Hyppää sisältöön

Tarkistuslista: Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen tai päivittäminen

1. Kunta määrittelee vastuutahon kotouttamisohjelmaprosessille

  • Valmistelun koordinointivastuussa oleva viranomainen määritellään kunnassa selkeästi.
  • Sitoutetaan kunnan päättäjät ja toimielimet aikatauluun, prosessiin ja ohjelman toteuttamiseen. 
  • ELY-keskus neuvoo tarvittaessa prosessissa. Yhteys ELY-keskuksen maahanmuuttoyhdyshenkilöön kannattaa ottaa jo alkuvaiheessa.
  • Tarvittaessa kunta voi käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita apuna.

HUOM! Kunta voi tehdä kotouttamisohjelman yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai itsenäisesti.  

2. Kunta varmistaa yhteistyön ja kuulemiset

  • Vastuutaho perustaa yhteistyöryhmän, joka sopii ohjelman valmistumisen aikataulun. 
  • Yhteistyöryhmään kutsutaan tarpeen mukaan kunnan eri toimielimiä, kuten sivistys-, vapaa-aika, elinvoima- ja työllisyyspalvelut sekä asumisesta vastaava taho. 
  • Ryhmään kutsutaan TE-toimisto/kuntakokeilu, Kela, hyvinvointialue ja muita tarpeellisia viranomaisia.
  • Ryhmään kutsutaan paikallisesti toimivia järjestöjä, oppilaitoksia, yrityksiä ja muita kotoutumista tukevia toimijoita.
  • Kunta huolehtii siitä, että prosessissa on aktiivisesti mukana maahanmuuttaneita kuntalaisia. 

3. Kunta luo tilannekuvan maahanmuutto- ja kotoutumistilanteesta nyt ja tulevaisuudessa

  • Tilannekuvan on hyvä sisältää sekä määrällistä että laadullista tarkastelua. 
  • Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 
    • Paljonko kunnassa asuu maahanmuuttaneita? 
    • Mistä syistä he ovat tulleet maahan (turvapaikanhaku, kiintiöpakolaiset, opiskelijat, työhön suoraan rekrytoidut, perheenjäsenet)? 
    • Minkä ikäisiä he ovat? Sukupuolijakauma, kielet ja työllisyys? 
    • Millaisia tarpeita heillä on? 
    • Miten heidät on otettu vastaan kunnassa? 
    • Kuinka paljon maahanmuutteneita on odotettavissa lähivuosina? 
    • Millaiset ovat väestösuhteet eri yhteisöjen välillä? 
    • Mitä haasteita kotoutumisen edistämisessä kunnassa on? 
    • Puuttuuko kunnasta joitakin kotoutumisen edistämisen palveluja? Käyttävätkö maahanmuuttaneet palveluita tarpeidensa mukaisesti? 
    • Miten kunnassa hoidetaan maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut? Työn vuoksi maahanmuuttaneiden palvelujen tila ja tarve? 
  • Tiedonlähteinä voi käyttää muun muassa: 
    • DVV:n muutostietopalvelun kautta kunnalle säännöllisesti toimitettuja raportteja
    • kotoutuminen.fi:n Kototietokantaa ja Kotoutumisen indikaattorit -tietokantaa 
    • paikallisia ja alueellisia viranomaisia ja alueellista maahanmuuttostrategiaa, maahanmuuttaneita ja heidän parissaan toimivia kuten järjestöjä, oppilaitoksia tai työnantajia
    • tietoa alueen vastaanottokeskuksista sekä Maahanmuuttovirastosta. 

4. Kunta määrittelee tilannekuvan pohjalta tavoitteet ja keinot kotoutumisen edistämiseksi

  • Kotoutumisen edistämisen tavoitteet voivat liittyä muun muassa vastaanottavuuteen ja väestösuhteisiin, työllisyyteen, koulutukseen, hyvinvointiin tai osallistumiseen. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
    • Mitkä ovat kunnan mahdollisuudet ja haasteet, kun kuntaan muuttaa ulkomailla syntyneitä ja vieraskielisiä asukkaita? 
    • Mitkä teemat ovat juuri tässä kunnassa keskeisiä? 
    • Mitä muutosta halutaan saada aikaan?
  • Tavoitteet ovat yhteydessä kuntastrategiaan ja muun muassa yhdenvertaisuus- ja hyvinvointisuunnitelmiin.
  • Tavoitteet voidaan määritellä yhteistyössä esimerkiksi miniseminaarissa tai työryhmissä. Voidaan järjestää kuulemistilaisuuksia.  
  • Määritellään keinot, joilla tavoitteisiin pyritään.

