Suomen kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pitenee kahdeksaan vuoteen
Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
Asumisajan pidennys koskee myös kansainvälistä suojelua saavia hakijoita. Kansainvälistä suojelua saavien hakemukset käsitellään kuitenkin kiireellisinä, ja päätös on tehtävä vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Kun lakimuutos tulee voimaan, turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei lasketa asumisajaksi. Asumisaika alkaa, kun oleskelulupa on myönnetty.
Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta, kansalaisuudettomalta henkilöltä ja kielitaitoedellytyksen täyttävältä hakijalta edellytetään viiden vuoden asumisaikaa nykyisen neljän vuoden sijasta. Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytetään kahden vuoden asumisaikaa.
Myös niiden päivien määrä, jonka henkilö saa viettää asumisaikana ulkomailla, vähenee. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saa olla yhteensä yhden vuoden verran. Tästä vuodesta kansalaistamista edeltävän vuoden aikana ulkomailla saa oleskella enintään kolme kuukautta.
Lakimuutokset perustuvat hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kansalaisuuslain uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa. Asumisajan pidentäminen toteutettiin ensimmäisessä lakihankkeessa. Seuraavissa vaiheissa tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe.
Lisätietoja:
Sisäministeriön tiedote 4.7.2024: Suomen kansalaisuuden saamista tiukennetaan – vaadittu asumisaika pitenee
Kansalaisuuslain uudistaminen