Tälle sivulle on koottu tietoa kotoutumistoimijoille
- Ukrainaista saapuvien oleskeluluvan eri perusteista
- varautumisesta Ukrainan tilanteeseen kunnissa
- viisumivapaasti ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevien oikeuksista palveluihin
- vastaanottolainsäädännön piirissä olevien tilapäistä suojelua saavien oikeuksista ja palveluista
- kotikunnan hakemisesta ja kuntiin siirtymisestä
- kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien oikeuksista ja palveluista
- työskentelystä, kausityöstä ja opiskelusta Suomessa
Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomi varautuu ukrainalaisten vastaanottamiseen. Ukrainasta saapuu ihmisiä, joilla voi olla oleskelulupa tai jotka voivat saada oleskeluluvan eri perustein.
Tällä hetkellä Ukrainasta saapuva voi
- oleskella Suomessa 90 päivää viisumivapaasti ilman oleskelulupaa, jos hänellä on biometrinen passi.
- saada oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäisen suojelun perusteella henkilöille voidaan myöntää ulkomaalaislain 112§:n mukainen tilapäinen oleskelulupa vuodeksi.
- saada oleskeluvan esimerkiksi perhesiteen, työn tai opiskelun perusteella.
Ukrainasta saapuvalla on oikeus myös hakea turvapaikkaa. Jos henkilö on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella ja haluaa hakea turvapaikkaa, turvapaikkahakemus otetaan vastaan, mutta sitä ei käsitellä aikana, jona henkilö saa tilapäistä suojelua.
Suomesta ei palauteta henkilöitä Ukrainaan käynnissä olevan konfliktin takia.
Lisätietoa maahantulosta, oleskelusta ja turvapaikan hakemisesta:
Ulkomaalaislakiin on tehty 19.1.2023–4.3.2025 voimassa oleva väliaikainen muutos, jolla varmistetaan, että tilapäisen suojelun perusteella Suomessa myönnetty oleskelulupa on voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu. Maahanmuuttovirasto jatkaa kaikkia tilapäisen suojelun oleskelulupia 9.-16.2.2024 4.3.2025 asti. Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen ei tarvitse itse hakea oleskeluluvalle jatkoa. Myös kaikki uudet tilapäisen suojelun luvat myönnetään 4.3.2025 asti.
Oleskeluluvan osoittavan oleskelulupakortin voimassaolo jatkuu koko sen ajan, kun oleskelulupa on voimassa. Tarvittaessa henkilö voi hakea Maahanmuuttovirastolta voimassaolotiedoilla päivitettyä oleskelulupakorttia esimerkiksi matkustamista varten. Uusi kortti on varmin tapa todistaa, että oleskelulupa ja työnteko-oikeus ovat voimassa ja asiakkaalla on oikeus oleskella Suomessa.
Lisätietoja:
Ukrainasta saapuvien määrää ja palvelujen tarvetta voi olla haastavaa ennakoida, eikä kaikkia apua tarvitsevia välttämättä tunnisteta heti. Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa biometrisellä passilla 90 päivää, joten osa ihmisistä voi kääntyä viranomaisten puoleen vasta myöhemmin. Etenkin ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset on tärkeää ohjata Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskuksen palveluihin mahdollisimman pian, vaikka he oleskelisivat tuttavien kanssa.
Tilanteeseen voi kunnissa varautua jo etukäteen esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluissa. Ukrainasta saapuvat ja kuntalaiset, joita Ukrainan kriisi koskettaa, voivat tarvita kriisiapua tai muuta tukea tilanteen käsittelyyn. Myös Suomeen aiemmin eri maista tulleilla pakolaisilla voi olla keskustelu- tai muun tuen tarvetta Ukrainan tilanteen vuoksi.
Kunnan varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on hyvä varautua siihen, että kuntaan voi saapua Ukrainasta oppivelvollisuusikäisiä ja tätä nuorempia. Lisätietoa antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Moni kunta on varautunut myös järjestämään tarvittaessa kiireellistä, tilapäistä majoitusta Ukrainasta saapuville, maassa ilman oleskelulupaa oleskeleville henkilöille. Kunnassa on hyvä ottaa huomioon, että tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden majoitus järjestetään vastaanottopalveluiden kautta.
Ukrainan tilanne on lisännyt myös väestöryhmien välisiä jännitteitä ja muun muassa venäjänkielisiin kohdistuvaa vihapuhetta. Tukea hyvien väestösuhteiden edistämiseen ja tietoa vihapuheen vastaisista toimista on koottu esimerkiksi hyvatvaestosuhteet.fi ja yhdenvertaisuus.fi
Omankielinen materiaali suomalaisesta yhteiskunnasta tukee juuri maahan saapunutta. Jos harkitset materiaalin kääntämistä, tutustu ensin jo saatavilla olevaan käännettyyn materiaaliin ja monikielisen materiaalin tuottamisen ohjeisiin.
Kuntien ja muiden kototumista edistävien toimijoiden on hyvä seurata viranomaisviestintää, sillä erityisesti tietoa tilapäistä suojelua saavien oikeuksista palveluihin täsmennetään.
Lisätietoa:
2. Ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevien Ukrainasta paenneiden oikeudet
Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa biometrisellä passilla 90 päivää viisumivapaasti ilman oleskelulupaa. Ukrainasta saapuneet henkilöt on hyvä ohjata hakemaan tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa. Jos henkilö oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa, hänen täytyy pääsääntöisesti kattaa oleskeluun liittyvät kustannukset itse.
Ilman oleskelulupaa oleskelevilla on oikeus kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Kiireellisen hoidon tarpeen arvioi hoitava lääkäri julkisissa terveydenhuollon palveluissa. Hoidon kustannukset on maksettava itse.
Ilman oleskelulupaa oleskelevalla on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalveluita niin, ettei hänen välttämätön huolenpitonsa tai toimeentulonsa vaarannu. Hyvinvointialue voi tarvittaessa järjestää sosiaalihuoltolain mukaisesti henkilölle esimerkiksi tilapäisen majoituksen (hätämajoitus) ja muuta sosiaalihuollon kiireellistä apua. Kiireellisen avun tarve arvioidaan aina henkilön yksilöllisen tilanteen mukaan.
Viisumivapaasti, ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevilla henkilöillä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus välttämättömään osuuteen perustoimeentulotuesta. Välttämätön osuus tarkoittaa elintarvikkeita ja välttämättömiä reseptilääkkeitä. Tukea tarvitsevan on kuitenkin ensin selvitettävä, voiko hän turvata elantonsa säästöillään tai rahansiirtomahdollisuuksilla.
Kelan tiedote Ukrainan tilanteen vuoksi Suomeen saapuvien oikeudesta sosiaaliturvaan
Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin
Ilman oleskelulupaa voi työskennellä vain tarkasti rajatuissa ammateissa, jotka määritellään ulkomaalaislain 79 §:ssä. Kausityön kolmen kuukauden ajan oikeuttavaa kausityötodistusta voi hakea myös Suomessa.
Kuntia kannustetaan perusopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen järjestämiseen kaikille kunnassa oleskeleville ukrainalaisille lapsille riippumatta maahantulostatuksesta. Tarkempia tietoja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuudesta antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
3. Vastaanottojärjestelmässä olevien tilapäistä suojelua saavien palvelut ja oikeudet
EU on aktivoinut tilapäisen suojelun direktiivin, joka tuli voimaan 4.3.2022. Euroopan unionin sisäministerit ovat kokouksessaan 28.9.2023 päättäneet jatkaa Ukrainasta paenneiden tilapäistä suojelua EU-alueella. Aiemman päätöksen mukaisesti EU-maat olivat velvoitettuja antamaan tilapäistä suojelua Ukrainan pakolaisille 4.3.2024 saakka. Uuden päätöksen mukaisesti suojelua jatketaan vuoteen 2025 asti. Tilapäisen suojelun direktiivin mukaan enimmäiskesto voi olla yhteensä enintään kolme vuotta. Maahanmuuttovirasto vastaa oleskeluluvan myöntämisestä tilapäisen suojelun perusteella.
Tämän osion vastaukset koskevat niitä tilapäistä suojelua saavia, jotka eivät ole saneet kotikuntaa. Tilapäistä suojelua saavat ovat vastaanottolainsäädännön piirissä.
Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan, jos hän täyttää kotikuntalain mukaiset edellytykset. Kotikunnan voi saada esimerkiksi, jos on sellaisen henkilön perheenjäsen, jolla on Suomessa kotikunta. Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa, huoltajaa tai lasta. Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan myös, jos hän saa jatkuvan tai pysyvän oleskeluluvan muulla, esimerkiksi työn tai opintojen perusteella.
