”Ihmisten välinen vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää ja vuorovaikutuksen pitää tuntua, osallisuuden pitää koskettaa ja olla emotionaalista, jopa fyysistä.”

Kutakuinkin näin julisti Nexhat Beqiri – ensimmäistä kertaa järjestettävän Hyvien väestösuhteiden foorumin pääjärjestäjä. Viesti tuli hyvin perille myös itse tilaisuuden osallistumistavan kautta, sillä foorumiin pystyi osallistumaan ainoastaan paikan päällä, Kuopion kaupungintalolla 31.5–1.6.2023. 

Foorumissa monialaiset toimijat kokoontuivat jakamaan ja oppimaan siitä, mitä kuluneen vuoden aikana on tehty hyvien väestösuhteiden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi. Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman 8 merkittävää tavoitetta ja lukuisat toimenpiteet ovat luoneet hyvän pohjan yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan kehittämiselle, mutta luonnollisestikaan rasismia ei poisteta, eikä hyviä väestösuhteita noin vain saavuteta tavoiteltuun tilaan ohjelman lyhyen toimintakauden (2021–2023) aikana. 

Yhdenvertaisuustyön jatkoa varmistaa juridinen pohja ja alueellinen työ

Uudenmaan ELY-keskuksen toimeenpanema Hyvien väestösuhteiden edistämisen pilottihanke toi ilmi 42 omakielisen tiedonkeruutilaisuuden kautta väestösuhteiden nykytilaa. Kuulemamme mukaan sitä värittää eri kieliryhmien kokemukset vähäisestä osallisuudesta, ennakkoluuloista sekä liian vähäinen tieto omista oikeuksista tai vaikutusmahdollisuuksista, tai niihin ei uskota. Tuloksia laajemmin valottavan Väestösuhteiden tila Suomessa -raportti julkistetaan pian, minkä lisäksi kerättyä tietoa on viety jo useiden eri paikkakuntien päättäjille. Hankkeessa tunnistettiinkin väestösuhteiden olevan paikallinen kysymys.

Nykytilan tunnistamisen jälkeen työn tulee tietysti jatkua, ja oli hyvä kuulla, että mainittua pilottihanketta seuraa jatkohanke. Lisäksi jatkuvuutta ja yhdenvertaisuuden edistämistyötä turvaa juridinen pohja, joista esille nostettiin erityisesti yhdenvertaisuuslaki (osittaisuudistus tuli voimaan 1.6.2023) ja kotoutumislaki (kokonaisuudistus tulee voimaan 1.1.2025). 

Itsekin etniseen vähemmistöön tai globaalista näkökulmasta katsottuna globaaliin enemmistöön kuuluvana, kuten foorumin eräs osallistuja kannusti ilmaisemaan, olen vaikuttunut siitä, ettei rakenteellisesta rasismista kouluttaminen ja sen purkaminen ole Suomessa enää ainoastaan siitä suoraan kärsivien harteilla. Monialaiset toimijat ovat sekä ylätasolla että paikallisesti alkaneet luoda toimintasuunnitelmia rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Se on tietysti vielä eri asia, että hallinnon tasolla on tavoitteita kuin, että vaikutukset tuntuvat.

Kotoutuminen on monensuuntainen prosessi  

Erityisesti Kuopion kaupungin esimerkki kansainvälisten opiskelijoiden systemaattisesta palkkaamisesta korkeakouluharjoitteluihin herätti minussa arvostusta. Toivottavasti muutkin työnantajat rohkenevat nykyistä enemmän palkkaamaan ihmisiä, joilla voi olla erilainen nimi tai kehittyvä suomen kielen taito.  

Kotoutuminen on monensuuntainen prosessi, jossa kotoutujan ja hänelle mahdollisesti tarjottavien kotoutumispalvelujen lisäksi yhteiskunnan on toimittava yhteiskunnan vastaanottavuuden eteen, purkaa eriarvoistavia rakenteita ja edistää työelämän monimuotoisuutta sekä lisätä osallisuutta ja vuorovaikutusta. Ilman osallistumisen tukemista on Suomeen muuttaneiden ja muiden marginalisoitujen huomattavasti vaikeampi tuntea suomalainen yhteiskunta kodiksi sekä työläämpää hyödyntää osaamistaan Suomen hyväksi. Kotoutumisen edistäminen on kaikkien asia. 

Pilottihankkeen tuloksista kävi ilmi, että tarvitaan erilaisia fyysisiä tiloja, joissa ihmiset voivat jonkun yhteisen tekemisen varjolla tutustua ja saada kokemuksia myönteisestä vuorovaikutuksesta. Tarvitaan myös sitä, että joku kutsuu henkilökohtaisesti mukaan osallistumaan. Kuten sanottua: kotoutumisen edistäminen on kaikkien asia. 

Kutsun teidät kaikki Kumppanuusalustalle luodun Hyvien väestösuhteiden edistäminen ja antirasismi -työtilaan jatkamaan kenties Kuopiossa käytyjä keskustelua. Paikallisia esimerkkejä sekä materiaaleja aihepiiriin liittyen on toivottavaa jakaa, jotta alusta voi osaltaan tarjota tukea eri toimijoiden yhdenvertaisuus- ja antirasismin edistämistyölle.

Liisa Päkki, korkeakouluharjoittelija, työ- ja elinkeinoministeriö, työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikkö 

Kuva: Elina Kutramoinen

Lisätietoja:
Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma
Hyvät väestösuhteet
Kumppanuusalusta