Julkisessa keskustelussa syitä maahanmuuttajien kantasuomalaisia alempaan työllisyysasteeseen haetaan usein palvelujärjestelmästä, kuten kotoutumispalveluista. Lisäksi syitä maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuksille etsitään usein heistä itsestään, esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen taidon tai koulutuksen puutteista tai muista oletetuista ominaisuuksista, kuten motivaation puutteesta.
On kuitenkin selvää, että työnantajat päättävät viime kädessä siitä, kuka työllistyy ja kuka ei. Kuten kukaan muukaan, maahanmuuttajat eivät työllisty, jos heitä ei oteta töihin. Jos työmarkkinat eivät lähtökohtaisesti ole valmiit vastaanottamaan tiettyihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä, jää näiden ryhmien työllisyysaste helposti alhaiseksi. Tarjottiinpa sitten minkälaisia palveluita tai olipa työnhakijoilla itsellään minkälaista osaamista hyvänsä.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kotona Suomessa -hanke teetti valtakunnallisen tutkimuksen työvoimapula-aloilla toimivien työnantajien kokemuksista kohtaanto-ongelmasta sekä niiden näkemyksistä maahanmuuttajien rekrytoimisesta sen ratkaisuna.
Taloustutkimus haastatteli puhelimitse tutkimusta varten 1 009 rakennus-, teollisuus-, kaupan-, palvelu- ja sosiaali- ja terveysalalla toimivan yrityksen rekrytoinneista vastaavaa henkilöä tammi-maaliskuussa 2020, eli ennen koronakriisin alkamista Suomessa. Haastatteluissa tuli ilmi, että ainoastaan viidesosalle yrityksistä työpaikkojen täyttäminen oli ollut helppoa. Yleisin syy rekrytointivaikeuksiin oli ollut osaavien työntekijöiden puute alalla.
Työttömien palkkaamiseen liittyy ennakkoluuloja
Huolimatta siitä, että vastaajat toimivat työvoimapula-aloilla, tuli haastatteluissa ilmi työttömien palkkaamiseen liittyviä ennakkoluuloja: kaikki vastaajat eivät olleet valmiita palkkaamaan kantasuomalaistakaan työtöntä henkilöä. Melko arvattavasti työttömän maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyi vielä enemmän ennakkokäsityksiä: reilu viidennes vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä "olemme valmiit palkkaamaan työttömän maahanmuuttajan".
Huolestuttavaa oli se, että jopa 29% haastatelluista rekrytoijista ilmoitti maita tai alueita, joilta ei mielellään palkkaisi työntekijöitä. Lähi-Itä ja Afrikka saivat eniten mainintoja tällaisina alueina. Tulos on samansuuntainen aiempien tutkimusten kanssa (esim. Ahmad 2019). Se myös kertoo karua kieltä suomalaisten työmarkkinoiden vastaanottavuudesta: näyttää olevan niin, että kaikki työpaikat eivät tosiasiassa ole auki läheskään kaikille työnhakijoille.
Kokemus maahanmuuttajan palkkaamisesta hälventää ennakkokäsityksiä
Positiivisia seikkoja tutkimuksen tuloksissa ilmeni myös. Yritykset, joissa oli aiemmin ollut muualta muuttaneita työntekijöitä, suhtautuivat maahanmuuttajien rekrytoimiseen positiivisemmin kuin yritykset, joissa maahanmuuttajia ei ollut aiemmin työskennellyt. Samoin nämä yritykset suhtautuivat selvästi sallivammin työntekijältä vaadittavaan suomen kielen taitoon. Voitaneen siis tulkita, että kokemukset maahanmuuttajista työntekijöinä ovat usein olleet positiivisia. Ehkä voidaan myös päätellä, että juuri kokemus eritaustaisista työntekijöistä auttaa rekrytoijaa näkemään työnhakijan yksilönä erilaisten stereotypioiden ja ennakkokäsitysten ohi.
Ei ole kenenkään edun mukaista, että on ryhmiä, joiden työllistyminen on erittäin hankalaa tai jotka ovat jopa vaarassa jäädä suomalaisen työelämän ulkopuolelle. Siksi niin rekrytointi- kuin kaiken muunkin syrjinnän kitkeminen on ensiarvoisen tärkeää. Arjen näkökulmasta sen ensimmäinen, ja ehkä myös tärkein askel on pyrkiä näkemään kaikentaustaiset Suomen asukkaat ensisijaisesti yksilöinä, eikä tiettyjen taustamaiden tai -kulttuurien edustajina. Työelämän näkökulmasta on tämän lisäksi sanomattakin selvää, että työnantajien tulee rekrytoinneissaan noudattaa voimassa olevaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä.
Ilona Korhonen, FM, projektipäällikkö, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kotona Suomessa -hanke (ESR)
Lue lisää:
Uutinen 18.5.2020 Aiempi kokemus maahan muuttaneista työntekijöinä innostaa usein rekrytoimaan maahan muuttaneen uudelleen
Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta -tutkimusraportti
Päivitys 2.6.2020: korjattu linkki selvityksen päivityksen jälkeen.
