Hyppää sisältöön

Kotoutuminen.fi-blogi tarjoaa näkökulmia kotoutumiseen

Kotoutumisen osaamiskeskus julkaisee kotoutuminen.fi:ssä kotoutumiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat erityisesti yhteistyökumppanit, hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin yhteydessä voimme myös julkaista hankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Myös osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat kirjoittavat blogiin.

Otamme vastaan blogikirjoituksia koko ajan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogiin, ota yhteyttä: [email protected]

Blogeja voi kommentoida ja kommentoija vastaa siitä, että hänen tekstinsä on lakien ja hyvien tapojen mukaista. Blogin ylläpitäjät päättävät, mitkä viestit julkaistaan. Blogikirjoittajat eivät ota kantaa/vastaa yksittäisten henkilöiden tilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Kirjoitukset ja kommentit eivät edusta työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Blogin sisältöön liittyvät oikeudet

Palvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM). TEM pidättää itsellään kaikki oikeudet blogisivuston sisältöön. Kommentoija myöntää TEM:lle oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineiston, jonka kommentoija on lähettänyt kommentointipalstalle.

Rekrytoimme moninaisuutta

Sanna Nykänen, Shadia Rask, Mercédesz Czimbalmos ja Hülya Yuksel Organisaatiot toivovat eri taustoista tulevia työntekijöitä, mutta kertovat vaikeuksista löytää osaajia. Jaamme vinkkejä, joilla voi lisätä monimuotoisuutta työnhakijoissa – ja siten työyhteisöissä.

Kokeilussa on neljä moninaisuutta edistävää keinoa

Moninaisesti parempi -hankkeen tavoitteena on luoda monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin. Tänä syksynä hankkeeseen rekrytoitiin kaksi projektitutkijaa seuraavin monimuotoisuutta edistävin keinoin:

  1. Monimuotoisuuslauseke hakuilmoituksessa

    Monimuotoisuuslauseke on yksi keino, jolla työnantaja voi välittää arvojaan ja kannustaa myös vähemmistöihin kuuluvia hakemaan.

    Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikyselyssä (n=48) monimuotoisuuslauseke arvioitiin merkittäväksi viestiksi, joka antoi rohkeutta ja uskallusta hakea tehtävää.
     
  2. Kielitaitovaatimusten kohtuullistaminen

    Projektitutkijoiden hakukriteereihin määriteltiin erinomainen suullinen ja kirjallinen englanninkielen taito ja suomen kielen perusteet. Hankkeessa toteutetaan kielitietoista työskentelyä, jossa suomea ja englantia käytetään joustavasti rinnakkain, ja siten mahdollistetaan asiantuntijatyö myös kehittyvällä suomenkielentaidolla.

    Projektitutkijan tehtäviä hakeneista yli puolet arvioi kohtuullisen suomenkielen vaatimustason vähintään melko tärkeäksi tekijäksi, joka motivoi hakemaan tehtävää.
     
  3. Verkostoissa viestiminen

    Valtion organisaatiot ilmoittavat avoimista työpaikoistaan valtiolle.fi-sivustolla. Rekrytointikokeilussa viestittiin aktiivisesti suomeksi ja englanniksi.  Laajemman näkyvyyden saamiseksi hyödynnettiin eri sosiaalisen median kanavia (Twitter, LinkedIn ja FB) sekä siellä olevien järjestöjen ja yhteisöjen verkostoja ja ryhmiä.

    Lähes 30 prosenttia rekrytointikyselyyn vastanneista oli saanut tiedon avoimesta työpaikasta Facebookista.
     
  4. Anonyymi osaamisnäyte

    Anonyymillä rekrytoinnilla tarkoitetaan useimmiten menetelmää, jossa työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto kuten hakijan nimi, sukupuoli ja äidinkieli. Monimuotoisuusbarometrin perusteella organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta anonyymiin rekrytointiin, vaikka sitä kokeilleiden organisaatioiden osuus ei ole vielä suuri.

    Moninaisesti parempi -hankkeessa kokeiltiin anonyymia osaamisnäytettä. Työnhakijoilta pyydettiin perinteisen CV:n ja hakemuksen lisäksi tunnisteeton yhden sivun pituinen tutkimussuunnitelma. Osaamisnäyte ilmensi hakijoiden osaamista ja tutkimusaiheen tuntemusta, ja se arvioitiin ennalta määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti.

Hakijoiden määrä ja moninaisuus yllätti

Kahteen projektitutkijan tehtävään saapui yhteensä 120 hakemusta. Hakijoiden moninaisuutta kuvastaa esimerkiksi se, että hakijajoukossa oli 26 eri äidinkieltä.

Rekrytointikokeilu on herättänyt laajasti kiinnostusta valtionhallinnossa ja eri asiantuntijaorganisaatioissa. Rekrytointikyselyn tarkempi analyysi jatkuu hankkeessa.

Rekrytoinneilla haetaan parasta mahdollista osaamista. Potentiaalista hakijajoukkoa ja sen moninaisuutta kasvattamalla parhaiden osaajien löytyminen helpottuu. Siksi moninaisuutta edistävät keinoja kannattaa kokeilla myös teidän organisaatiossanne.

Shadia Rask, tutkimuspäällikkö & Sanna Nykänen, projektikoordinaattori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuvassa Moninaisesti parempi -hankkeen tutkimuspäällikkö Shadia Rask, projektikoordinaattori Sanna Nykänen sekä rekrytointikokeilussa valitut projektitutkijat Mercédesz Czimbalmos ja Hülya Yüksel.

Lisätietoja:

Moninaisesti parempi -hanke (2019–2022) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama (ESR).

Moninaisesti parempi -hankesivut 
Kohti syrjimättömiä rekrytointikäytäntöjä
Monimuotoisuusbarometri 2020: Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus