Järjestimme kotoutumisen kumppanuusohjelmassa joulukuussa 2022 työpajan, jossa eri toimijat pohtivat yhdessä keinoja siihen, miten kotoutumisen parissa toimivien koordinoituja verkostoja voisi tukea kehittymään osallistujajoukoltaan moninaisimmiksi. Yhteinen kokemus tuntuu olevan, että vaikka ammatilliset verkostot koskisivat kotoutumista ja maahanmuuttaneita, koostuvat ne pitkälti edelleen valtaväestöön kuuluvista.

Totta kai verkostoissamme vaikuttaa myös asiantuntijoita, joilla on joko henkilökohtaista kokemusta maahan muuttamisesta tai tiiviitä yhteyksiä Suomeen muuttaneiden yhteisöihin. Vastuu tuntuu usein kasautuvan harvoille, joita pyydetään mukaan vähän joka paikkaan. Uusia vähemmistöryhmiin kuuluvia asiantuntijoita ja vaikuttajia tarvitaan kipeästi lisää, koska moninaistuvassa Suomessa riittää vaikuttamisen paikkoja ja verkostoja, joissa tarvitaan maahanmuuttaneiden ja vähemmistöjen näkökulmia. On myös tärkeää saada mukaan yhdessä kehittämiseen ja yhteisiin pöytiin eri ikäisiä ihmisiä, eri sukupuolia, eri kieliyhteisöjä ja eri aikaan Suomeen muuttaneita. 

Kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijoiden verkostoissa, jos missä, inklusiivisuudessa pitäisi olla etujoukoissa – ja ehkä sitä myös ollaankin, mutta kehittämiselle on myös sijaa.

Hyvin toimiva verkosto vaatii suunnittelua ja toimintatapojen kriittistä tarkastelua

Uusia verkostoja voitaisiin perustaa kokonaan uusista lähtökohdista, erilaisten ja aikaisemmin sivussa olleiden ryhmien tavoitteiden perustalta, mutta ennen kaikkea olemassa olevia verkostoja pitäisi saada mukaan ottavammiksi ja avoimemmiksi. Jotta tässä onnistutaan, vaatii se toimintatapojen kriittistä tarkastelua. Hyvin toimiva verkosto vaatii myös suunnittelua ja panostusta. 

Olemme työstäneet joulukuun työapajassa esiin nousseista huomioista seuraavat vinkit. Lisäksi olemme sisällyttäneet keskusteluissa esiin nousseita havaintoja muuallekin tekstiimme.

1. Viestintä 
   Jos haluat uusia ihmisiä mukaan koordinoimaasi verkostoon, mieti kenelle kirjoitat ja suuntaa teksti hänelle. Kirjoita kutsut selkeällä kielellä ja – tarvittaessa sekä mahdollisuuksien mukaan – useammalla kielellä. Kerro, mitkä ovat verkoston tavoitteet ja mitä hyötyä osallistumisesta on. Jos mahdollista suunnittele viestejä yhdessä eri taustaisten ihmisen kanssa.
2. Tavoittaminen 
   Jos haluat verkostoosi mukaan ihmisiä, joita et vielä tunne, viesti kanavissa, joissa heitä tavoittaa. Voit esimerkiksi tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa henkilöiden ja oikeiden kanavien löytämiseksi. Hyviä yhteistyökumppaneita voivat esimerkiksi olla maahanmuuttaneiden kanssa työskentelevät toimijat sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on laajat verkostot.
3. Tasavertainen osallistuminen 
   Verkoston vetäjän on tiedostettava ryhmässä olevat valtasuhteet. Kiinnitä huomiota ryhmäytymiseen sekä pelisääntöjen ja toimintatapojen luomiseen sellaisiksi, että kaikki pääsevät tuomaan ajatuksensa esiin ja tuntevat itsensä tasavertaisiksi osallistujiksi. Kiinnitä myös huomiota verkostossa käytettävään kieleen: siihen, että se on selkeää ja, että se ei ole toiseuttavaa. Kiinnitä huomiota lisäksi siihen, kenellä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun. 
4. Vapaaehtoiset asiantuntijat 
   Jos haluaisit saada verkostoosi mukaan vapaaehtoistoimijan, kartoita, mikä olisi hyvä kellonaika tapaamisille, jotta kaikki voivat osallistua. Voisiko verkosto tavata esimerkiksi myöhään iltapäivällä? Mieti, olisiko vapaaehtoiselle asiantuntijalle mahdollista maksaa palkkio osallistumisesta.  

Käytä kokemusasiantuntijoita harkiten

Niin sanotut kokemusasiantuntijat ovat yksi keino tuoda maahanmuuttaneiden ääntä ja kokemusta keskusteluun, mutta heidän käyttämistään on syytä harkita tilannekohtaisesti. Usein kokemusasiantuntijan näkemys typistyy yhteen kokemukseen ja näkemykseen, eikä se tällöin edusta laajempaa joukkoa, vaikka onkin itsessään arvokas. 

Kokemusasiantuntijoiden tuominen mukaan on harvoin jatkuva ratkaisu verkostotyössä. Tulisi pyrkiä pikemminkin löytämään ja tukemaan asiantuntijuutta, joka tuo keskusteluun vähemmistöryhmien kollektiivisia kokemuksia ja tuntoja. Arvostettavaa on myös kyvykkyys analysoida tietoa vaihteleviin tarpeisiin. 

Kentältämme löytyy paljon kotoutumisen ja kotoutumistyön asiantuntijoita, joilla on myös omakohtaista kokemusta vähemmistöryhmään kuulumisesta. Tulisi laajemmin varmistaa, että moninaiset äänet pääsevät asiantuntijatyössä esiin, ja kokemusasiantuntijuuden tulisi olla vain kokonaisuuden pieni osa. 

Elina Kutramoinen, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus
Laura Kyntölä, erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus
Kirjoittajat työskentelevät kotoutumisen kumppanuusohjelmatyön parissa.