Kotoutumispalvelujen kehittämisestä käytävässä keskustelussa on pitkään ollut esillä tarve nopeuttaa maahanmuuttaneiden kotoutumista. Usein tällä tarkoitetaan työllistymisen nopeuttamista. Työllistyminen on yksi kotoutumisen keskeinen tavoite, vaikka kotoutuminen on myös paljon muuta kuin työllistymistä. 

Tavoitteeseen pääsemiseksi muun muassa valtioneuvoston kesällä 2021 julkaisema selonteko kotoutumisen kehittämistarpeista kokosi lukuisia keinoja, joilla voidaan nopeuttaa maahanmuuttaneiden kotoutumista ja työllistymistä.

Vantaan perhe- ja sosiaalipalveluissa toimiva maahanmuuttajapalvelujen yksikkö edistää kaupungissa asuvien pakolaisten ja ihmiskaupan uhrien kotoutumista. Yksikön asiakkaat ovat kotoutujia, joiden parissa yksikkö tekee kotoutumista tukevaa sosiaalityötä ja -ohjausta ja antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Lisäksi yksikkö tarjoaa neuvontaa kaikille vantaalaisille maahanmuuttajille.

Valtaosa Vantaan maahanmuuttajapalvelujen asiakkaista on kuntakokeilun asiakkaina. Kuntakokeilu laatii heille kotoutumissuunnitelman ja ohjaa heidät kielitaidon lähtötasotestaukseen ja kotoutumiskoulutukseen. Maahanmuuttajapalveluissa on kuitenkin havaittu, että on myös asiakkaita, joiden kotoutumista voidaan merkittävästi nopeuttaa esimerkiksi ohjaamalla heidät kotoutumiskoulutuksen sijaan suoraan työelämään tai vaikkapa ammatilliseen koulutukseen heti, kun he ovat saaneet oleskeluluvan. Ratkaisevaa tässä vaiheessa on se, että resursseja käytetään henkilökohtaiseen työnhaun tuen tarjoamiseen näille asiakkaille. 

Työllisyysohjaus otettiin käyttöön viime kesänä

Jotta asiakkaiden työllistymistä ja kotoutumista voitiin nopeuttaa, on Vantaan maahanmuuttajapalvelut tarjonnut kesäkuusta 2021 lähtien asiakkailleen niin sanottua työllisyysohjausta eli henkilökohtaista ohjausta työ- ja koulutuspaikan hakemiseen. 

Kokeilun kuluessa on huomattu, että palvelusta hyötyvät erityisesti esimerkiksi ne asiakkaat, jotka ovat odottaneet oleskelulupaa mahdollisesti pitkään vastaanottokeskuksessa ja oppineet odotusaikanaan suomen kielen erittäin hyvin. Joidenkin tällaisten asiakkaiden kielitaito voi heti kotoutumisajan alussa jopa ylittää kotoutumiskoulutuksen tavoitetason. Harva heistä kuitenkaan osaa itsenäisesti hakea työtä tai koulutuspaikkaa. Näiden henkilöiden kotoutumispoluilla voidaankin saada aikaan merkittäviä edistysaskeleita, kun he henkilökohtaisen ohjauksen avulla voivat hyvin pian asiakkuutensa alkamisen jälkeen päästä opiskelemaan haluamaansa ammattiin. 

Työllisyysohjauksella on suuri merkitys

Myös kotoutumiskoulutuksen käyneet, mutta sen jälkeen työttömiksi jääneet henkilöt hyötyvät usein työ- ja koulutuspaikan hakemiseen tarjottavasta tuesta. Moni kotoutuja tarvitsee tukea työnhakuunsa kotoutumiskoulutuksen jälkeenkin: esimerkiksi useiden yritysten sähköiset työnhakulomakkeet saattavat aiheuttaa päänvaivaa kantasuomalaisillekin työnhakijoille. Tällöin työllistymiseen tähtäävällä, ”kädestä pitäen” tarjottavalla tuella on usein ratkaiseva merkitys koulutukseen ja työhön pääsemisen kannalta.
Tällä hetkellä työllisyysohjausta tarjoaa asiakkaille yksi Vantaan maahanmuuttajapalvelujen yksikön työntekijä osalla työajastaan. Kesäkuun alusta lähtien ohjauksessa on käynyt 25 asiakasta. Monien asiakkaiden osalta ohjauksen tulokset eivät ole vielä tiedossa, mutta jo nyt yksi henkilö on työllistynyt avoimille työmarkkinoille, yksi ryhtynyt kevytyrittäjäksi, kaksi päässyt ammatilliseen koulutukseen, yksi ammatilliseen kolutukseen valmentavaan koulutukseen ja yksi aikuisten perusopetukseen. Lisäksi useita on ohjattu Vantaan aikuisopiston suomen kielen koulutuksiin.

Ilona Korhonen, maahanmuuttajakoordinaattori, Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut