Mikä on laadukasta ja vaikuttavaa koulutusta? Miten koulutuksen
laatua ja vaikuttavuutta tulisi tai voisi mitata? Näitä kysymyksiä pohditaan varmasti kaikkien koulutusmuotojen suhteen, mutta erityisen vilkasta tämä pohdinta tuntuu olevan kotoutumiskoulutuksen kohdalla.
Kotoutumiskoulutuksen laadun tai koulutuksen onnistumisen arviointi on monimutkaista muun muassa siksi, että kotoutumiskoulutukseen osallistuu äärimmäisen heterogeeninen joukko ihmisiä: koulutustaustat vaihtelevat kouluja käymättömistä jatkotutkinnon suorittaneisiin, ikäjakauma on 17-vuotiaasta eläkeikää lähenteleviin, Suomeen tulon syyt ovat hyvin moninaisia, ja lisäksi opiskelijat voivat tulla periaatteessa mistä tahansa maasta. Tämän taustan huomioon ottaen on selvää, että on hyvin vaikeaa muotoilla kotoutumiskoulutukselle sellaisia yleisiä ja yhteisiä tavoitteita, jotka olisivat kaikille osallistujille sopivia, tarkoituksenmukaisia ja realistisia. Kun puhutaan kotoutumiskoulutuksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta, tulisi aina muistaa yleisen ja yhteisen tavoitteenasettelun vaikeus tälle hyvin heterogeeniselle opiskelijajoukolle.
Kotoutumiskoulutuksen onnistuminen on yksilöllistä
Alueellisella ja valtakunnallisella tasolla kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuuden tarkastelu rajoittuu usein kahteen asiaan: saavutettuun suomen/ruotsin kielen taitoon ja henkilön työmarkkinastatukseen tai ”sijoittumispaikkaan” koulutuksen jälkeen. Tarkastelu keskittyy näihin asioihin, koska näitä pidetään kotoutumiskoulutuksen tärkeimpinä tavoitteina ja koska nämä ovat jokseenkin helposti mitattavissa ja todettavissa olevia asioita. Kuitenkin johtopäätösten vetäminen näistä tuloksista suoraan koulutuksen laadukkuuteen on liian yksinkertaistavaa: onko esimerkiksi henkilön työllistyminen laadukkaan koulutuksen ansiota, onko työllistyminen ylipäätään ajankohtainen tai realistinen tavoite kaikille kotoutumiskoulutuksen osallistujille, onko kielitaitotason B1.1. saavuttaminen kotoutumiskoulutuksen aikana tietylle henkilölle rimanalitus vai täysin tavoittamattomissa oleva saavutus – kaikki tämä on yksilöllistä.
Saavutetun suomen/ruotsin kielen tason tai koulutuksen jälkeisen ”sijoittumisen” lisäksi kotoutumiskoulutuksessa on lukuisia muita aspekteja, joiden tarkastelu olisi hedelmällistä koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja onnistuneisuutta arvioitaessa. Eri aspekteja tarkastelemalla voitaisiin luoda monipuolisempi ja ehkä todenmukaisempi kokonaiskuva kotoutumiskoulutuksesta. Kuinka paljon henkilö sai koulutuksessa ystäviä, kuinka paljon hän sai ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä, kuinka hyödyllinen oli työssäoppimisjakso ja ohjaus työelämään, kuinka paljon hän oppi opiskelutaitoja, tuliko hän koulutuksessa kuulluksi ja ymmärretyksi, saiko hän kontakteja muihin suomalaisiin ja niin edelleen. Kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla on epäilemättä paras tieto näistä asioista – siis omasta kokemuksestaan.
