Keskustelu onnistuneen kotoutumisen mahdollisuuksista kiteytyy usein kulttuurieroihin ja etenkin arvoihin: ovatko eri kulttuureista tulevien ihmisten arvot sovitettavissa yhteen, ja kuinka kaukana toisistamme lopulta olemme. Ennen keskusteluun tempautumista on hyvä pysähtyä miettimään, mitä arvoilla oikeastaan tarkoitamme, ja missä määrin ne toimivat ihmisten käyttäytymisen selittäjänä.
Tieteen kentällä arvoilla tarkoitetaan yleisluontoisia päämääriä ja ajatuksia siitä, mitä pidetään hyvänä tai pahana. Arvot liittyvät paitsi ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin, myös yhteiskuntien tarpeeseen järjestää ihmisten elämä niin, että se sujuu ja jatkuu. Arvokeskustelun ajoittainen leimahtelu ei ole ihme, sillä arvot eivät liity vain ajatteluumme, vaan herättävät myös voimakkaita tunteita. Omassa yhteisössä jaetut arvot tuntuvat usein itsestään selviltä, koska ne on omaksuttu kasvaessamme tietyn kulttuurin jäseneksi. Koetut arvoristiriidat voivatkin tuntua uhalta koko omaa yhteisöä kohtaan.
Arvot ovat yksilöllisiä tai kulttuurisesti jaettuja
Kun puhumme arvojen yhteensovittamisesta, on helpointa lähteä liikkeelle arvoista, jotka ymmärretään jotakuinkin samoin eri puolilla maailmaa. Näitä arvoja ovat esimerkiksi itsenäisyys, turvallisuus, perinteet, valta ja hyväntahtoisuus. Tutkimusten valossa arvojen tärkeysjärjestys vaihtelee maittain, mutta kaikkialla ihmiset pitävät tärkeimpänä hyväntahtoisuutta: lähipiirin hyvinvoinnista huolehtimista esimerkiksi rehellisyyden, avuliaisuuden, ystävällisyyden ja vastuullisuuden kautta.
Yksilöiden arvojen lisäksi tutkimusta on tehty myös lintuperspektiivistä, laajempien kulttuuripiirien jakamiin arvoihin keskittyen. Länsi-Euroopalle (mukaan lukien Suomelle) ominaista on ihmisten keskinäinen luottamus sekä tasa-arvon, rauhan ja älyllisen itsenäisyyden arvostus. Niin kutsutulle englanninkieliselle maailmalle ominaista on esimerkiksi kunnianhimoisuuden arvostus, kun taas itään ja etelään mentäessä korostuu enemmän hierarkioiden ja perinteiden kunnioitus. Talouskasvun, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja yhteiskunnallisten riippuvuuksien myötä myös laajempien kulttuuripiirien arvot ovat kuitenkin tulleet lähemmäksi toisiaan. Arvot ovat siis sekä yksilöllisiä että kulttuurisesti jaettuja.
Arvot eivät ennusta kotoutumista
Kun taas puhumme kotoutumisesta, puhumme lopulta yksilöistä: siitä, miten tulemme toimeen elämässä ja toistemme kanssa. Tällöin on tärkeää muistaa, että kulttuurinen tausta ei ole kohtalo. Vaikka tietyt arvot keskimäärin korostuvatkin kussakin kulttuuripiirissä, arvoissa on paljon yksilöllistä vaihtelua jokaisen ryhmän sisällä, ja tutkimusten mukaan maahanmuuttaneiksi valikoituu usein arvoiltaan lähempänä kohdemaan kansalaisia olevia yksilöitä. Ihmisen arvoja ei siis voi päätellä yksioikoisesti hänen kulttuurisen taustansa pohjalta. Arvot eivät myöskään ennusta käyttäytymistä kovinkaan suoraviivaisesti, koska käyttäytymiseemme vaikuttavat samanaikaisesti niin monet persoonaamme ja tilanteeseen liittyvät tekijät. Lisäksi käyttäytyminen voi muuttua esimerkiksi olosuhteiden myötä nopeammin ja joustavammin kuin arvot.
Kulttuuriset arvot ovat siis melkoisen samea kristallipallo kotoutumisen ennustajana. Yksilöiden ja yhteisöjen kokemat arvoristiriidat voivat kuitenkin aiheuttaa myös todellisia haasteita kotoutumiseen, huolettaen valtaväestön lisäksi myös maahanmuuttaneita. Vuoropuhelua siis tarvitaan niin eroista kuin yhtymäkohdistakin, joita tutkitusti on myös löydettävissä. Kuten Pasi Saukkonen (2023, s. 143–144) tuoreessa kirjassaan toteaa: ”Sujuva yhteiselo moninaisuuden oloissa ei edellytä kaikkien samanlaisuutta, mutta kylläkin mahdollisimman suurta määrää yhteisiä kosketuspintoja.”
Tuuli Anna Renvik , erityisasiantuntija, kotoutumisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö
Lisätietoa: Arvotutkimuksen pioneerin, Shalom Schwartzin, yleistajuinen johdatus arvoihin ja arvoristiriitoihin
Kirjallisuutta:
Boer, D., & Fischer, R. (2013). How and when do personal values guide our attitudes and sociality? Explaining cross-cultural variability in attitude–value linkages. Psychological bulletin, 139(5), 1113.
Fuchs, L. M., Fan, Y., & von Scheve, C. (2021). Value differences between refugees and german citizens: Insights from a representative survey. International Migration, 59(5), 59-81.
Helkama, K., Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J., Lönnqist, J.-E., Hankonen, N., Renvik, T.A., Jasinskaja-Lahti, I., & Lipponen, J. (2020). Johdatus sosiaalipsykologiaan. 11. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Lönnqvist, J. E., Jasinskaja-Lahti, I., & Verkasalo, M. (2011). Personal values before and after migration: A longitudinal case study on value change in Ingrian–Finnish migrants. Social Psychological and Personality Science, 2(6), 584-591.
Martinovic, B., & Verkuyten, M. (2012). Host national and religious identification among Turkish Muslims in Western Europe: The role of ingroup norms, perceived discrimination and value incompatibility. European Journal of Social Psychology, 42(7), 893-903.
Saukkonen, P. (2023). Sallitaan, kielletään, siedetään. Yhteiset pelisäännöt moninaiseen yhteiskuntaan. Helsinki: Magma.
Sortheix, F. M., Weber, W., Lilleoja, L., Renvik, T. A., & Sánchez-Montijano, E. (2023). Arab Mediterranean youth's values: The role of values and value congruence on intentions to Emigrate. International Journal of Intercultural Relations, 93.