Pääosalla tilapäistä suojelua saavista edellytykset kotikunnan saamiselle alkavat täyttyä keväällä tai kesällä 2023, kun heille myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien voimassaoloaikaa on jatkettu ja he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Kotikuntaa haetaan digi- ja väestötietovirastosta. Kotikunnan hakeminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta.
Digi- ja väestötietoviraston ohjeet Ukrainasta saapuville
Selvitys tilapäistä suojelua saavien kotikuntaoikeudesta ja tähän liittyvistä muutostarpeista
1.3.2023 alkaen vastaanottokeskus voi tarvittaessa hakea tilapäistä suojelua saavalle, joka saa kotikunnan, kuntapaikkaa ELY-keskukselta. Lisätietoa kuntiin osoittamisesta löytyy osiosta 4.
Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluvan saavia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet kotikuntaa, ei sijoiteta kuntapaikoille. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat suojelunsa ajan oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin. Heidät rekisteröidään vastaanottokeskuksiin. He kuuluvat tilapäisen suojelun ajan vastaanottopalveluiden piiriin, jos heillä ei ole kotikuntaa.
Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet ovat ennen kotikunnan saamista vastaanottolain piirissä, ja he saavat samat vastaanottopalvelut kuin turvapaikanhakijat. He voivat majoittua vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa.
Yksityismajoituksessa asuvat tilapäistä suojelua saavat henkilöt (mukaan lukien ilman huoltajaa tulleet alaikäiset) rekisteröidään vastaanottokeskuksen asiakkaiksi.
Tilapäistä suojelua saaville, ilman huoltajaa maahan tulleille alaikäisille järjestetään majoitus ja hoiva ryhmäkodissa. Vastaanottokeskus tekee hakemuksen edustajan määräämisestä lapselle.
Vastaanottojärjestelmässä olevien tilapäistä suojelua saavien välttämätön toimeentulo katetaan vastaanottolainsäädännön mukaisesti vastaanotto- ja käyttörahalla. Tilapäistä suojelua saavilla ei ole pääsääntöisesti oikeutta Kelan etuuksiin ennen kuin he ovat asuneet Suomessa vuoden tai työskentelevät Suomessa. Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja toimeentulotuen myöntäminen perustuu Kelan kokonaisharkintaan.
Kun tilapäistä suojelua saava on oleskellut Suomessa vuoden tai muut ehdot täyttyvät, hän voi hakea Kelasta niin sanottuja asumisperusteisia etuuksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsilisä ja asumistuki. Kotikunnan saaneelle tilapäistä suojelua saavalle voi syntyä oikeus myös toimeentulotukeen. Asumisperusteisten etuuksien ja toimeentulotuen myöntäminen perustuu Kelan kokonaisharkintaan.
Tilapäistä suojelua saavilla on heti tilapäisen suojelun hakemisen jälkeen oikeus työntekoon. Tilapäistä suojelua saava henkilö voi rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistoon. Jos asuinkunta osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun, hänet ohjataan sen asiakkaaksi. Tilapäistä suojelua saavalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.
Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin
Usein kysytyt kysymykset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Tilapäistä suojelua saavien majoitus järjestetään ennen kotikunnan saamista vastaanottolain mukaisena palveluna ja tilapäistä suojelua saavat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa Suomessa olevat alaikäiset lapset majoitetaan ryhmäkotiin tai tukiasuntolaan. Vastaanottolainsäädännön mukaisen majoituksen järjestämisestä vastaa Maahanmuuttovirasto.
Vastaanottojärjestelmässä olevat tilapäistä suojelua saavat voivat järjestää asumisensa halutessaan itse ja majoittua yksityismajoituksessa. Myös yksityismajoituksessa asuvat tilapäistä suojelua saavat on rekisteröity tietyn vastaanottokeskuksen asiakkaiksi.
Kunta voi saada korvauksia majoittamisen ja muiden vastaanottopalveluiden tuottamisesta Maahanmuuttoviraston kuntamallin mukaisesti.
Jos yksityismajoitus ei olekaan henkilöille enää mahdollista, heidän on tärkeää olla yhteydessä vastaanottokeskukseen, jossa he ovat kirjoilla.
Vastaanottokeskuksen asiakkaaksi rekisteröidyn, tilapäistä suojelua saavan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään vastaanottolainsäädännön mukaisesti. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus saada terveyspalveluja samoin perustein kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin.
Terveys- ja sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, johon henkilö on rekisteröity. Julkiselta terveydenhuollolta ostettujen palveluiden kustannukset laskutetaan palvelun ostaneelta vastaanottokeskukselta.
Lisätietoa Ukrainasta paenneiden sosiaali- ja terveyspalveluista sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla
Vastaanottolain mukaiset terveyspalvelut (THL)
Pankeilla on velvollisuus luottolaitoslain mukaan tarjota peruspankkipalveluita (perusmaksutili, siihen liittyvät maksupalvelut ja sähköisen tunnistamisen palvelut) kaikille ETA-valtiossa laillisesti asuville. Ulkomaalaislain mukaan laillinen oleskelu edellyttää oleskelulupaa.
Pankit tarjoavat peruspankkipalveluita kolmannen maan kansalaiselle. Pankkien on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä annettu sääntely, kuten velvollisuus tunnistaa asiakas. Yleensä pankit vaativat palveluiden avaamiseen tunnistamisvälineenä voimassaolevaa passia. Oleskeluoikeuden voi osoittaa oleskelulupakortilla.
Tilapäistä suojelua saavat kirjataan väestötietojärjestelmään oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Samalla he saavat henkilötunnuksen, joka kirjataan oleskelulupakorttiin.
Jos henkilö ei saa myönteisen oleskeluluvan yhteydessä henkilötunnusta, hän voi hakea henkilötunnusta vastaanottokeskuksesta, joka välittää hakemuksesi eteenpäin Digi- ja väestötietovirastoon, tai käymällä Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa.
Kunnilla on velvollisuus järjestää tiettyjä palveluja myös vastaanottolain piirissä oleville, jotka eivät ole saaneet kotikuntaa
Kunnan tulee järjestää tilapäistä suojelua saaville mahdollisuus hakeutua esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen opetukseen. Kunnan on järjestettävä varaiskasvatusta lapselle, joka asuu kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsella ei olisi kotikuntaa. Myös kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle lapselle kuin kunnan asukkaalle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksessa on vahvasti suositettu varhaiskasvatuksen tarjoamista kaikille Ukrainasta saapuville lapsille. Tarkempia tietoja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuudesta antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla
Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten oppimisen tukeminen perusopetuksessa
Tietoa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta tilapäistä suojelua saaville
Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan henkilöön, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. kotoutumislain mukaiset palvelut eivät ole sidottuja kotikuntarekisteriöintiin. Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttaneelle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Ohjaus- ja neuvontapalveluissa onkin hyvä varautua Ukrainan tilanteen aiheuttamiin neuvontatarpeisiin.
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun työvälityspalveluihin ja muihin työllistymistä tukeviin palveluihin sekä kotoutumislain mukaiseen alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. He voivat osallistua myös kotoutumiskoulutukseen. Tilapäistä suojelua saava voi saada kotoutumista edistäviä palveluita, mm. alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman myös kunnan kotoutumispalveluna, jos henkilön katsotaan sitä tarvitsevan.
Koska tilapäistä suojelua saavat, jotka eivät ole saaneet kotikuntaa, ovat vastaanottolain piirissä, työvoiman ulkopuolella olevien tilanne kartoitetaan ensisijaisesti vastaanottokeskuksessa. Kunta ei ole velvollinen järjestämään kotoutumislain mukaista alkukartoitusta tai tekemään kotoutumissuunnitelmaa tilapäistä suojelua saaville henkilöille, jotka eivät saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Jos kunta tekee alkukartoituksen tilapäistä suojelua saavalle henkilölle, joka ei ikänsä tai muun syyn vuoksi ole hakeutumassa TE-toimistoon työnhakijaksi, kunnalle voidaan korvata alkukartoituksesta aiheutuneet kustannukset kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti.
Vastaanottojärjestelmässä oleva tilapäistä suojelua saava, joka ei ole TE-palvelujen asiakas, voi yksilöllisesti tarvittaessa saada täydentävää vastaanottorahaa esimerkiksi kunnan järjestämän maksullisen kielikoulutuksen kustannuksiin.
