Osassa kunnista monikulttuurisuusosaaminen voi olla paikoin ohutta erityisesti päättävällä tasolla. Maahanmuuttotyö on tällöin kohdistunut edelleen usein vain turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin. Tämä jättää kunnassa vuosia asuneet ja muista syistä kuntaan maahanmuuttaneet ja heidän palvelutarpeensa vähäisempään merkitykseen. Kunnissa on voitu myös kokea maahanmuuttotyön olevan epämääräisesti johdettua ja koordinoitua, jolloin koordinointi on saattanut siirtyä kunnalta monin paikoin paikkakunnan muiden toimijoiden ja sektorien vastuulle.

Edellä kerrotut kävivät ilmi Kotopaikka-hankkeessa (myöhemmin Kotopaikka1) tehdyn vaikuttavuuden arvioinnin raportista ja koski erityisesti hankkeen kohdekuntia. Avainhenkilöiden osaaminen ja ymmärrys kasvoivat hankkeen toimenpiteiden myötä, mutta se, laajeniko osaaminen ja tietämys organisaatiotasolle ja päättäjätasolle, oli epävarmaa. Oliko maahanmuuttotyö kunnassa resursoitu ja vastuutettu tarpeita vastaavasti? Monessa kunnassa haluttiin päästä arvioimaan maahanmuuttotyön vaikuttavuutta.

Kotopaikka1-hanke syntyi vuonna 2015, kun turvapaikanhakijat ruuhkauttivat Jyväskylän maahanmuuttopalvelut. Tämän vuoksi turvapaikanhakijoita ryhdyttiin ohjaamaan kuntapaikoille muualle Keski-Suomeen. Vuonna 2016 Kotopaikka1-hankkeen kohdekunnissa oli 190 kuntapaikkaa myönteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Tämä asetti kunnille merkittäviä osaamisen ja kotoutumisen prosessien kehittämishaasteita. Nyt käynnissä oleva Kotopaikka2-hanke jatkaa ensimmäisessä hankkeessa tehtyä työtä ja vastaa havaittuihin jatkokehittämisen tarpeisiin kuntien tavoitteellisen maahanmuuttotyön kehittämiseksi ja maahanmuuttajan työllistymisen edistämiseksi.

Asenne ja kokemus kehittävät monikulttuurista vuorovaikutusta ja interkulttuurista kompetenssia 

Usein ajatellaan, että maahanmuuttajat ja eri kulttuurien kohtaamiset ovat jo arkipäivää Suomessa. Vilkkaassa kaupungin keskustassa unohtuu helposti, että meillä on edelleen pieniä paikkakuntia, joissa vieraskielisen väestön osuus on erittäin marginaalinen. Tämä ei kuitenkaan ole peruste unohtaa tai ohittaa heitä kuntien palveluissa. Maahanmuuttaneet ovat oiva ratkaisu pienten muuttotappiokuntien väestökehitykseen ja työvoimapulaan. Kuntalaisina heillä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, olla mukana ja saada palveluita tasavertaisina asukkaina. 

Taito toimia vuorovaikutuksessa eri kulttuureista tulevien kanssa kehittyy usein altistumalla. Kokemus auttaa kehittämään myös interkulttuurista kompetenssia eli taitoa, tietoja ja asennetta kohdata kulttuurista moninaisuutta. Vaikka kokemusta ei olisikaan, voi vaikuttaa omalla asenteellaan. Osaammeko asettua maahanmuuttaneen henkilön asemaan? Entä ymmärrämmekö, että kulttuuri vaikuttaa käyttäytymiseemme? Väärinymmärrykset voivat johtua monesta asiasta. Ehkä vastaaja ei ymmärtänyt kysymystä tai hänen kulttuurissaan vaikenemisella osoitetaan erimielisyyttä. 

Joissain pienissä kunnissa maahanmuutto on jo nähty voimavarana ja kotoutumista on osattu tukea ilman aiempaa osaamista maahanmuuttoasioissa. Keski-Suomessa Kyyjärven kunnan kohdalla on puhuttu jopa ihmeestä: paikkakunnalle tulleet turvapaikanhakijat otettiin lämpimästi vastaan ja koko kylä osallistui tulijoiden kotoutumisen edistämiseen. Samalla kuntalaiset ja kunnan virkamiehet ovat itse muuttuneet. Parasta integroitumista on kahdensuuntainen integraatio; kumpikin osapuoli sopeutuu osaltaan uuteen tilanteeseen, joka yleensä koituu molemmin puoliseksi voitoksi. Myös yrityksille maahanmuutto tuo etuja. Tutkimukset osoittavat, että useasta kulttuurista koostuva työryhmä ratkaisee ongelmia paremmin kuin yhden kulttuurin edustajat keskenään. 

Monikulttuurisen vuorovaikutuksen taitoja ja interkulttuurista kompetenssiaan voi myös kehittää. Tieto siitä, miten eri kulttuureissa viestitään, voi auttaa muokkaamaan omaa viestintätyyliään helpommin ymmärrettäväksi. Taitoa toimia oman kulttuurinsa välittäjänä ja selittäjänä voi niin ikään harjoitella, kun ymmärtää, miten kulttuurit eroavat toisistaan. Kotopaikka2-hankkeessa tarjotaan kuntien päättäjille, työllistymistä ohjaaville ja kohdekuntien yrityksille mahdollisuuksia kehittyä edellä mainituissa asioissa kunkin kunnan maahanmuuttajien parhaaksi. Tarkoituksena on järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä kuntien välisiä vertaistapaamisia.

Maahanmuuttotyön tavoitteelliseen ja strategiseen johtamiseen kiinnitettävä huomiota 

Maahanmuuttotyötä on monessa suomalaisessa kunnassa tehty jo pitkään. Vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanna aiheutti sen, että yhä useammat kunnat joutuivat tarkistelemaan omaa monikulttuurisuusosaamistaan ja kehittämään maahanmuuttotyön ja kotoutumisen edistämisen prosessejaan. Kunnissa maahanmuuttotyön tulisi olla vastuutettu päällikkötason toimijalle, kuten sosiaalityön johtajalle. 

Monessa kunnassa maahanmuuttotyön koordinointi ja kotouttamisen palvelujen ohjaaminen on päätetty resursoida erilliselle toimijalle. Tehtävät ovat yleensä olleet määräaikaisia, ja joistakin kunnista ne on jo lakkautettu. Toisaalta on myös kuntia, joissa kotouttamisen palveluohjaajan tehtävä on vakinaistettu, jolloin tehtävästä on muodostunut kuntaan pysyvä toimenkuva. 

Huomionarvoista onkin, että vaikka maahanmuuttotyötä kunnissa on tehty pitkään, maahanmuuttotyön prosesseja on tarkisteltu ja kunnan monikulttuurisuusosaamista ja kotoutumispalveluja on kehitetty, on maahanmuuttotyön tavoitteellinen ja strateginen johtaminen jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuten yhden kunnan maahanmuuttotyöstä vastannut toimija totesi, tulisi kunnissa maahanmuuttotyötä johtaa tavoitteellisemmin. Maahanmuuttotyölle tulisi asettaa selkeät strategiset tavoitteet ja niiden toteutumista tulisi seurata. Yhden kunnan kotouttamisen palveluohjaaja myös toivoi, että olisi mielenkiintoista päästä arvioimaan maahanmuuttotyön vaikuttavuutta. 

Kotopaikka2-hankkeessa maahanmuuttotyön tavoitteellisempaa johtamista lähdetään kehittämään kohdekuntien kanssa yhteistyössä perustamalla kohdekuntiin paikallisista toimijoista koostuva valmistelutyöryhmä. Sen tarkoituksena on tuottaa maahanmuuttotyön tavoitteellisemman johtamisen tueksi esitys maahanmuuttotyön strategiasta: tavoitteista, mittareista ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kehittämisprosesseja tukee maahanmuuttaneiden osallistaminen mukaan kehittämistyöhön. Näin edistetään kuntien monikulttuurisuusosaamisen ja maahanmuuttotyön tavoitteellisemman johtamisen kehittymistä ja tuetaan samalla kuntakokeilussa mukana olevien kohdekuntien maahanmuuttotyön kehittämistyötä.

Tieto, verkostot ja konkreettinen apu tukevat maahanmuuttaneiden työllistymistä 

Maahanmuuttaneiden työllistymisen yhteydessä puhutaan usein sisääntuloammateista. Näillä tarkoitetaan sellaisia työsuhteita, joissa kieli- ja/tai ammattitaitovaatimukset ovat vähäiset. Sisääntulotyöpaikat ovat maahanmuuttajan työuran kannalta tärkeitä, koska ilman suomalaista työkokemusta on myöhemmin vaikeampaa työllistyä vaativampiin työtehtäviin. Keskeinen kysymys on, miten kunnat takaavat osaavien, koulutettujen ja halukkaiden maahanmuuttaneiden siirtymisen työmarkkinoilla sisääntuloammateista eteenpäin. Työnantajan on oltava rohkea ja ennakkoluuloton työllistäessään vähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Työntekijän kansalaisuudella on harvoin merkitystä silloin, kun hän soveltuu ominaisuuksiltaan haettavaan tehtävään.

Maahanmuuttaneiden työllistymisen haastetta voidaan tukea ja yrittää ratkaista esimerkiksi harrastusten ja työntekijöiden omien verkostojen hyödyntämisen avulla. Tätä on sovellettu muun muassa Närpiön mallissa, jossa paikkakunnalle muuttavat ulkomaalaiset työskentelevät aluksi pienessä työyhteisössä, jonne kotoutuminen on helpompaa. Sekä työnantajan että työnhakijan asenne on ratkaisevassa roolissa rekrytointiprosessin onnistumisessa. Haasteena on myös se, miten rekrytoitu henkilö saadaan pysymään paikkakunnalla ja työpaikassa. Pienten paikkakuntien haasteita ei voida väheksyä työvoiman rekrytoinnissa, koska kasvukeskusten vetovoima on selkeä myös maahanmuuttaneille.

Kotopaikka2-hankkeessa maahanmuuttaneiden työllistymistä tuetaan tarjoamalla tietoa ja apua opiskeluun ja työhön. Maahanmuuttanut saa hankkeen avulla tietoa alueensa ja kuntansa työpaikoista, jotka tarvitsevat työntekijöitä. Lisäksi hanke tarjoaa maahanmuuttaneelle tietoa tämän omasta suomen kielen taidosta ja ammattiosaamisesta. Työllistymistä hankkeessa tuetaan järjestämällä työllistämistä edistäviä lupakorttikoulutuksia, kuten hygieniapassiin tai työturvallisuuskorttiin liittyviä koulutuksia. 

Maahanmuuttotyön vaikuttavuutta arvioitava ja tuloksia seurattava systemaattisesti

Maahanmuuttaneiden työnhakijoiden ja työnantajien kohtaaminen sekä maahanmuuttaneiden työllistymisen edistäminen edellyttävät kunnissa kunta- ja yrityskohtaisten tapojen ja keinojen etsimistä ja löytämistä. Maahanmuuttotyön tavoitteellinen toteutuminen kunnissa kiteytyy olemassa oleviin kotouttamisohjelmiin. Tämän lisäksi maahanmuuttotyölle olisi asetettava tavoitteet ja seurantatoimenpiteet, jotta maahanmuuttotyön tuloksia voidaan seurata systemaattisesti ja työn vaikuttavuutta arvioida. 

On tärkeää, että maahanmuuttotyön kehittämisen tueksi aktivoidaan ja osallistetaan kunnassa palvelujen kohderyhmänä oleva taho eli maahanmuuttaneet. Näin vaikutetaan heille suunnattavien palvelujen laadukkuuteen, tasalaatuisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Tällä varmistetaan, että jokainen maahanmuuttanut saa tarvitsemansa avun riippumatta maahanmuuton syistä ja kohdekunnasta, jossa hän asuu. 

Johanna Pitkänen, Kotopaikka2-hankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Ulla Koukkari-Anttonen, Kotopaikka2-hankkeen asiantuntija, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
Susanna Sakko, Kotopaikka2-hankkeen asiantuntija, DTO - Diversity Training Opportunities Oy