5. Muotoillaan ohjelmadokumentti, joka sisältää soveltuvin osin seuraavia elementtejä:

  • kytköksen kuntastrategiaan ja mahdolliseen alueen maahanmuuttostrategiaan
  • kuvauksen kunnan/alueen maahanmuuttajaväestöstä, heidän tarpeistaan ja kunnan/kuntalaisten vastaanottavuudesta ulkomaalaistaustaisia uusia kuntalaisia kohtaan
  • kotoutumisen edistämisen vastuutahot kunnassa ja vastuutahot ohjelman toimenpiteille kunnassa
  • kunnan, hyvinvointialueen, valtion viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyön muodot
  • suunnitelman kunnan yleisten palveluiden, mukaan lukien digipalveluiden saavutettavuuden ja hyväksyttävyyden varmistamisesta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä
  • kuvauksen maahanmuuttaneiden kotoutumista tukevista erityisistä palveluista
  • suunnitelman lasten ja nuorten sekä muiden työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä
  • suunnitelman kansainvälisen suojelun ja tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleiden ja heidän perheenjäsentensä kotoutumisen edistämisestä kunnassa
  • suunnitelman hyvien väestösuhteiden ja kunnan vastaanottavuuden edistämisestä
  • suunnitelman ohjelman seurannasta ja päivittämisestä.

6. Seuranta

  • Ohjelmaan tulisi sisältyä konkreettisia muutosta kuvaavia tavoitteita, joiden saavuttamista seurataan. 
  • Ohjelmassa määritellään, mitä mittareita käytetään tavoitteiden saavuttamisen tarkastelussa ja millä aikajänteellä. Riippuen kunnan erityispiirteistä ja tiedon saatavuudesta, mittareita voivat olla esimerkiksi:  
    • ulkomailla syntyneiden/vieraskielisten/ulkomaan kansalaisten määrän kehitys kunnassa
    • suomen kielen opetuksen tarjonta eri kohderyhmille 
    • ulkomailla syntyneiden/vieraskielisten/ulkomaan kansalaisten työllisyysasteen kehitys tai pitkäaikaistyöttömyysaste 
    • ulkomailla syntyneiden/vieraskielisten/ulkomaan kansalaisten NEET-nuorten osuus
    • maahanmuuttajaperheiden lasten ja valtaväestön lasten oppimistulosten ero
    • maahanmuuttajaperheiden lasten osallistumisaste varhaiskasvatuksessa
    • maahanmuuttajataustaisten asettuminen kuntavaaleissa ehdolle ja äänestysaktiivisuus
    • rasistiset rikosepäilyt
    • uusien pysyväisluonteisten toimintatapojen ja palveluiden käyttöönotto ohjelman aikana
    • tietyn palvelun piiriin asiakkaaksi tavoitettujen vieraskielisten määrä
    • täydennyskoulutusta maahanmuuttaja-asiakkaiden erityiskysymyksissä saaneiden ammattilaisten määrä.

Mittareiksi tulisi valita vain sellaisia tietoja, joiden tietolähde on tiedossa. Mittaritietoa voidaan saada esimerkiksi:

  • Tilastokeskuksesta tilattavista tietopyynnöistä
  • Digi- ja väestötietoviraston (DVV) muutostietopalvelulta saaduista muuttoliiketiedoista
  • Kotoutumisen indikaattorit -tietokannasta ja Kototietokannasta kotoutuminen.fi:ssä
  • kuntakokeilun työllisyyspalveluista tai TE-toimistosta
  • kuulemistilaisuuksista
  • kyselyistä
  • tiedonhankintana viranomaisilta, oppilaitoksilta, yrityksiltä ja järjestöiltä.

Kuka seuraa kotouttamisohjelman toteutumista ja kenelle siitä raportoidaan?
Millaisessa tilanteessa ja milloin ohjelma on syytä päivittää jo ennen ohjelmakauden loppua? 

7. Viestintä kunnan kotouttamisohjelmasta 

Viestitään prosessista, sen toimeenpanosta ja seurannasta kuntalaisille, sidosryhmille, kohderyhmälle ja päättäjille. 


Kunnan kotouttamisohjelma

  • Ei ole kaiken kattava toimintakertomus. Pyri tiiviiseen, tavoitteiden ympärille koottuun ja ytimekkääseen ohjelmadokumenttiin. 
  • Ei ole kuvaus kunnan palveluista. Kuvaa vain ne palvelut, joissa pyritään muutokseen maahanmuuttaneiden asiakkaiden huomioimisessa, valittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 
  • Ei ole tiivistelmä lainsäädännöstä tai kotoutumispalvelun rakenteista. Kuvaa tilannetta oman kunnan näkökulmasta siten, että siitä on hyötyä kunnalle. 
  • On enemmän kuin dokumentti. Ohjelman luomisen prosessi on arvokkaampi kuin lopullinen dokumentti. Ohjelman muotoilulla pyritään saamaan aikaan yhteistyötä ja sitoutumista.
  • Ei ole pelkän viranomaistyön tulos. Ohjelman tekemisessä on tärkeää maahanmuuttaneiden oma osallistuminen prosessiin. Ohjelmaa ei tehdä heille, vaan heidän kanssaan. 
  • Ei koske vain maahanmuuttaneita. Ohjelmalla vaikutetaan kaikkiin kuntalaisiin sekä kunnan yrityksiin, oppilaitoksiin ja järjestöihin ja siten vahvistetaan vastaanottavuutta ja kotoutumista. 

 

Lisätietoja:

Kunnan kotouttamisohjelma
Kunnan tehtävät
Kuntien kotouttamisohjelmat alueittain
Kunnan kotouttamisohjelman laadinta