Vastaanottojärjestelmässä olevien tilapäistä suojelua saavien palvelut toteutetaan ja kustannukset korvataan vastaanottolainsäädännön mukaisesti. Maahanmuuttovirasto korvaa palvelujen tuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset valtion talousarvion rajoissa. Kunta voi saada korvauksia majoituksen järjestämisestä Maahanmuuttoviraston kuntamallin mukaisesti.
Kunnalle voidaan maksaa korvausta kunnan tekemästä alkukartoituksesta, joka voidaan tehdä myös tilapäistä suojelua saavalle, jos hän ei ikänsä tai muun syyn vuoksi ole TE-toimiston asiakas ja saa palveluja sieltä.
Kotoutumislain mukaisia korvauksia voidaan maksaa sekä kunnille että hyvinvointialueille 1.3.2023 alkaen tilapäistä suojelua saavista kotikunnan saaneista. Kunnalle maksettavien kotoutumislain mukaisten korvausten edellytyksenä on kunnan kotouttamisohjelma sekä ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Lisätietoa kunnan korvauksista tilapäistä suojelua saavien kotikunnan saaneiden palveluihin liittyvistä korvauksista saat osiosta 4.
Tietoa Maahanmuuttoviraston kuntamallista
Mikä muuttuu kotoutumisen edistämisessä ja valtion korvauksissa 2023 -koontisivu
4. Kotikunnan hakeminen ja kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien palvelut ja oikeudet
Tilapäistä suojelua saavat voivat saada kotikunnan, jos heillä on suomalainen henkilötunnus, vähintään vuoden voimassa ollut oleskelulupa ja he ovat oleskelleet Suomessa vuoden tai muut kotikunnan saamisen ehdot täyttyvät. Kunnan, hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten rooli palveluiden järjestämisessä kasvaa, kun tilapäistä suojelua saava saa kotikunnan. Kotoutumislakia on muutettu 1.3.2023 alkaen, jotta tilapäistä suojelua saavien kotoutumista edistävät palvelut voidaan turvata ja kunnat ja hyvinvointialueet saavat korvauksia palveluiden järjestämisestä.
Tämän osion vastaukset koskevat niitä tilapäistä suojelua saavia, jotka ovat hakeneet tai saaneet kotikunnan. Kun tilapäistä suojelua saava saa kotikunnan, hän siirtyy vastaanottojärjestelmästä kunnan palvelujen piiriin kohtuullisessa ajassa.
Kotikunnan saamisen edellytykset määritellään kotikuntalaissa.
Tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntaa, kun kotikuntalain edellytykset täyttyvät. Pääosa tilapäistä suojelua saavista voi saada kotikunnan keväästä 2023 alkaen, kun heille myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien voimassaoloaikaa on jatkettu ja he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Kotikuntaa voi hakea, kun on kulunut vuosi ensimmäisen tilapäisen suojelun luvan hakemisesta.
Osa Ukrainasta paenneista on voinut hakea kotikuntaa jo aikaisemmin, jos henkilöllä on Suomessa työ- tai opiskelupaikka, joka kestää vähintään kaksi vuotta tai hänellä on perheenjäsen, jolla on kotikunta Suomessa.
Kotikunta tarkoittaa, että tilapäistä suojelua saava siirtyy vastaanottopalveluista kunnan palveluiden asiakkaaksi. Kotikunta määräytyy asuinpaikan mukaan.
Digi- ja väestötietoviraston ohjeita kotikunnan hakemiseen
Tilapäinen suojelu ja kotikunta -koontisivu Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla
Kotikuntaa haetaan digi- ja väestötietovirastosta. Kotikuntaa ei saa automaattisesti. Tilapäistä suojelua saava voi hakea kotikuntaa DVV:n verkkolomakkeella, jos seuraavat asiat täyttyvät:
- Henkilö on asunut Suomessa vuoden.
- Henkilöllä on tilapäisen suojelun lupa, joka on vähintään vuoden voimassa.
- Henkilöllä on suomalainen henkilötunnus.
Sähköinen hakulomake aukeaa 1.3.2023. Lomakkeella voi pyytää kotikuntaa koko perheelle, jos edellytykset täyttyvät jokaisen osalta. 15-17 vuotta täyttänyt alaikäinen voi hakea kotikuntaa itse. Kotikuntaa voi hakea toisen puolesta myös alaikäisen huoltaja tai käräjäoikeuden määräämä edustaja.
