Uutiset

Hallitus esittää muutosta kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin. Muutosesityksen mukaan alaikäisenä turvapaikanhakijana ilman huoltajaa Suomeen tullut nuori voi saada lastensuojelun jälkihuoltoon rinnasteista tukea nykyisen 21 vuoden yläikärajan sijaan siihen asti, kunnes hän täyttää 25 vuotta.

Koronavirus Covid-19 -tilanteen vuoksi lähiopetuksen järjestäminen on keskeytetty muun muassa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja aikuisten perusopetuksessa. Oppilaitokset antavat etäopetusta opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja muut mahdollisuudet huomioon ottaen. Kotouttamisen osaamiskeskus on koonnut uutiseen monikielisiä materiaaleja kieli- ja yhteiskuntatiedon itsenäiseen opiskeluun sekä kotoutumistyön tueksi.

Monikielinen viestintä ja muille kielille kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi käännättäminen voi tulla uutena asiana monelle viranomaiselle ja kunnalle. InfoFinland.fi-verkkotoimitus kokosi vinkit käännösten tuottamiseen eri kielillä.

Työ- ja elinkeinotoimistojen asiantuntijoista 46 % kokee, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa Suomen yhteiskunnan palvelujärjestelmästä maahan muuttaneiden näkökulmasta. 40 % vastaajista ilmoittaa kokevansa, ettei heillä ole riittävästi osaamista maahan muuttaneiden kanssa työskentelyyn. Kyselyyn vastanneet kokevat kuitenkin työnsä mielekkääksi ja työskentelevänsä omien arvojensa mukaisesti (noin 90 %). Tiedot käyvät ilmi Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen selvityksestä.

Maahanmuuttajille suunnattu 7-osainen, monikielinen videosarja kertoo suomalaisen yhteiskunnan eri aiheista verotuksesta ihmisoikeuksiin. Ymmärrä Suomea -videosarja on suunnattu Suomessa asuville aikuisille maahan muuttaneille. Niitä voi käyttää koulutuksissa oppimateriaalina tai videoita voi katsoa itsenäisesti.

Maahan muuttaneita ja etnisiä vähemmistöjä edustavat yhdistykset, yhdyskunnat ja näiden yhteenliittymät voivat hakea 20.3.2020 mennessä jäseneksi etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) valtakunnalliseen ja alueellisiin neuvottelukuntiin. Valtioneuvosto asettaa oikeusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tänä keväänä seitsemännelle kaudelle vuosiksi 2020–2024.

Ulkomaalaistaustaisista pienempi osuus koko väestöön verrattuna käy harvemmin oman sairautensa takia lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus nostaa esiin väestöryhmäkohtaisia terveyseroja, mutta tulokset antavat myös myönteisen kuvan Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveydestä, hyvinvoinnista ja osallisuudesta.

Tiistaina 11.2.2020 järjestettävässä Kotoutumisen tila Suomessa -seminaarissa esitellään työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen tammikuussa 2020 julkaiseman Kotoutumisen kokonaiskatsauksen tutkimusartikkelien tuloksia. Samalla julkaistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi 2018–2019 (FinMonik) -raportti. Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa klo 9.00–15.00.

Kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelussa on nyt käytössä avoin rajapinta. Tämä tarkoittaa, että kotoutumisentukena.fi:n toiminta- ja tapahtumailmoituksia voi näyttää niin sanotun leijukkeen avulla myös muissa verkkopalveluissa. Käyttäjä voi itse valita, mitä ilmoituksia näytetään. Leijuke päivittyy, kun kotoutumisentukena.fi:hin tulee uusia ilmoituksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa valtionavustuksen erityisavustuksena 4 miljoonaa euroa maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan. Avustuksen tavoitteena on maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkujen nopeuttaminen ja osaavan työvoiman saatavuusongelmien helpottaminen hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä ja tukitoimilla. Haku on avoinna 4.2.–13.3.2020.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) jakaa valtionavustuksen erityisavustusta maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan. Haku avataan helmikuun alussa. Avustuksen tavoitteena on maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkujen nopeuttaminen ja osaavan työvoiman saatavuusongelmien helpottaminen hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä ja tukitoimilla.

Kotoutumisen tila Suomessa -seminaarissa esitellään työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen tammikuussa 2020 julkaiseman Kotoutumisen kokonaiskatsauksen tutkimusartikkelien tuloksia. Samalla julkaistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi 2018–2019 (FinMonik) -raportti.

Työllistyminen ei yksin ole osoitus onnistuneesta kotoutumisesta, eikä kotoutumiselle ole vain yhtä mittaria, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 21.1.2020 julkaisemassa katsauksessa.

Vuonna 2019 työ oli yleisin ensimmäisen oleskeluluvan hakuperuste. Tiedot käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston julkaisemista vuoden 2019 vahvistetuista tilastoista. Kokonaisuudessa oleskelulupahakemusten määrä kasvoi lähes 5000 hakemuksella vuodesta 2018.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee Kotoutumisen kokonaiskatsauksen 21.1.2020. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntää järjestöille yhteensä 590 000 euroa avustusta kotoutumista tukevaan työhön vuodelle 2020. Valtion erityisavustuksella rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneiden yhteiskuntatietoisuutta erityisesti sukupuolten tasa-arvoon, seksuaaliterveyteen, itsemääräämisoikeuteen sekä haitallisiin perinteisiin liittyvissä kysymyksissä. Rahoitettava toiminta edistää yksilön mahdollisuutta positiiviseen kasvuun ja kehitykseen sukupuolesta, iästä tai perhetilanteesta riippumatta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen lisätukien haku on käynnistynyt. Pakolaisia vastaanottavat kunnat voivat hakea ajalla 1.1.–31.3.2020 KEHA-keskuksesta laskennallisen korvauksen lisäosaa vuonna 2019 kuntaan saapuneista pakolaisista sekä bonusrahaa uusista tai korotetuista kuntapaikkapäätöksistä. Lisäksi kunnat voivat hakea suoraan Sylvia-hankkeesta lisätukea hätätapausten vastaanottoon.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on selvityksen avulla kerätä tietoa siitä, miten kotoutuminen työvoiman ulkopuolella oleville maahan muuttaneille on järjestetty kunnissa. Lisäksi selvitetään, missä määrin näille asiakkaille tarjotaan työelämään suuntaavia ja ohjaavia palveluita.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee Kotoutumisen kokonaiskatsauksen tammikuussa. Kokonaiskatsauksen julkistamistilaisuuden lisäksi järjestetään helmikuussa seminaari yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Ensimmäinen maahanmuuttajien kotouttamista koskeva laki, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan 1.5.1999, noin 20 vuotta sitten. Nykyinen kotoutumislaki tuli voimaan vuonna 2011. Maahanmuuton ja kotoutumisen kysymykset ovat saaneet 2000-luvulla yhä enemmän näkyvyyttä myös hallitusohjelmissa. Kotoutumislain edellyttämän Valtion kotouttamisohjelman valmistumista voit jatkossa seurata kotouttaminen.fi:ssä.