Sisäministeriö selvitti kyselyllä Ukrainasta sotaa paenneiden tilannetta ja palvelun tarpeita - noin joka neljäs kertoi löytäneensä työpaikan Suomesta

Sisäministeriö teetti kesä- ja heinäkuun aikana verkkokyselyn, jolla selvitettiin Ukrainasta Suomeen paenneiden henkilöiden tilannetta ja tarvetta erilaisille palveluille. Kyselyyn saatiin 2136 vastausta, joista monessa kaivattiin lisää tietoa työllisyyspalveluista. Suomeen on helmikuun jälkeen saapunut vajaa 38 000 Ukrainasta paennutta henkilöä. 

Kyselyssä kartoitettiin muun muassa vastaajien aikeita asettua Suomeen. Ukrainasta paenneista melkein 40 prosenttia ei vielä tiennyt haluaako tulevaisuudessa jäädä Suomeen vai palata kotimaahansa. Kyselyn mukaan epävarmuutta aiheuttavat sotatilanteen jatkuminen ja työllistymiseen liittyvät kysymykset. Reilu 30 prosenttia vastaajista ilmaisi haluavansa palata Ukrainaan sodan loputtua tai jo aiemmin. Vastaajista 27 prosentilla ei ollut aikeita palata lähtömaahan. 

Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli hakenut tilapäistä suojelua, mikä tarkoittaa heidän olevan myös kirjoilla vastaanottokeskuksessa. Kuitenkin vain 28 prosenttia vastaajista asui vastaanottokeskuksessa ja 85 prosenttia kertoi olevansa sellaisen asiakas. Vastaajat käyttivät eniten vastaanottokeskusten ohjaus- ja neuvontapalveluita ja olivat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Muuten apua ja Suomea koskevaa tietoa saatiin erityisesti sosiaalisen median kautta. Lisää tietoa kaivattiin työllisyyspalveluista, kieliopinnoista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja koulutusmahdollisuuksista.

Valtaosa vastaajista toivoo löytävänsä töitä Suomesta

Vastaajat olivat asettuneet laajasti ympäri Suomea jopa 273 eri paikkakunnalle. Kyselytulosten mukaan Suomeen saavutaan erityisesti maan hyvän maineen ja täällä asuvien läheisten takia. Osan kohdalla syynä olivat myös mahdollisuudet työllistyä ja opiskella. Kyselyyn vastanneet olivat kouluttautuneita ja lähes puolella heistä oli ylempi korkeakoulututkinto. Vastaajien joukossa yleisimpiä ammattiryhmiä olivat asiantuntijat sekä myynti- ja palvelualan työntekijät. Vastaajat olivat pääosin kaksikielisiä ja puhuivat ukrainaa sekä venäjää. Noin joka kolmas vastaaja kertoi myös omaavansa työhön ja opiskeluun riittävät englannin kielen taidot. 

Suurin osa vastaajista (71 %) halusi löytää työpaikan Suomesta ja yli puolet oli myös kiinnostunut suomen tai ruotsin kielen opiskelusta. Kyselyyn osallistuneista noin joka neljännes kertoi löytäneensä työpaikan Suomesta. Mahdollisina esteinä työllistymiselle nähtiin haasteet kielitaidon, byrokratian ja lastenhoidon yhteensovittamisen kanssa. Monen vastaajan työ oli myös kausiluonteista. Työn saannin nähtiin kuitenkin helpottuvan pidemmän maassa oleskelun myötä. 

Kyselyaineistoa analysoineet tutkijat antoivat tulosten pohjalta suosituksia viranomaisille. Suosituksissa toivotaan tehokkaampaa viranomaisviestintää erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi vastaanottokeskuksissa toivotaan parempaa tiedonkulkua ja enemmän ukrainankielistä tiedonvälitystä. Muita toiveita ovat työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja prosessien sujuvoittaminen sekä ukrainan kielen opetuksen vahvistaminen. Asiantuntijat suosittelevat myös aiheen tutkimuksen jatkamista. Suositukset otetaan vakavasti ja niihin on jo alettu reagoida viranomaistasolla.

Lisätietoja:

Sanna Sutter, maahanmuuttojohtaja, sisäministeriö p. 0295 488 200, [email protected] 
Arseniy Svynarenko, tutkija [email protected]  

Lue lisää: 

Sisäministeriön tiedote Ukrainasta paenneiden tilannetta koskevasta kyselystä