Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on matala, ja heidän osaamistaan jää työmarkkinoilla käyttämättä. Vaikka maahan muuttaneiden naisten työllisyystilanne on viime vuosina kohentunut, naisten kotoutumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota hallitusohjelmassa ja kotoutumislain kokonaisuudistuksessa.
Julkisessa keskustelussa aiheeseen liitetään myös yleistäviä käsityksiä, kuten esimerkiksi stereotypioita kouluttamattomista kotiäideistä, jotka eivät edes halua osallistua työelämään (ks. esim. THL, 2022). Sukupuolten tasa-arvoa pidetään tärkeänä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (ks. Renvik, 2023), ja perinteisten sukupuoliroolien vaikutus naisten työllistymiseen on herättänyt kiinnostusta paitsi kahvipöytäkeskusteluissa, myös tutkijoiden keskuudessa. Miltä tutkimustieto siis näyttää: estävätkö sukupuoliroolit maahan muuttaneita naisia työllistymästä?
Tutkimukset esimerkiksi Suomesta, Norjasta ja Saksasta ovat osoittaneet, että lähtömaa voi heijastua asenteisiin naisten työssäkäyntiä kohtaan, ja perinteisten sukupuoliroolien kannatus voi ennustaa vähäisiä sosiaalisia kontakteja kodin ulkopuolella. Perinteiset käsitykset eivät kuitenkaan nouse tutkimuksissa erityisen keskeisiksi työmarkkina-aktiivisuuden selittäjiksi, vaikkapa ohi kielitaidon tai syrjinnän.
Kansainväliset tutkimukset eivät muutoinkaan näytä tukevan käsitystä, että sukupuoliroolit rajoittaisivat maahan muuttaneiden naisten kotoutumista erityisen merkittävästi. Yksi aiheen tuoreimmista tarkasteluista on kotoutumisen osaamiskeskuksen uutiskirjeessäkin esitelty Glasin (2023) tutkimus. Siinä havaittiin, että muslimimaahanmuuttaneiden käsitykset tasa-arvosta vaihtelevat eri elämänalueilla. Vaikka seksuaalisuutta koskevat käsitykset (esimerkiksi esiaviolliseen seksiin ja aborttiin liittyen) olivat perinteisiä ja suhteellisen pysyviä, tutkitut muslimit suhtautuivat sukupuolten tasa-arvoon melko myönteisesti perhepiirissä (esimerkiksi kotitöiden jakoon liittyen) ja erityisesti julkisella elämänalueella (esimerkiksi työelämään ja koulutukseen liittyen).
Käsitykset ja käyttäytyminen voivat muuttua
On myös huomattava, että perinteisetkään sukupuoliroolit eivät väistämättä ole pysyvä este työllistymiselle tai muulle kotoutumiselle. Kulttuuritaustastaan riippumatta ihmiset muuttavat käsityksiään ja käyttäytymistään paitsi omasta halustaan, myös ympäröivän yhteiskunnan myötävaikutuksella; lakien, etuuksien ja sosiaalisten normien kannustamana (esim. OECD, 2020). Esimerkiksi African Care ry:n tuoreessa kartoituksessa haastatellut maahan muuttaneet naiset kertoivat Suomessa vallitsevien normien vaikuttaneen perhe-elämän järjestämiseen (Soikkeli ym., 2023). Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen keskeisinä haasteina puolestaan mainittiin risteävät paineet työntekoon ja äitiyteen liittyen sekä käytännön järjestelyt, kun lapset sairastavat – siis useimmille perheille tutut ongelmat.
Kotimaisista tutkimuksista selkeimmän viestin tasa-arvokeskusteluun antanee THL:n toteuttama laaja FinMonik-tutkimus (Martelin ym., 2020). Tutkituista naisista vain pari prosenttia kertoi perheenjäsenten kielteisen suhtautumisen vaikeuttavan omaa työllistymistä. Lisäksi FinMonik-tutkimuksen aikaan kaikista kotona lapsia hoitaneista naisista 70 prosenttia oli ollut aiemmin töissä Suomessa tai ulkomailla. Tutkimus ei siis viitannut siihen, että työelämään osallistuminen olisi maahan muuttaneille naisille vierasta. FinMonik-tutkimuksessa naiset näkivät perheenjäsenten suhtautumista selvästi keskeisempinä esteinä työllistymiselleen puutteellisen kielitaidon ja vähäiset suhteet suomalaiseen valtaväestöön. Viestiä sosiaalisten verkostojen tärkeydestä maahan muuttaneiden naisten työllistymiselle toistavat myös viimeaikaiset tutkimukset Saksasta ja Hollannista.
Miltä kokonaiskuva siis näyttää? Perinteisillä sukupuolirooleilla voi olla merkitystä maahanmuuttaneiden valintojen ja mahdollisuuksien kannalta. Joissain yhteisöissä perinteet ja haitalliset käytännöt voivat vaikeuttaa naisten kotoutumista ja heikentää heidän hyvinvointiaan huomattavastikin (esim. EMN, 2022). Perinteiset sukupuoliroolit tai perheen kielteinen suhtautuminen eivät kuitenkaan tutkimusten valossa vaikuta kovinkaan systemaattisilta työllistymisen esteiltä maahan muuttaneiden naisten monimuotoisessa joukossa. Tärkeintä olisi löytää keinot, joilla naiset voisivat löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja toteuttaa toivomaansa elämäntapaa niin perhepiirissä kuin sen ulkopuolella.
Tuuli Anna Renvik , erityisasiantuntija ja Minna Säävälä , johtava asiantuntija, kotoutumisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö
Kuva: Nora Sayyad
Lähteet:
Kotoutumisen kokonaiskatsaus Hallitusohjelma Kotoutumislain uudistus THL:n blogi Faktantarkistus ennakkoluuloille, viisi myyttiä maahanmuuttajanaisesta Kotoutuminen.fi-blogi Arvot toimivat työkaluna kulttuurieroista keskustelemiseen
Kirjallisuutta:
Baumgartner & Raijas (2023). Maahanmuuttajanaisten työllisyys parani. Tilastokeskus. What Gender Values Do Muslims Resist? How Religiosity and Acculturation Over Time Shape Muslims’ Public-Sphere Equality , Family Role Divisions, and Sexual Liberalization Values Differently. Social Forces, 101(3), 1199-1229.
