Hyppää sisältöön

Kotoutuminen.fi-blogi tarjoaa näkökulmia kotoutumiseen

Kotoutumisen osaamiskeskus julkaisee kotoutuminen.fi:ssä kotoutumiskentän eri toimijoiden blogikirjoituksia. Kirjoittajina ovat erityisesti yhteistyökumppanit, hankkeiden, kuntien, järjestöjen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat. Blogin yhteydessä voimme myös julkaista hankkeiden tuloksia ja tuotoksia. Myös osaamiskeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat kirjoittavat blogiin.

Otamme vastaan blogikirjoituksia koko ajan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan blogiin, ota yhteyttä: [email protected].

Blogeja voi kommentoida ja kommentoija vastaa siitä, että hänen tekstinsä on lakien ja hyvien tapojen mukaista. Blogin ylläpitäjät päättävät, mitkä viestit julkaistaan. Blogikirjoittajat eivät ota kantaa/vastaa yksittäisten henkilöiden tilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Kirjoitukset ja kommentit eivät edusta työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Blogin sisältöön liittyvät oikeudet

Palvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM). TEM pidättää itsellään kaikki oikeudet blogisivuston sisältöön. Kommentoija myöntää TEM:lle oikeuden julkaista tai olla julkaisematta aineiston, jonka kommentoija on lähettänyt kommentointipalstalle.

Blogit

Kotoutumisen tunnusluvut tarvitsevat taustoitusta

Julkaisupäivä 3.11.2023 13.13 Blogit

Antti Kanniainen Kotoutumiseen liittyen kerätään runsaasti seurantatietoa, jota on saatavissa eri lähteissä. Yksittäinen tilastotieto ei kuitenkaan kerro paljon ilman laajempaa kontekstia.

KEHA-keskuksen Koto-digi-hankkeessa kehitetään kotoutumisen valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja, joiden tarkoitus on tukea tiedolla johtamista. Koto-digi-järjestelmä tuottaa tulevaisuudessa tietoa kotoutujista ja kotoutumispalveluista. Tämä on kolmas osa blogisarjasta, jossa käsitellään kotoutumisen edistämisen tiedolla johtamisen mahdollisuuksia ja haasteita.

Työllisyysasteeseen vaikuttavat monet tekijät

Kotoutumista koskevien yksittäisten tunnuslukujen ymmärtäminen edellyttää lukujen asettamista laajempaan kontekstiin. Tiedämme esimerkiksi, että nepalilaiset ovat yksi niistä maahanmuuttajaryhmistä, joiden työllisyysaste on korkeampi kuin suomalaisten. Mistä tämä voisi johtua? Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta käy ilmi, että Nepalista Suomeen muuttavat saavat usein oleskeluluvan työpaikan tai opiskelujen perusteella. Suoraan työhön tulevat sekä Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset työllistyvät usein paremmin kuin muilla perusteilla oleskeluluvan saaneet.

Lisäksi nepalilaisten korkeaa työllisyysastetta tarkasteltaessa on otettava huomioon muun muassa ikärakenne. Tilastokeskuksen väestötilastojen tietoja yhdistelemällä selviää, että Suomessa asuvista nepalilaisista työikäisiä on huomattavasti suurempi osa kuin suomenkielisistä. Kolmanneksi on tarkasteltava työsuhteiden laatua. Uutistenkin perusteella tiedämme, että monet nepalilaiset ovat työperäisen hyväksikäytön uhreja. Työpaikka ei siis takaa kotoutumisen onnistumista.

Vertailu on tärkeää, mutta vaikeaa

Kotoutumisen asiakastietojärjestelmästä saadaan tulevaisuudessa tietoa erityisesti työvoiman ulkopuolella olevista kotoutujista. Heitä koskevan tiedon tulkinnassa olisi myös tiedettävä tarkemmin, keitä nämä ihmiset ovat. Kotoutujilla viitataan tässä maahanmuuttajiin, jotka ovat olleet Suomessa korkeintaan muutaman vuoden. Työvoiman ulkopuolella oleminen taas tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla esimerkiksi perhevapaalla. Lisäksi kunnan kotoutumispalveluun pyritään saamaan asiakkaiksi erityisesti pakolaistaustaiset, jotka voivat tarvita kotoutumisprosessissaan erityistä tukea. Näistä syistä johtuen kotoutumisen asiakastietojärjestelmässä olevista henkilöistä ei voida olettaa, että he työllistyisivät niin nopeasti kuin muut. 

Yksi tapa asettaa kotoutujia ja kotoutumispalveluita koskeva tieto osaksi laajempaa asiayhteyttä on vertailu. Jos esimerkiksi jossain kunnassa 27 % kotoutumispalveluihin osallistuneista kotivanhemmista olisi töissä vuosi kotoutumissuunnitelman voimassaolon päätyttyä, harva osaisi sanoa, onko se paljon vai vähän. Jos sen sijaan olisi mahdollista verrata eri kaupungissa asuvia keskenään, tieto olisi jo paljon arvokkaampaa. Lisäksi voisi olla mielenkiintoista verrata tuloksia kotoutujien kotoutumissuunnitelmissaan ilmaisemiin tavoitteisiin; suunnitelmissa on esimerkiksi seurata sitä, kuinka moni töihin tähdänneistä on löytänyt työpaikan vuoden kuluessa kotoutumissuunnitelman päättymisestä. 

On tärkeää, että kotoutumista koskeva tieto asetetaan kontekstiinsa. Esimerkiksi eri maahanmuuttajaryhmiä tarkasteltaessa on hyvä tietää heistä muun muassa ikärakenne ja pääasialliset maahantulon syyt. Kuntien välinen vertailu taas auttaa arvioimaan kotoutumispalvelujen laatua. Digitaalisten raporttien lisäksi KEHA-keskus tulee tuottamaan kotoutumisesta myös kirjallisia katsauksia, joissa seurantatietoon sukelletaan pintaa syvemmälle. 

Antti Kanniainen, tiedolla johtamisen projektipäällikkö, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus)

Kuva: photocredit Kuvamestari Trio

Tämä on kolmas osa blogisarjasta, jossa käsitellään kotoutumisen edistämisen tiedolla johtamisen mahdollisuuksia ja haasteita.

Lisätietoja:
Tutustu Koto-digiin ajankohtaissivulla
Liity hankkeen työtilaan Kotoutumisen kumppanuusalustalla

Lähteet: 
Ylen uutinen 18.3.2023: Asiantuntija lyö tilastot pöytään: Työllisyysasteen noususta pitää kiittää maahanmuuttajia 
Maahanmuuttoviraston tilastopalvelu
Kotoutumisen selonteko: Maahanmuuttajien työmarkkina-asema valtaväestöä heikompi 
Tilastokeskuksen väestötilastot 
Helsingin sanomien selvitys: Paavo Teittinen. Pitkä vuoro.