Ennen Suomeen muuttamistaan Iranista kotoisin oleva Gholamreza Jafari Kandovan yritti löytää Suomea koskevaa tietoa internetistä. Oli kuitenkin vaikea tietää, mikä tarjolla olevasta tiedosta oli luotettavaa ja oleellista. Tieto oli usein liioiteltua, ja monesti se keskittyi ennen kaikkea säähän ja päivänvalon vähäisyyteen. 

- Kattavan ja luotettavan tiedon löytäminen suomalaisista, siitä miten he elävät ja ajattelevat, ei ollut helppoa, Jafari Kandovan kertoo.

Jafari Kandovan muutti Suomeen opintojen perässä vuonna 2020. Kotimaassaan Iranissa hän on opiskellut psykologiaa ja työskennellyt johtotehtävissä avoimia korkeakouluopintoja tarjoavassa oppilaitoksessa. Suomeen hän päätyi Itävallan kautta opiskelemaan korkeakoulutuksen tutkimusta ja innovointia Erasmus Mundus -maisteriohjelmassa, jossa mukana on myös Tampereen yliopisto. Valmistumisensa jälkeen hän jäi Suomeen, tavoitteenaan työpaikan löytyminen tai jatko-opinnot.
Vuoden 2023 lopulla Jafari Kandovan pääsi hyödyntämään kokemustaan koulutussuunnittelussa ja -markkinoinnissa ollessaan harjoittelijana Opetushallituksessa. Harjoittelu oli osa kotoutumiskoulutusta. 

Osana harjoittelua Jafari Kandovan työskenteli myös Suomen Pakolaisavun ja Opetushallituksen hankkeessa, jossa kehitetään oppimateriaalia monikielistä yhteiskuntaorientaatiota varten. Hän pääsi vierailemaan eri kielisillä yhteiskuntaorientaation kursseilla ja kuulemaan, mitä opiskelijat ja kouluttajat ajattelivat kursseista. Käydessään läpi Pakolaisavun aiemmin tuottamaa yhteiskuntaorientaation oppimateriaalia sekä Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevia verkko-oppimateriaaleja, pääsi hän hyödyntämään sekä ammatillista että henkilökohtaista kokemustaan Suomeen muuttamisesta.

- Lähes jokainen, joka tulee toisesta maasta tai kulttuurista ja haluaa asua Suomessa, voisi hyötyä kurssista. 

Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen farsin- ja darinkielinen yhteiskuntaorientaation kurssi, jolla hän pääsi vierailemaan osana oppimateriaalin päivityshanketta. Etäyhteydellä järjestetyllä kurssilla hän pääsi keskustelemaan suoraan kurssilaisten kanssa, sillä heillä oli yhteinen äidinkieli.

- Ennen kurssilla vierailua ajattelin, että se olisi hieman tylsää, sillä kurssi oli kokonaan verkossa. Mutta päinvastoin, se oli yksi aktiivisimmista kursseista, joilla kävin! Kiinnostavasti, tapasimme opiskelijoita kolmesta sukupolvesta vieri vieressä: naisen, hänen tyttärensä sekä tyttärentyttärensä! Se oli elävä esimerkki siitä, että kaikki maahanmuuttaneet hyötyvät yhteiskuntaorientaation kurssista.

Jafari Kandovanin mukaan on tärkeää, että Suomeen muuttavilla on pääsy luotettavaan tietoon uudesta asuinmaastaan. Hyötyä on niin käytännöllisestä tiedosta kuten siitä, miten vuokrata asunto tai miten ostaa bussilippuja, kuin yhteiskuntaa, kulttuuria tai vaikka politiikkaa koskevasta tiedostakin. 

Erilaisen tiedon saaminen ei kuitenkaan ole yhteiskuntaorientaation ainoa tavoite. 

- Oppimistavoitteiden osalta olisi parempi auttaa oppijoita omaksumaan uusia asenteita, ei ainoastaan uutta tietoa. Tätä voitaisiin edistää ryhmässä oppimisella sekä kannustamalla opiskelijoita jakamaan mielipiteitään kurssin aiheista ja keskustelemaan niistä, hän pohtii.

Monikielisiä yhteiskuntaorientaation kursseja on järjestetty jo kokeiluluontoisesti eri puolilla Suomea, mutta laajemmin ne tulevat osaksi kotoutujille tarjottuja palveluita vuoden 2025 alusta. Monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta tulee kuntien lakisääteinen tehtävä uudistuvan kotoutumislain myötä. Jafari Kandovan ei itse saanut tilaisuutta osallistua yhteiskuntaorientaation kurssille Suomeen muutettuaan, mutta uskoo, että kurssit tulevat olemaan tärkeä pohja kotoutumisprosessille.

Oppimateriaalin kehittämishankkeeseen osallistumisen myötä hän on kuitenkin päässyt tutustumaan kurssien sisältöön. Hanketiimin pyynnöstä hän luki oppimateriaalin nykyisen englanninkielisen version, jota hän kommentoi ja jonka pohjalta hän antoi kehitysehdotuksia. 

- Monet oppimateriaalin aiheista, erityisesti kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyen, olivat minulle uusia. Materiaali oli niin kiinnostavaa, että välillä sitä lukiessani olin täysin uppoutunut siihen ja unohdin, että kyseessä oli työtehtävä ja minun tulisi antaa kommentteja!

Anni Harmaala, asiantuntija, Pakolaisapu ja Lilli Rasilainen, erityisasiantuntija, Opetushallitus

Lisätietoja hankkeesta:
Yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin ja verkkoalustan kehittäminen -hankkeessa (2023–2025) työskentelevät asiantuntija Anni Harmaala (Suomen Pakolaisapu ry) ja erityisasiantuntija Lilli Rasilainen (Opetushallitus). AMIF-rahoitteisessa hankkeessa päivitetään aikuisille maahanmuuttaneille suunnattu monikielisen yhteiskuntaorientaation oppimateriaali verkko-oppimateriaaliksi.

Omakielinen yhteiskuntaorientaatio
Monikielisen yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin kehittäminen