Kotoutumislain 27§ muuttui meidän työntekijöiden toiveiden mukaisesti 15.7.2020. Päivityksen ansiosta yksin alaikäisinä maahan tulleet nuoret voivat jatkossa saada tarvittaessa kotouttavaa jälkihuoltoa siihen asti, kun he täyttävät 25 vuotta. Palvelun ulkopuolelle rajataan edelleen ne, joiden huoltaja on saapunut Suomeen tai jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden.

Ikärajan nosto on tuonut esille uusia tilanteita ja taloudellisia ongelmia

Kun ikäjakauma kasvaa, tulee asiakkaiden elämässä vastaan uusia tilanteita, joihin emme ole työssämme niin suuressa määrin tottuneet. Monen nuoren arki suomalaisessa yhteiskunnassa on tasaantunut. He ovat oppineet kieltä ja yhteiskunnan toimintatapoja. He opiskelevat ammattiin tai ovat jo valmistuneet. 

Joillekin vakiintuminen tuo aikaa ajatella menneisyyden traumoja, jotka on pyritty unohtamaan aiemmin. Tämä aiheuttaa lisääntyvässä määrin ahdistusta, masennusta ja nukkumisen ongelmia. Suoraan vastaanottokeskuksista asiakkaiksemme siirtyy nyt myös yli 21-vuotiaita, joilla on selvästi taakkanaan kotimaan traumojen lisäksi pitkä epätietoisuuden aika Suomessa ja vastaanottokeskusten vaikeat asumisolosuhteet.

Ahdistusta pyritään aiempaa enemmän unohtamaan päihteiden ja rahapelaamisen avulla. Tämä johtaa kuitenkin vain lisääntyviin ongelmiin nuorten arjessa ja opiskelussa. Erilaiset riippuvuudet synnyttävät velkaantumista, kuten myös tarve saada ostettua oma auto ja uusittua kodin elektroniikkaa. Kun nuori elää perustoimeentulotuen varassa eivät hänen tulonsa millään riitä hankintojen osamaksuihin ja autojen kuluihin. Pikavippien nostaminen on jälkihuoltonuorten keskuudessa yleistynyt.

Taloudellinen tilanne ahdistaa nuoria ja siihen haetaan ratkaisua työnteosta. Yllätykseksemme osa nuorista ostaa osamaksulla kannattamattomia ravintola-alan yrityksiä. Jotkut etsivät epätoivoisesti osa-aikatyötä ja tekevät tietämättään ruokalähettinä sopimuksen, jossa sitoutuvat töihin itsenäisinä yrittäjinä.

Suomessa oloajan kasvaessa nuorten elämässä tulee vastaan myös erilaisia rikosasioita, joissa nuori on joko uhrina tai syytettynä. Välttämättömien kansallisten asiakirjojen hankinta vaikuttaa toisinaan myös melko hämärältä ja korruptoituneelta toiminnalta kotimaiden viranomaisten taholta.

Työntekijöiden osaaminen ja osaamistarve kasvavat

Kohtaamme onneksi työssämme myös monia iloisia asioita. Nuoret valmistuvat ammatteihin ja saavat vakituisia työpaikkoja tai jatko-opintopaikkoja. Pysyvät oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaminen lisäävät nuorten perusturvallisuuden tunnetta ja antavat luottoa tulevaisuuteen. Alaikäisiä sisaruksia saadaan turvaan Suomeen. Rakastumiset johtavat häihin ja vauvojen pulleiden poskien ihasteluun. Toisaalta rakkauden löytyessä ulkomailta on edessä kallis ja monimutkainen perheenyhdistämisprosessi, joka usein voi päättyä myös kyyneliin.

Niinpä tämä tapahtunut yksittäinen lakipykälän muutos kasvattaakin meidän työntekijöiden osaamista laajasti. Perehdymme entistä enemmän mielenterveyden tukemiseen, päihdetyöhön, riippuvuuksien hoitamiseen, talous- ja velkaneuvontaan, työ- ja yrityslainsäädäntöön, rikosprosesseihin, kolmansien valtioiden passinhankintaprosesseihin, avioliittolainsäädäntöön ja erilaisiin perhe-elämän järjestelyihin.

Ani Tuusa, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki