Miltä kotoutuminen ja maahanmuutto ovat näyttäneet aluekoordinaattorin aitiopaikalta katsottuna vuosina 2015–2020?

Hankkeessa voi kuulua moneen työyhteisöön

Aloitin työni valtakunnallisen, kotoutumistyötä kehittävän Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattorina kesän 2015 alussa. Kesti aikansa ennen kuin oma rooli ja tehtävät erikoisessa hallintokuviossa alkoivat hahmottua: työnantajani oli Uudenmaan ELY-keskus, toimipaikkani oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Turussa, työkenttääni olivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat ja kollegani toimivat eri puolilla maata. Lisäksi keskeinen yhteistyökumppani oli työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. Tämän kuvion selittäminen sai kuulijoissa usein aikaan lähinnä hämmennystä.

Monitahoisen hankeorganisaation vuoksi – tai sen ansiosta – minulla on ollut monta työyhteisöä. Etäkokoukset tulivat tutuksi heti työn alussa monipaikkaisen hankkeen ansiosta. Mitä paremmin tutustuimme kollegoihin, sitä paremmin ja luontevammin etäkokoukset ja etätyöskentely alkoivat sujua. Opimme käyttämään yhteistä työtilaa, työstämään yhteisiä materiaaleja, järjestämään tilaisuuksia etänä sekä ideoimaan uusia työtehtäviä ja -tapoja. Viisi vuotta myöhemmin tämä hankkeen alkuajan digiloikka on ollut arvossaan, kun käytännössä koko valtionhallinto siirtyi keväällä 2020 tekemään etätöitä.

Koulutukset, aluekatsomot ja webinaarit tukivat alueellista työtä

Kotona Suomessa -hankkeen tavoite oli kotoutumistyötä tekevien asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen. Keskeisiä menetelmiä ovat olleet koulutukset ja seminaarit, joita järjestettiin maahanmuuton ja kotoutumisen eri teemoista. Tiedolla johtaminen, tutkittu tieto ja asiapohja ovat keskeisiä työn tekemisen perusteita. Useissa tilaisuuksissa olenkin esitellyt maahanmuuton tilastoja ja sitä kautta päässyt kertomaan, mistä maista ja mistä syistä Suomeen yleensä muutetaan ja kuinka moni ulkomaan kansalainen tänne vuosittain muuttaa.

Tein omilla alueillani koulutusten, seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestämisessä yhteistyötä laajasti eri tahojen kanssa riippuen aiheesta ja kohderyhmästä. Järjestin esimerkiksi Turun kaupungin kanssa opetustyötä tekeville suunnatun Kotoutuja koulutiellä -koulutuksen, jolla lisättiin uusien opettajien tietoutta kotoutumisesta. Tärkeä yhteistyöverkosto on ollut myös Porin kaupungin monikulttuurinen koulutustyöryhmä, joka on järjestänyt koulutuksia maahanmuutosta ja kotoutumisesta jo 10 vuoden ajan. 

Turun yliopiston Brahea-keskus tuotti vuonna 2016 kolmipäiväiset kotoutumisen peruskoulutukset jokaisen ELY-keskuksen alueelle. Koulutukset oli suunnattu kuntien, työhallinnon ja muiden organisaatioiden asiantuntijoille, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia. Osallistujina oli myös paljon asiantuntijoita, jotka eivät olleet aiemmin tehneet töitä maahanmuuttajien parissa. Koulutuspäivät lisäsivät osallistujien ammatillista osaamista kotoutumistyössä ja olivat tärkeitä verkostoitumisen kannalta. Järjestimme hankkeen aikana myös aluekatsomoja, joissa on seurattu seminaareja ja koulutuksia Helsingistä etänä. Aluekatsomot pääsivät myös hankkeen tuotekortteihin.

Koulutustarpeet alueilla ovat tulleet esiin monin tavoin. Teimme hankkeessa kaksi kertaa valtakunnallisen koulutustarvekyselyn ja jokaisen koulutuksen jälkeen pyysimme osallistujilta palautetta ja ehdotuksia uusien koulutusten aiheiksi. Pyrin myös tiedottamaan muiden järjestämistä tilaisuuksista eteenpäin mahdollisimman laajasti. Yksi tiedottamisen työkalu on ollut kotouttaminen.fi-koulutuskalenteri.

