Internet ja sosiaalinen media olivat ikääntyvien vieraskielisten tärkein tiedonlähde poikkeustilanteen aikana
Järjestöjen tekemän raportin mukaan kuntien suorat yhteydenotot ja asiakaskontaktit jäivät vähäisiksi poikkeustilanteen alkamisen jälkeen. Tästä huolimatta suurin osa raporttia varten haastatelluista koki, että on saanut riittävästi tietoa ja ohjeistusta koronavirukseen liittyen. Iäkkäät vieraskieliset ovat kertoneet poikkeustilanteessa hoitaneensa arkeen liittyvää toimintaa itsenäisesti. Poikkeustilanne aiheutti haastateltavissa huolta ja pelkoa esimerkiksi sukulaisten hyvinvoinnista ja sosiaalisen elämän vähenemisestä.
Raportissa nostetaan esiin haasteena oikean tiedon saaminen. Osa vastaajista pystyy seuraamaan tiedotusta omalla kielellään vain suullisesti ja esimerkiksi sukulaistensa kautta, joten koronaviruksesta liikkui keväällä 2020 myös paljon virheellistä tietoa. Muille kielille käännetty viranomaistieto ei saavuttanut iäkkäitä vastaajia tarpeeksi hyvin esimerkiksi viestintävälineiden käyttötaidon vuoksi.
Raporttia varten haastateltiin 138 vieraskielistä puhelimitse huhtikuussa 2020. Haastateltavat edustavat yhdeksää eri kieliryhmää, suurimpina venäjä ja arabia. Suurin osa vastaajista asuu pääkaupunkiseudulla ja 80 % vastaajista on naisia.
Ikääntyvien vieraskielisten tilannetta poikkeusolojen arjessa selvittävään työryhmään osallistuivat Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaneuvo-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-toiminta ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin –hanke.
Lisätietoja: