoutumiskentän keskusteluja. Usein kun puhutaan kotoutumisesta, painotetaan suomen kielen oppimisen tärkeyttä osana kotoutumisprosessia. Suomen kielen oppiminen toki on tärkeää, mutta äärimmäisen tärkeää on myös omalla kielellä saatu tieto ja sitä kautta uusien asioiden oppimien ja ymmärtäminen. 

Kun pakolainen saapuu maahan, hän operoi aluksi pitkälti omalla kielellään. Hän saa tietoa tulkin välityksellä ja erilaisten käännettyjen oppaiden kautta – jos osaa lukea. Tulkkauksen ja käännetyn tekstin rooli nousee siis keskeiseksi vasta Suomeen saapuneelle. Monet käännettävät asiat eivät kuitenkaan suoraan käänny tulkattavalle tai käännettävälle kielelle, sillä monia suomalaista yhteiskuntaa kuvaavia termejä ei käännettävästä kielestä suoraan löydy. Termien puuttuminen toisen kielen sanastosta onkin yksi tulkkausta ja käännöstyötä haastava tekijä. Tämä myös voi vaikuttaa siihen, miten vasta maahan saapunut hahmottaa ympäristöään uudessa kotimaassaan.  

Sanoilla on väliä

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän käsitteet kantavat itsessään usein paljon erilaista tietoa hyvinvointiyhteiskunnan ideasta aina tarkkoihin laeissa määritettyihin merkityksiin saakka. Käsitteiden taustalla on historiaa, joka linkittyy suomalaisen yhteiskunnan kehityskaareen. Kun termejä käännetään Suomeen pakolaisina saapuvien äidinkielille, joudutaan käyttämään käännöstermejä, jotka ovat syntyneet erilaisten historiallisten tapahtumien ja erilaisen lainsäädännön puitteissa. Käännöksessä aina katoaa jotain alkuperäisestä. Tähän viittaa englanninkielinen sanonta Lost in translation. 

Joskus myös käännettävälle sanalle tai termille ei löydy lainkaan sopivaa vastinetta käännöskielessä.  Tällöin tulkit joutuvat usein ratkaisemaan tulkkaustilanteessa sen, kuinka kuvaavat tai selittävät puuttuvia termejä. Kun tulkki selittää käytettävän termin omin sanoin, vaatii se tulkilta tietoa ja ymmärrystä käsitteen sisällöstä ja merkityksistä. Erilaiset yhteiskunnan päätöksentekoon ja palveluihin liittyvät käsitteet ovat merkityksiltään kuitenkin monimutkaisia. Jos tulkilla ei ole tarkkaa ymmärrystä käsitteiden sisällöistä, saattavat käsitteet siirtyä kuulijalle epätarkkana. Tilanne voi johtaa väärinymmärryksiin ja kuulijan hahmotus koko hyvinvointiyhteiskunnan toiminnasta ja rakenteista voi jäädä puutteelliseksi.

Sanastotyö edesauttaa asumisen ja sosiaaliturvan tärkeiden termien ymmärtämistä

Havainnot näistä tulkkaamisen ja kääntämisen tuomista haasteista siivittivät meitä Sininauhasäätiössä pureutumaan sanastojen ja sanavastineiden teemaan. Saimme tämän vuoden alussa Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolta tukea yksivuotiselle Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi hankkeellemme. 

Ajatuksemme on ollut lähteä kokoamaan pientä sanastoa asumisen ja sosiaaliturvan tärkeistä ja käyttökelpoista sanoista vasta Suomeen saapuneiden pakolaisten äidinkielillä. Käännöksiä olemme lähteneet hankkeessa työstämään ryhmäkäännöstyönä soranin, tigrinjan, swahilin ja arabian kielille. Ryhmäkäännöstyössä termien vastineet ja selitysosuudet saavat muotonsa käännöstä tekevien henkilöiden yhteisten keskustelujen ja pohdintojen lopputuloksena, ei yksittäisen kääntäjän käännöstyönä.

Kun sanoille saadaan vakiintuneempia vastineita ja oman kielistä selvennystä siitä, mitä termit itseasiassa tarkoittavat, voi tieto helpottaa niin tulkkien työtä kuin vasta maahan saapuneenkin kykyä hahmottaa asumisen ja sosiaaliturvan käytänteitä. Tiedon saaminen omalla äidinkielellä voi parhaimmassa tapauksessa auttaa Suomeen vasta muuttanutta hahmottamaan paremmin asumisen ja sosiaaliturvan käytänteitä sekä vahvistaa niitä tietoja, jotka myös tukevat tänne saapuneiden kotoutumisprosessia. 

Minna Kilpinen, projektikoordinaattori, Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hanke, Sininauhasäätiö.

Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hanke on Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukema hanke. Hankkeessa tuotetaan asumisen ja sosiaaliturvan pieni sanasto neljällä eri kielellä (sorani, swahili, tigrinja ja arabia) vasta maahan saapuneille pakolaisille sekä tulkeille. Sanaston pohjalta tehdään myös puhutut videot erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomia varten. Materiaali julkaistaan tämän vuoden loppupuolella. Jos olet kiinnostunut hankkeessa tuotettavasta materiaalista, ota yhteyttä [email protected]