Parhaimmillaan yleinen yhteiskuntaorientaatio on dialogista eikä yksisuuntaista tiedon jakamista. Sama koskee terveyteen, terveyspalveluihin ja oma-apukeinoihin liittyvää oppimista, koska kotoutuja joutuu tavallaan vertailemaan ja valitsemaan uuden ja vanhan tiedon välillä.

Omakielinen yhteiskuntaorientaatio kuuluu olennaisena osana pakolaisten kotoutumista edistävään työhön kunnissa. Tähän kannattaa yhdistää tiedon jakaminen terveydestä ja terveyspalveluista Suomessa, myös mielenterveyteen liittyen. Mielenterveyteen liittyvä uusi tieto on helpompi omaksua ja hyväksyä, kun sitä tarjotaan dialogin tukemana. Kuulluksi tuleminen ja keskustelu vertaisten kanssa tukee luottamuksen syntymistä. Tätä tarvitaan uuden oppimisen ja kaikkeen yhteistyöhön. 

Turun Kriisikeskus on jo vuosia järjestänyt alueensa kuntiin tulleille kiintiöpakolaisille maahantuloon sekä mielen ja kehon hyvinvointiin keskittyviä ryhmämuotoisia alkuinfoja. Alkuinfot ovat osa Serene-toimintamallia. Alkuinfoja järjestetään muillekin maahanmuuttaneille, kuten vastaanottokeskuksessa oleville turvapaikanhakijoille. Serene-alkuinfojen tavoitteena on antaa kiintiöpakolaisille tietoa maahanmuutosta sekä kehon ja mielen terveydestä. Alkuinfoissa tarjotaan myös stressinhallintakeinoja, vertaistukea ja pyritään vähentämään häpeäleimaa, joka usein liitetään mielenterveyteen. Itä-Suomessa alkuinfo on nyt liitetty osaksi kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Yhdessä eri kuntien kotoutumispalveluiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa on järjestetty useita ryhmiä, joiden kokemuksista ja tutkimukseeni perustuen esitän tässä muutamia huomioita.

Dialogi lisää ymmärrystä mielenterveydestä

Alkuinfoissa tärkeänä osana on dialogisuus. Keskustelussa kuullaan, hyväksytään ja normalisoidaan osallistujien kokemuksia (ja nähdään ne) osana stressaavaa elämäntilannetta. Tilaa annetaan myös voimakkaille tunteille, joita liittyy yleensä uuteen elämäntilanteeseen. Ymmärrystä tuodaan myös mahdollisista järkyttävistä kokemuksista normaalisti seuraaviin reaktioihin ja tuntemuksiin, traumaoireiluun. Osallistujat pääsevät kuulemaan muilta ryhmäläisiltä yhdistäviä kokemuksia ja toisaalta myös uusia näkökulmia. Kaiken tämän tavoitteena on lisätä luottamusta ja myös madaltaa kynnystä mielenterveyspalveluihin, jos niille tulee myöhemmin tarvetta.  

Kyse on myös (ainakin) kahden mielenterveyskulttuurin kohtaamisesta: meillä on erilaisia arvoja, uskomuksia ja tapoja ajatella mielenterveyteen liittyvistä ilmiöstä, kuten siitä, mitä mielenterveys on ja miten sitä tuetaan. Kotoutujan kannalta sopeutumista uuteen mielenterveyskulttuuriin tukee varmasti se, ettei kaikkia tapoja tarvitse muuttaa. Alkuinfoissa voidaan esimerkiksi yhdessä etsiä osallistujien omia, jo käytössä olevia, mielenterveyttä edistäviä keinoja ja tukea niiden käyttöä. Näitä löytyy varmasti jokaisesta ryhmästä. 

Esimerkiksi musiikki ja tanssiminen ovat olleet ryhmäläisten omia keinoja helpottaa stressiä. Suomalaisessa luonnossa liikkuminen tai vain oleskelu taas on uusi keino, jota ryhmäläiset kertovat usein oppineensa hyödyntämään. Häpeäleimaa ja mielenterveyden hyväksymistä normaalina osana terveyden kokonaisuutta helpottaa se näkökulma, että keho ja mieli kuuluvat olennaisesti yhteen. Tavallisilla arjen hyvillä elämäntavoilla voidaan vaikuttaa molempien terveyteen. Stressinhallintakeinojen opettelukin lisää tunnetta siitä, että itse voi edistää hyvinvointiaan.  

Serene-alkuinfo on psykoedukaatiota

Serene-alkuinfot ovat mielenterveyteen liittyvää koulutuksellista ohjausta, psykoedukaatiota. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee psykoedukaatiota osaksi pakolaisten vastaanottoa. Psykoedukaation hyödyllisyydestä erilaisille kohderyhmille löytyy paljon tutkimustietoa.  Omankielisiä psykoedukaatiomateriaaleja voi hyödyntää myös erilaisissa asiakastapaamisissa. Omankielisiä materiaaleja on saatavilla Turun Kriisikeskuksen Serene-toiminnan materiaaleissa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee useilla kielillä videoita aiheesta. Kuka tahansa voi ottaa Turun Kriisikeskuksen YouTube-rentoutusvideot käyttöönsä. Kokeile vaikka mielikuvien käyttöä (Turvapaikkaharjoitus) saadaksesi tauon stressaavasta maailmantilanteesta.

Tutustu materiaaleihin:
Maahanmuuttajien mielenterveyden tukeminen (mielenterveysseurat.fi)
Turun Kriisikeskus (YouTube)
Mielenterveyttä maahantuloon – videosarja pakolaiselle (THL)

Annikka Laasanen, TtM, Projektikoordinaattori, KYS PALOMA-osaamiskeskus/PASEK-hanke