Ohjekortti kertoo, miten voit tunnistaa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan
Ihmiskauppa on vakava henkilöön kohdistuva rikos, jossa rikoksentekijä hyödyntää uhrin haavoittuvuutta, luottamusta tai riippuvaisuutta itsestään ja saattaa tämän esimerkiksi työperäisen tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus on julkaissut ohjekortin, jonka avulla esimerkiksi kotoutumistyötä tekevä voi tunnistaa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan. Kortti ohjeistaa myös, miten voi toimia, jos asiakaspalvelutilanteessa herää epäilys hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta.
Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy muita aloja enemmän matalapalkka-aloilla ja aloilla, joilla on yleistä käyttää vuokratyövoimaa, lähetettyjä työntekijöitä ja alihankintaa. Näillä aloilla toimii paljon maahanmuuttaneita työntekijöitä. Maahanmuuttaneet ovat usein haavoittuvassa asemassa. Asiakas voi olla haluton kertomaan kohtelustaan, koska voi esimerkiksi pelätä oleskeluluvan menettämistä.
Hyväksikäytön tunnistaminen edellyttää kohtaavaa asiakastyötä
Ohjekortti opastaa, että hyväksikäytön tunnistaa paremmin, jos on aikaa kohdata asiakas ja keskittyä tavallista enemmän asiakkaan tilanteeseen: kuunnella, katsoa ja varata aikaa. Asiakkaalle ja asiakaspalvelutilanteessa mahdollisesti mukana olevalle tulkille on hyvä kertoa, että sekä tulkilla että asiakasneuvojalla on vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus.
Ohjekortti sisältää kysymyksiä, joilla asiakkaan tilannetta on mahdollista kartoittaa. Kysymykset liittyvät asiakkaan elämäntilanteeseen, työoloihin, työsuhteeseen ja palkanmaksuun.
Ihmiskaupan ja hyväksikäytön tunnistaminen on joka tapauksessa prosessi: tärkeintä on, että asiakasneuvoja kuuntelee, luo luottamusta, vastaa tilanteen esille tuomaan avuntarpeeseen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin tai kysyy neuvoa (ilman asiakkaan henkilötietoja) esimerkiksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmältä.
Ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhri tarvitsee välitöntä apua
Jos asiakasneuvojalla herää esittämiensä kysymysten tai keskustelun perusteella epäilys ihmiskaupasta tai hyväksikäytöstä, on tärkeää kartoittaa asiakkaan tilannetta tarkemmin. Asiakas voi tarvita välitöntä tukea ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin.
Asiakkaan voi myös ohjata ottamaan yhteyttä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tai Rikosuhripäivystyksen (RIKU) neuvontapalveluun. Palveluiden kautta saa tukea esimerkiksi rikosilmoituksen tekemiseen. Ihmiskaupan tai hyväksikäytön uhri voi saada tukea myös kansalaisjärjestöjen palveluista. Ohjekortti sisältää myös hyödyllisiä yhteystietoja ja lisätietolinkkejä.
Ohjekortti: Miten tunnistat työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan? julkaistaan ensin suomeksi ja käännetään myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi.
Ihmiskaupan uhrien työelämätaitoja ja -valmiuksia kehitetään
Ohjekortti on tuotettu työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän yhteistyönä IKUT-hankkeessa. Ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen (IKUT)
-hanke kehittää uhreille suunnattuja työelämäpalveluita, lisää tietoa ihmiskaupan uhrien asemasta työelämässä ja edistää yksityisen sektorin osallistumista ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän koordinoima hanke on muun muassa järjestänyt työelämävalmennusta hyväksikäytön uhreiksi joutuneille. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen on myöntänyt Hämeen Ely-keskus.
Lisätietoja:
Minna Säävälä, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, [email protected], p. 0295 047 260
Saija Korkeakangas, projektipäällikkö, IKUT-hanke, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, [email protected], p. 02954 63088
Anniina Jokinen, Senior Programme Officer, HEUNI, [email protected], p. 050 351 7044
Ohjekortti: Miten tunnistat työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan?