Selkokieli ei ole uusi keksintö. Yle aloitti selkouutisten lähettämisen jo vuonna 1992. Tampereen kaupungin matalan kynnyksen palveluneuvontaa maahan muuttaneille tarjoava Monikielinen neuvonta Mainio alkoi kuitenkin käyttää selkosuomea uudella tavalla marraskuussa 2022. Miksi Mainioon haluttiin palkata erillinen selkosuomen neuvoja ja miten kokeilu on sujunut?

Mainion palvelupäällikkö Kristina Kemi havaitsi kotoutumiskoulutuksen ohjaavana kouluttajana ja kielenoppimiseen liittyvissä projekteissa työskennellessään, että suomea kielikursseilla opiskelleella voi olla todella korkea kynnys asioida erilaisissa palveluissa suomeksi. Puhekieli saattaa tuntua suorastaan eri kieleltä kuin opiskeltu kirjakieli. Lisäksi Mainiossa koettiin tarvetta tarjota vanhoille asiakkaille eräänlaista väliporrasta, jotta he rohkaistuisivat asioimaan suomenkielisissä peruspalveluissa.

Äskettäin maahan muuttaneiden pitäisi olla Mainion tärkein kohderyhmä, mutta tosiasiassa kauemmin Suomessa asuneet muodostavat suurimman asiakasryhmän. He asioivat usein mieluiten äidinkieltään puhuvalla neuvojalla, vaikka osaisivat suomea jo hyvin. Monet ovat kuitenkin rohkaistuneet puhumaan toisen neuvojan kanssa suomea, kun omakieliselle neuvojalle on ollut pitkä jono. 

Kun minulta kysytään, puhunko asiakkaille eri tavalla, Mainion selkosuomen neuvojana sanon , että yritän selkeyttää ja hidastaa puhettani niin, että se on kuitenkin luonnollista. Lisäksi pyrin käyttämään yksinkertaisempaa kieltä ja välttämään kuvaannollisia ilmauksia, jotka voivat hämmentää kielenoppijaa. En esimerkiksi kerro, että ”Terkkarissa asioidessa pitää olla Kela-kortti tai henkkarit mukana”, vaan ”Kun menet terveyskeskukseen, ota Kela-kortti tai henkilökortti mukaan.” On aina parempi käyttää niin sanottuja perussanoja, kuten ’terveyskeskus’ tai ’henkilökortti’. Ne ovat todennäköisemmin tuttuja, saavutettavampia ja sävyltään neutraaleja. 

Työssä tärkeää on myös kulttuurinen sensitiivisyys. Jotkut asiakkaat eivät välttämättä ilmaise millään tavalla sitä, etteivät he ymmärtäneet juuri kuulemaansa, mikä voi olla myös kulttuurisidonnaista. Sitä ei välttämättä huomaa edes ilmeestä, vaan vasta siitä, miten asiakas tulkitsee tilannetta tai mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi. Silloin on parasta kerrata ydinasiat vielä selkeämmin tai hieman eri sanoin.

Kristina Kemi muistuttaa, että lukuisat ihmiset (n. 15 % Suomessa asuvista aikuisista) hyötyvät selkosuomesta, joten sen käytöstä pitäisi tulla jatkossa arkipäiväistä. Selkeä viestintä ei nimittäin ole keneltäkään pois! Erilaisten erityisryhmien lisäksi se saavuttaa paremmin myös vanhukset ja ne, joiden lukutaito on keskimääräistä heikompi tai vasta kehittymässä.

Hanna-Kaisa Härme, palveluneuvoja, Monikielinen neuvonta Mainio, Tampereen kaupunki

English version of the blog