Jos tilapäistä suojelua saava hakee kotikuntaa muulla perusteella (työsuhde, opiskelupaikka, perheenjäsen), hänen tulee asioida DVV:n palvelupaikassa.
Digi- ja väestötietoviraston ohjeita kotikunnan hakemiseen
Tilapäinen suojelu ja kotikunta -koontisivu Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla
Pääosa tilapäistä suojelua saavista muuttaa kuntiin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen tukitoimien avulla.
Myös tilapäistä suojelua saava, joka täyttää kotikuntalain edellytykset kotikunnan saamisesta, voidaan ohjata kuntapaikalle 1.3.2023 alkaen. Kuntapaikoille osoitetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisia ja haavoittuvassa asemassa olevia. Kuntapaikan tarpeen arvioi vastaanottokeskus, joka hakee henkilölle tarvittaessa kuntapaikkaa ELY-keskukselta. ELY-keskus sopii kuntaan osoittamisesta kunnan kanssa. Jos kuntaan osoitettavalla henkilöllä on ilmeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeita, kunnan on kuultava hyvinvointialuetta ennen kuntaan osoittamista. Tilapäistä suojelua saaviin sovelletaan samaa kotoutumislain kuntaan osoittamista koskevaa sääntelyä kuin muihin kuntapaikoille ohjattaviin.
Mikä muuttuu kotoutumisen edistämisessä ja valtion korvauksissa 2023 -koontisivu
Kunnan, hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten rooli palveluiden järjestämisestä kasvaa, kun tilapäistä suojelua saava saa kotikunnan. Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan henkilöön, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttaneille ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kunta vastaa ohjauksesta ja neuvonnasta, muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämisestä sekä kuntapaikalle osoitettavien tilapäistä suojelua saavien vastaanotosta.
Kotikunnan saaneella lapsella on aina oikeus kunnan varhaiskasvatukseen. Kunnalla on velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville. Kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saava lapsi on oppivelvollisuuden piirissä siitä vuodesta alkaen, kun lapsi täyttää 7 vuotta.
Lisätietoa kotoutumispalveluista
Opetus- ja kulttuuriministeriön koontisivu tilapäisestä suojelusta
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialue vastaa kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Tilapäistä suojelua saavilla, jotka ovat saaneet kotikunnan on Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla kotikuntalaisilla.
Hyvinvointialueet vastaavat alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneiden tilapäistä suojelua saavien kotikunnan saaneiden lasten ja nuorten asumisen ja hoivan järjestämisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille
Kansaneläkelaitoksen myöntämät etuudet eivät pääosin ole kytkettyjä kotikunnan saamiseen. Kelan etuudet on yleisesti kytketty vakinaiseen asumiseen tai työntekoon Suomessa. Asumisperusteisten etuuksien ja toimeentulotuen myöntäminen perustuu KELA:n kokonaisharkintaan.
Kotikunnan saamisen jälkeen asiakas saa kuitenkin oikeuden hakea esimerkiksi lastenhoidon tukea ja tietyissä tapauksissa toimeentulotukea, jos muita tuloja ei ole tai tulot ovat hyvin pienet.
Kelan tiedote tilapäistä suojelua saavien siirtymisestä Kelan asiakkaiksi
1.3.2023 alkaen kunnille, hyvinvointialueille ja Kelalle voidaan maksaa kotoutumislain mukaisia korvauksia tilapäistä suojelua saavista henkilöistä, joilla on kotikunta.
Kustannuksia korvataan samoin perustein kuin esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavan henkilön palveluiden kustannuksia korvataan. Kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt kotoutumislain mukaisen sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä ELY-keskuksen kanssa.
Laskennallinen korvaus maksetaan kunnalle ja hyvinvointialueelle automaattisesti. Muut korvaukset haetaan KEHA-keskuksesta aluehallinnon asiointipalvelusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ja hyvinvointialueille
Tallenne koulutuksesta kotoutumislain mukaisista korvauksista
Tilapäistä suojelua saavat ovat ennen kotikunnan saamista vastaanottolainsäädännön piirissä. Tilapäistä suojelua saavat on rekisteröity vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskukset tarjoavat tietoa sekä ohjaavat ja neuvovat vastaanottokeskuksissa ja yksityismajoituksessa asuvia asiakkaita kotikunnan hakemisessa ja kunnan palveluihin siirtymisessä. Digi- ja väestötietovirasto vastaa kotikunnan hakemiseen liittyvästä viestinnästä.
Viranomaiset ovat koonneet esitteen, jossa on tietoa kotikunnan hakemisesta ja siitä, miten kotikunnan saaminen vaikuttaa elämään ja palveluihin Suomessa.
Maahanmuuttoviraston koontisivu Ukrainasta paenneelle
Digi- ja väestötietoviraston koontisivu Ukrainasta paenneelle
Kotikunta Suomesta -esite (suomeksi)
Kotikunta Suomesta -esite (ukrainaksi)
Ukrainasta sotaa paenneella, tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus työskennellä Suomessa rajoituksetta heti, kun hänen tilapäisen suojelun hakemuksensa on rekisteröity. Poliisi tai rajaviranomainen antaa tilapäisen suojelun hakijoille todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Todistus rekisteröinnistä riittää työnteon aloittamiseen. Oleskelulupakorttia ei tarvitse odottaa.
Ukrainalaiset voivat rekisteröityä TE-toimistossa työnhakijoiksi ja saada työllistymistä tukevia palveluita. Ilman kotikuntamerkintää heitä ei voida ohjata työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi. Henkilöt ovat oikeutettuja TE-toimistojen palveluihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote työnteko-oikeudesta
TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua hakeneilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Saat tehdä työtä, kun haet tilapäistä suojelua -video
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus TE-toimiston laatimaan alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. He voivat osallistua kotoutumiskoulutukseen.
Lisäksi tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisiin palveluihin, kuten
- työnvälitys
- tieto- ja neuvontapalvelut
- osaamis- ja ammattitaitokartoitukset
- työkyvyn arviointi
- yrittäjävalmiuksien arviointi
- työvoimakoulutus
- ammatinvalinta- ja uraohjaus, työkokeilu ja palkkatuki.
Tilapäistä suojelua saavilla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.
Kun tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset saavat kotikunnan, he siirtyvät kuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa TE-toimistosta kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaiksi. Kuntakokeilun asiakkuus ei edellytä rekisteröityä kotikuntaa.
Verokortin puuttuminen ei estä työnteon aloittamista, koska verokortti ei osoita työnteko-oikeutta. Työnteon voi aloittaa heti, kun on hakenut tilapäistä suojelua. Verokorttia tarvitaan vasta palkanmaksun yhteydessä.
Jos työnantajalla ei ole käytettävissään verokorttia palkanmaksua varten, työnantajan täytyy periä yleisesti verovelvolliselta palkasta 60 prosentin ennakonpidätys. Rajoitetusti verovelvolliselta voidaan periä 35 prosentin lähdevero, mutta tämä koskee vain enintään kuusi kuukautta maassa oleskelevia.
Henkilö tarvitsee verokorttia varten suomalaisen henkilötunnuksen. Jos henkilö ei ole vielä saanut henkilötunnusta tilapäisen suojelun päätöksen yhteydessä, verotoimisto voi rekisteröidä henkilön tiedot väestörekisteriin ja antaa henkilötunnuksen. Tällöin henkilöllä tulee olla todistus tilapäisen suojelun hakemisesta ja hänen pitää asioida verotoimistossa fyysisesti, jotta henkilöllisyys voidaan tunnistaa.
Verohallinnon ohjeita tilapäistä suojelua saaville
Digi- ja väestötietoviraston ohjeet ulkomaalaisen henkilötietojen rekisteröintiin väestötietojärjestelmään
Ukrainasta saapuneen työnteko-oikeus ja siihen mahdollisesti liittyvät rajoitteet määräytyvät sen mukaan, millä perusteella henkilö on maassa. Maassa oleskelu voi perustua esimerkiksi tilapäiseen suojeluun, kausityötodistukseen, viisumivapauteen, turvapaikanhakuun tai työntekijän oleskelulupaan.
Työnantajan pitää selvittää, että palkattavalla henkilöllä on oikeus työskennellä Suomessa. Jos henkilö on hakenut tilapäistä suojelua, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus.
TE-toimiston Venäjän hyökkäys Ukrainaan -koontisivu
Ohjeita työnantajalle ulkomaisen työntekijän palkkaamiseen
Kyllä. Jäsenvaltioiden on annettava tilapäistä suojelua saaville henkilöille lupa työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä osallistua aikuisille tarkoitettuun koulutukseen, ammattikoulutukseen ja käytännön työharjoitteluun.
Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus opiskella Suomessa. Tilapäistä suojelua saava opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen.
Koulumatkatuen saamisen edellytyksenä on päätoiminen opiskelu toisen asteen oppilaitoksessa ja kotikunta Suomessa. Tilapäistä suojelua saava voi hakea koulumatkatukea sitten, kun hän on saanut kotikunnan Suomesta ja opiskelee päätoimisesti toisen asteen oppilaitoksessa.
Lisätietoa opintotuesta Kelan verkkosivuilla
Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin
Ukrainalaiset ovat olleet suurin kausityöläisten ryhmä maa- ja metsätalousaloilla Suomessa. Vuonna 2021 ukrainalaisille myönnettiin kolmen kuukauden työskentelyyn oikeuttavia kausityötodistuksia noin 13 000 (96 % kaikista kausityötodistuksista). Kausityöhön liittyviä oleskelulupia myönnettiin ukrainalaisille vuonna 2021 noin 1 800 (93 % kausityöluvista).
TEM tekee muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta työvoiman riittävyys voidaan turvata eri tavoin.
Jos henkilö on hakenut tilapäistä suojelua, hänellä on heti hakemuksen rekisteröinnin jälkeen oikeus tehdä töitä tai toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Poliisi tai rajaviranomainen antaa todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Erillinen oleskelulupakortti tai kausityölupa tai -todistus ei ole tarpeen.
Ukrainan kansalaiset voivat tulla Suomeen myös kausityöhön joko kausityötodistuksella tai oleskeluluvalla. Kausityötodistus oikeuttaa kolmen kuukauden työntekoon ja sen voi saada sähköisesti ilman käyntiä Suomen edustustossa. Kausityötodistusta voi myös hakea vasta Suomessa. Jos kausityötä haluaa tehdä Suomessa pidempään kuin kolme kuukautta, Ukrainasta paenneen kannattaa hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella.
Työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevalla on oikeus terveydenhuollon palveluihin, jotka ovat hyvinvointialueen tai työterveyshuollon järjestämisvastuulla sekä välttämättömiin ja kiireisiin sosiaalihuollon palveluihin. Oikeus moniin Kelan maksamiin asumisperusteisiin etuuksiin syntyy, jos työstä saatava palkka on vähintään 741,75 euroa kuukaudessa.
Työperusteisen hyväksikäytön ehkäisy on hallituksen keskeinen tavoite, jotta kukaan ei joutuisi alistumaan laittomiin työehtoihin tai muuhun epäeettiseen kohteluun työelämässä. Työnteon minimiehdoista on sovittu työehtosopimuksissa, ja ne koskevat jokaista, myös ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi kynnysrahan periminen Suomeen työhön pääsystä on Suomessa laitonta.
Lisätietoja:
- Tietoa Suomen työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työskentelystä Suomessa sekä oikeusturvakeinoista ongelmatilanteissa eri kielillä
- Neuvontaa työsuhteista ja työehdoista työsuojeluviranomaisen palvelupuhelimesta (suomi, ruotsi, englanti)
- Rikosuhripäivystys neuvoo ja tukee rikoksen uhreja
- Akuuteissa ja törkeissä kriisitilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan poliisiin soittamalla 112 (https://poliisi.fi/ihmiskauppa)
- Jyrkkä EI kaikelle hyväksikäytölle -video
Jos ihmistä painostetaan esimerkiksi tekemään työtä huonoilla työehdoilla, myymään seksiä, kerjäämään tai tekemään rikoksia, kyse voi olla ihmiskaupasta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka voi auttaa järjestämään mm. turvallisen majoituksen, suojan, terveyspalveluja, neuvontaa tai oleskelun laillistamisessa. Lisätietoa löytyy sivulta ukrainaksi: ihmiskauppa.fi/ukr, venäjäksi: ihmiskauppa.fi/rus tai englanniksi: humantrafficking.fi. Hätätilanteessa tulee kuitenkin soittaa aina yleiseen hätänumeroon 112.