Verkostotyö ja kumppanuusajattelu edistävät yhteistyötä

Olin aiemmassa työssäni saanut tehdä paljon yhteistyötä eri kuntien, kouluttajien ja yhdistysten kanssa. Yhteistyön jatkaminen, laajentaminen ja kehittäminen olikin helppoa. Kotoutumista edistävä työ on moniammatillista yhteistyötä, eivätkä viranomaiset siinä yksin onnistu. Olen pyrkinyt omassa työssäni edistämään yhteistyötä ja tuomaan toimijoita yhteen verkostotapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa. 

Erilaiset yhdistykset ovat olleet tärkeitä kumppaneita, jotka täydensivät esimerkiksi viranomaispalveluja matalan kynnyksen toiminnoilla. Muita tärkeitä kumppaneita ovat olleet eri koulutusorganisaatiot ja kuntien ammattilaiset. Ilman kuntien avainhenkilöitä työ olisi ollut paljon hankalampaa. Työn tekeminen yhdessä on paljon antoisampaa ja opettavaisempaa, sillä kaikkea yksi ihminen ei voi hallita tai osata.

Monipuolisista tapaamisista siirryttiin kokonaan verkkoon

Aluekoordinaattorina olen saanut olla monessa mukana. Kotona Suomessa -hanke oli laajasti mukana alueellisessa ja myös valtakunnallisessa kotoutumistyössä. Koulutusten ja tilaisuuksien järjestäminen, verkosto- ja ohjausryhmätyö sekä tiedottaminen ovat olleet varmaankin ulospäin näkyvimpiä tehtäviä. Sen sijaan monenlainen konsultoiva työ ei ole ollut niin näkyvää, mutta se on ainakin itselleni ollut palkitsevaa, koska olen voinut auttaa ja neuvoa muita kotoutumistyötä tekeviä tahoja. Olen myös ollut mukana tukemassa Turun seudun kuntien kotouttamisohjelman päivitystyötä ja alueen maahanmuuttostrategian laatimista. Oli mielenkiintoista olla mukana myös tässä työssä ja tuoda työn kuluessa esiin omia näkemyksiä sekä myös kirjoittaa pieni kappale tausta-aineistoihin.

Hankkeen viimeisenä vuonna 2020 elimme erikoista aikaa, kun kaikki, joille se oli mahdollista, siirtyivät etätöihin. Onneksi monipaikkaisessa hankkeessa erilaisten etäyhteyksien ja työtapojen käyttö oli jo rutiinia. Maakuntien asukkaiden kannalta kaikkien koulutusten ja seminaarien siirtyminen verkkoon toi paremmat mahdollisuudet osallistua, koska ei tarvinnut käyttää aikaa ja rahaa matkoihin. Tallennetut puheenvuorot pystyi katsomaan silloin, kun itselle parhaiten sopi. Koulutusten ja seminaarien verkkolähetysten toivoisi jatkuvan senkin jälkeen, kun yleisötilaisuudet ovat taas mahdollisia. 

Omassa työssäni korostui viimeisinä kuukausina tiedonvälitys, kun viranomaiset ja eri järjestöt alkoivat keväällä tuottaa koronatietoa eri kielillä. Tietoa piti levittää mahdollisimman laajalle eri yhteisöihin, jotta se saavuttaisi myös vieraskieliset asukkaat. Viranomaisten palvelut, kotoutumiskoulutukset, yhdistysten toiminnot ja ylipäätänsä kaikki kasvokkaiset palvelut siirtyivät verkkoon, ja näistä oli tarve välittää tietoa alueen toimijoille. 

Mennään yhdessä eteenpäin 

Maailma ei ole valmis ja työtä kotoutumisessa, maahanmuutossa ja hyvissä väestösuhteissa on jatkossakin. Erityisesti hyvien väestösuhteiden ja ihmisten osallisuuden parissa riittää työtä. Yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä rasismin kitkemiseen on kiinnitettävä huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Maahanmuuttaneet eivät ole enää nykyään Suomessa erityisryhmä, vaan he ovat normaali osa yhteiskuntaa. Olisikin tärkeää varmistaa, että esimerkiksi palvelut ovat kaikille saavutettavia. 

Olen Kotona Suomessa -hankkeessa saanut viimeiset reilut viisi vuotta työskennellä aitiopaikalla kotoutumisen parissa ja olla mukana kehityksessä. Meidän kaikkien tehtävänä – niin viranomaisena kuin kansalaisena – on tukea maahan muuttaneita tänne asettautumisessa, kielen oppimisessa ja oman paikan löytämisessä. Tavoitteena on, että maahamme muualta muuttaneet ihmiset tuntevat olevansa kotona Suomessa. 

Päivi Ruotsala, aluekoordinaattorina Kotona Suomessa -hankkeessa 2015–2020