Kotoutumiskoulutusta selvitettiin sähköisellä kyselyllä
Opiskelijoiden ääntä haluttiin kuuluviin Kotona Suomessa -hankkeen tilaamassa ja Owal Groupin toteuttamassa selvityksessä, jossa 896 työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa eri puolilla Suomea vastasi monikieliseen sähköiseen kyselyyn. Tämä kysely oli lajissaan ja laajuudessaan ensimmäinen Suomessa, ja se koski kaikkia alkuvaiheen kotoutumispalveluita eli perustietoa Suomesta, ohjausta ja neuvontaa, TE-toimiston alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa sekä kotoutumiskoulutusta. Kaiken kaikkiaan arviot kotoutumispalveluista olivat hyvin positiivisia. Myös kotoutumiskoulutusta koskevat osallistujien vastaukset olivat erittäin myönteisiä: 92 % vastaajista koki opettajien olleen ystävällisiä, 81 % sanoi koulutuksen järjestämispaikan olleen sijainniltaan hyvä ja 72 % oli sitä mieltä, että opettaja on tunnistanut vastaajassa työelämän kannalta tärkeät taidot. 78 % koki, että työharjoittelu oli auttanut ymmärtämään suomalaista työelämää ja 71 % koki tuleensa ohjatuksi itseään kiinnostavalle ammattialalle. (Luvuissa yhteenlaskettuna ”täysin samaa mieltä”- ja ”jossain määrin samaa mieltä” -vastausten osuus.)
Tämän selvityksen tulokset mukailevat sitä käsitystä, joka työhallinnon OPAL-opiskelijapalautejärjestelmän kautta kotoutumiskoulutuksista on saatu jo useiden vuosien ajan: osallistujat ovat tyytyväisä kotoutumiskoulutukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston kotoutumiskoulutusta koskevan tuloksellisuustarkastuskertomuksen (s. 36) mukaan vuonna 2016 OPAL-palautekyselyyn vastanneista 88 % antoi koulutukselle yleisarvosanaksi hyvän tai erinomaisen. Tuolloin kysely tehtiin 8 283 opiskelijalle, joista 85 % vastasi kyselyyn, ja kysely kattoi 495 koulutusta.
Opiskelijat ovat tyytyväisiä kotoutumiskoulutukseen
OPAL-palautteiden antamaa myönteistä kuvaa kotoutumiskoulutuksesta on joskus pidetty epäuskottavana, ja syiksi on ajateltu muun muassa sitä, että OPAL on liian vaikeaselkoinen ja että syystä tai toisesta opiskelijat eivät uskalla nimettömänäkään kritisoida koulutusta. Kuitenkin myös nyt julkaistun selvityksen mukaan opiskelijat todella ovat tyytyväisiä kotoutumiskoulutukseen. Tämä tukee myös useimpien kotoutumiskoulutuksen parissa työskentelevien arkikokemusta. Väkisinkin mieleen hiipii ajatus: entä jos kotoutumiskoulutus onkin kaikesta kritiikistä huolimatta onnistunut?
Joka tapauksessa on tärkeää jatkossakin kuulla kotoutumiskoulutuksen osallistujien näkemyksiä ja nivoa ne nykyistä paremmin osaksi kotoutumiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Sähköisen kyselyn etuna voidaan pitää sitä, että vastauksia on mahdollista saada melko suurelta vastaajajoukolta, ja säännöllisesti toistettuna kyselyistä on mahdollista havaita kehitystrendejä. Muilla tiedonkeruun tavoilla, kuten omakielisillä haastatteluilla, asiakasraadeilla ja esimerkiksi opetustilanteiden observoinneilla on puolestaan omat vahvuutensa. Kotoutumiskoulutuksen osallistujien näkemyksiä tulisikin kerätä säännönmukaisesti ja erilaisilla menetelmillä ja ottaa näkemykset huomioon koulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä. Kaiken kaikkiaan kotoutumiskoulutuksen tulevaisuutta pohdittaessa on tärkeää säilyttää nykyisen järjestelmän vahvuudet eikä yrittää korjata sitä, mikä ei ole rikki.
Laura Ruuskanen , projektiasiantuntija, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kotona Suomessa -hanke (ESR)
Lisätietoja:
Kaikki toimi kohdallani – Selvitys kotoutumispalveluita koskevista näkemyksistä Valtiontalouden tarkastusviraston kotoutumiskoulutusta koskeva tuloksellisuustarkastuskertomus
