“Voinko ihan oikeasti osallistua koulutukseen, jonka nimi on monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus?”, kysyi eräs osallistuja koulutuksen ensimmäisessä tapaamisessa. Monikulttuurisuus-käsitteeseen liitetään eri merkityksiä ja käsitteen käyttäjä saattaa tahtomattaan asemoitua kuulijan mielessä poliittisesti. Osallistujan pohdinta liittyi siihen, että kulttuurisen moninaisuuden tutkimuksessa käsitteiden kirjo on valtava.

Maahanmuuttotyö kattaa kaiken toiminnan, jossa ollaan tekemisissä maahanmuuton ja kulttuurisen moninaisuuden kanssa. Työ liittyy yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa kielet, uskonnot ja kulttuurit elävät rinnakkain. Osaamisen kehittämisessä käsitteet ovat keskeisessä asemassa. Ne avaavat uusia näkymiä työn arkeen ja lisäävät uudenlaista ymmärrystä lähestymistavan ja työotteen omaksumiseen.

Käsitteistön kääntäminen ja päivittäminen ovat osa maahanmuuttotyötä. Määrätietoisen työskentelyn takaamiseksi on tärkeää, että toimijat ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Tähän tarpeeseen on työ- ja elinkeinoministeriö vastannut julkaisemalla Kotoutumisen sanaston (2021), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa termistöä. 

Sanasto suosittaa muun muassa termien kotoutuminen ja kotoutumisen edistäminen käyttämistä kotouttamisen sijasta. Kotouttaminen sisältää ajatuksen kotoutujasta hänen ulkopuoleltaan tulevien kotoutumista edistävien toimien (kotouttamistoimien) kohteena, kun taas termeihin kotoutuminen ja kotoutumisen edistäminen sisältyy myös kotoutujan oma toimijuus.

Kulttuurinen moninaisuuden kysymykset läpäisevät yliopiston kolme keskeistä tehtävää

Yliopistolla on kolme keskeistä tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tuota yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta, nimitetään toisinaan myös yhteiskunnan palvelemiseksi, ja nämä nimitykset monella tapaa täydentävät toisiaan. Yliopiston kolmas tehtävä ei myöskään ole irrallinen kahdesta ensimmäisestä, vaan se toteutuu usein juuri tutkimuksen ja opetuksen kautta. Tutkimuksesta viestiminen saavutettavasti ja yleistajuisesti on osa yliopiston kolmatta tehtävää, samoin erilaiset täydennys- ja erikoistumiskoulutukset, joilla tarjotaan asiantuntijoille mahdollisuutta päivittää ja täydentää osaamistaan uusimpaan tutkimustietoon pohjaten.

Kulttuurisen moninaisuuden kysymykset läpäisevät kaikki kolme yliopiston tehtävää. Yliopistoilla on oma merkittävä roolinsa kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä. Alati muuttuvassa maailmassa uuden ja ajantasaisen tutkimustiedon merkitys korostuu ja koulutuksen merkitys kasvaa. Turun yliopiston tavoitteena on syventää ja kehittää maahanmuuttoon, maahanmuuttotyöhön ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää työelämän osaamista koulutuksen keinoin. 

Koulutuksiin osallistumista motivoi halu ymmärtää ilmiöitä

Monikulttuurisuusteemojen koulutuksiin halutaan usein osallistua erityisesti siksi, että halutaan ymmärtää työn kohteena olevia ilmiöitä sekä kuulla minkälaiset toimet ovat vaikuttavia. Osallistujat ovat yleensä tehneet omaa työtään melko pitkään ja heidät nähdään työelämässä asiantuntijoina.

Yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa on tärkeää kiinnittää huomiota kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä projekteja ulkoisella rahoituksella sekä yliopiston sisäisinä toimintoina. Uudet näkökulmat kulttuuriseen moninaisuuteen antavat eväitä työhön. Kun otetaan huomioon kulttuurinen moninaisuus erilaisissa yhteisöissä, saavutetaan tilanne, jossa kaikilla on mahdollisuus kokea osallisuutta ja voida hyvin. 

Kia Lundqvist, VTM, suunnittelija, monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen vastuuopettaja, kulttuurisen moninaisuuden asiantuntija, Turun yliopiston Brahea-keskus
Ilkka Vuolaslempi, FM, suomen kielen opettaja, koulutusasiantuntija ja väitöskirjatutkija, inkluusiota ja jatkuvaa oppimista edistävät hankkeet, Turun yliopiston Brahea-keskus

Osia blogitekstistä on julkaistu Turun yliopiston blogissa 18.10.2022.