Olemme viime aikoina pohtineet sitä, mitä väestösuhteiden edistäminen käytännössä tarkoittaa. Tarkemmin, olemme pohtineet sitä, millaiset toimet edistäisivät kaikkia väestösuhteiden viitekehyksen osa-alueita yhtäaikaisesti. Jos asioita miettii vain yhden osa-alueen kautta eli jos täytyy edistää vain vuorovaikutusta, asenteita, turvallisuutta tai osallisuutta, mieleen tulee monia keinoja. Tällöin tuloksena ei kuitenkaan automaattisesti seuraa hyvät väestösuhteet. 

Asennekampanjat eivät tavoita ihmisiä, jotka eivät ole auki omien asenteidensa tarkastelulle. Kaikenlainen vuorovaikutus ei edistä myönteisiä asenteita eikä turvallisuutta. Pelkät turvallisuustoimet eivät automaattisesti lisää turvallisuuden tunnetta ja halua vuorovaikutukseen. Osallisuus ja osallistuminen saattavat jopa tuoda esiin ja kärjistää kyteviä konflikteja, kun eri ryhmiin kuuluvat ihmiset tuovat esiin näkökulmia, joita yhteiskunnassa ei olla aikaisemmin kuultu. 

Mitkä toimet käytännössä ja ihan oikeasti vaikuttavat kokonaisvaltaisesti siten, että nämä kaikki neljä osa-aluetta edistyvät yhtä aikaa? Millaista osaamista se vaatii? 

Vuorovaikutus rakennetaan ”rauhan aikana”

Väestösuhdepolitiikan tavoitteena on yhdenvertaisuus.fi-sivuston mukaan lisätä väestöryhmien sekä eri väestöryhmiin kuuluvien yksilöiden välistä vuorovaikusta sekä tätä kautta vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen, asenteisiin ja osallisuuteen. 
Vuorovaikutuksen rakentaminen on ”rauhan työtä rauhan aikana”. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta mahdollistavien tilojen ja tilaisuuksien tuottamista. Vuorovaikutusta tarvitaan erityisesti konfliktitilanteissa, konfliktitilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja ratkomiseksi. Joskus on tarpeen myös käsitellä menneisyyden tapahtumia sekä eri väestöryhmien näkökumia niihin. Esimerkiksi totuus- ja sovintokomission työ on sekin väestösuhteiden rakentamista. (Artemjeff, Panu, 2020: Vöestösuhdepolitiikka ja tunnustaminen. Teoksessa Me ja ne – välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Intokustannus.) 
Vuorovaikutuksen rakentamista voi pohtia myös hyvin avoimesti: millaisia verkostoja pystymme rakentamaan esimerkiksi kotouttamisvaiheessa oleville asiakkaille? Jos keskitymme vuorovaikutukseen, mitä täytyy käytännössä tehdä ja millaista osaamista se vaatii? 

Väestösuhdepolitiikan avulla työnkuvia voi tarkastella uudella tavalla

Väestösuhdepolitiikka antaa hyvät puitteet ajatella työntekoa ja työnkuvia uudella tavalla. Jos työnkuvaan kuuluu yhden erityisryhmän asioiden hoitaminen, antaako se hyvät puitteet paikallisen vuorovaikutuksen edistämiselle muiden kuin tuon yhteen erityisryhmään kuuluvien kanssa? Millainen työnkuva esimerkiksi pakolaisten vastaanotossa työskentelevän sosiaaliohjaajan osalta antaisi mahdollisuuden työskennellä laajasti paikallisyhteisön, eikä vain pakolaisryhmän kanssa? 

Väestösuhdepolitiikka mahdollistaa rakenteellisten ratkaisujen ja toimintamallien, mutta myös käytännön arkityön työtapojen muuttamisen vuorovaikutusta edistävään suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pakolaisohjaajan kohdalla sitä, että tämän työnkuvassa tulisi olla sisäänkirjoitettuna riittävästi aikaa sille, että hän ehtii tutustua oman asiakasryhmänsä lisäksi paikallisiin, ja se, että hänen tehtäviinsä kuuluu sosiaalisen verkoston rakentaminen. Vuorovaikutusta ei voi rakentaa keskittymällä vain suhteen yhteen päähän: siinä täytyy suhtautua symmetrisesti joka osapuoleen ja pystyä rakentamaan yhteyksiä ihmisten välille. Tällainen työnkuva vaatii tiettyä osaamista ja luovuutta. 

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä hyväksyttiin ensimmäisenä Suomessa väestösuhteille oma toimenpideohjelma. Ohjelma on osa Forssan seudun kotouttamisohjelmaa 2021–2024, mutta se ei keskity vain maahanmuuttaneiden ja valtaväestön keskinäisiin väleihin. Siinä huomioidaan väestösuhteet laajasti ottaen. Tämä on tervetullut avaus!  

Miriam Attias ja Mohamed Adan 

Lue lisää:
Väestösuhdepolitiikka
Forssan väestösuhteiden toimenpideohjelma

Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa aiheesta kiinnostuneille täydennyskoulutusohjelmassa kurssin Toimivat väestösuhteet sekä polarisaation ja konfliktien käsittely (5 op) (helsinki.fi). Kurssi käynnistyy syksyllä 2021. Kurssi toteutetaan Koneen Säätiön hanketuella ja se rakentuu tammikuussa 2020 julkaistun tietokirjan Me ja ne – välineitä vastakkainasettelujen aikaan pohjalle.