Uutiset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksessa tutkittiin kaikkia vuonna 1997 Suomessa syntyneitä lapsia. Pääosin lapset voivat hyvin vanhempien lähtömaasta riippumatta. Eroavaisuuksia ulkomailla syntyneiden vanhempien lasten hyvinvoinnissa ilmenee kuitenkin heikkouksia koulumenestyksen ja lastensuojelun osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kotoutumisen edistämistä ja yhteiskunnan vastaanottavuutta koskevaa kumppanuusohjelmaa. Kumppanuusohjelman yhteydessä toteutetaan kumppanuusbaro, jonka avulla selvitetään eri toimijoiden näkemyksiä yhteistyöstä kotoutumisen edistämisessä.

Euroopan komission asettama toimintasuunnitelma vuosille 2021-2027 painottaa maahanmuuttaneiden inkluusiota eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Toimintasuunnitelman taustalla on ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta, jossa sekä kotoutujalla että vastaanottavalla yhteiskunnalla on vastuu kotoutumisen onnistumisesta.

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kuukausittain katsauksen ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten työllisyydestä ja palveluihin osallistumisesta perustuen työnvälitystilaston rekisteritietoihin.

Oppikirja on vapaasti käytettävissä opetukseen ja opiskeluun. Yhteiskuntaorientaation tavoitteena on opettaa osallistujaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja käytännön arkielämää koskevista asioista.

ALL-YOUTH -hankkeessa tutkitaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Monitieteisen tutkimushankkeen tavoitteena on luoda uusia ratkaisuja nuorten aktiivisempaan osallistumiseen sekä tutkia nuorten omia visioita kestävästä tulevaisuudesta, kasvusta ja hyvinvoinnista. Yksi hankkeen tutkimuskohteista on pakolaistaustaisten nuorten osallisuus.

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa vuodelle 2021 valtionavustuksen erityisavustuksena järjestörahoitusta, jonka tarkoituksena on edistää kolmannen sektorin tekemää työtä kotoutumisen edistämiseksi. Vuoden 2021 haussa etsitään pienten yhdistysten maahanmuuttaneiden kotoutumista ja yhteiskunnallista osallistumista edistäviä hankkeita. Haussa painotetaan pieniä yhdistyksiä, joiden toiminta kaipaa vielä kehittämistä paremman tuloksellisuuden aikaansaamiseksi. Haku on avoinna 16.11.–18.12.2020.

Valtioneuvosto ilmaisi torstaina 12.11.2020 kantansa Euroopan komission syyskuussa antamaan tiedonantoon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Komission tiedonanto sisältää viisi säädösehdotusta, jotka tähtäävät yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän luomiseen Euroopan unionissa. Suomen hallituksen kannanotossa lähtökohtana on turvata perus- ja ihmisoikeuksien ja erityisesti lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutuminen.

Integration 2020 -virtuaalitapahtuma kokoaa kotoutumisen edistämisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat yhteen 25.–26.11.2020. Valtakunnallinen kotoutumisen suurtapahtuma järjestetään toista kertaa ja toiveissa on, että tapahtumasta muodostuu pysyvä yhteistyöfoorumi kotoutumisen kentälle. Tapahtuman ohjelma on nyt julkaistu.

Euroopan Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) edistää Euroopan unionin yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopan komission päätöksellä AMIF-rahastosta on avattu haku valtioiden välisille turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamishankkeille. Hankkeille myönnetään rahoitusta yhteensä 32,7 miljoonaa euroa.

Hallitus on nostanut vuoden 2021 pakolaiskiintiön 1050:een aiemmasta 850:stä. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjasi ensi vuonna vastaanotettavista pakolaisryhmistä torstaina 5.11.2020.

Oikeusministeriö on käynnistänyt tänään marras-joulukuussa 2020 toteutettavan kampanjan Suomessa koetun kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Oma kieli / Eget Språk -kampanjalla halutaan muuttaa eri kielten puhumiseen liittyviä asenteita nykyistä positiivisemmiksi. Kotouttamisen osaamiskeskus nostaa kampanja-aikana esiin erityisesti moni- ja selkokielisyyden tärkeyttä kotoutumisessa sekä ruotsinkielisen kotoutumisen näkyvyyttä osana kieli-ilmapiirin parantamista.

Helsingin yliopiston Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -toimintatutkimushankeessa kehitettyjä työtapoja monikielisyyden tukemiseen on kerätty käytettäväksi opetushallituksen verkkosivuille. Materiaalin pohjalta on mahdollista rakentaa opetusta monen päivän kokonaisuuksista lyhyisiin opetustuokioihin.

Kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee kuukausittain katsauksen ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten työllisyydestä ja palveluihin osallistumisesta perustuen työnvälitystilaston rekisteritietoihin.

Hallitus on alkanut valmistella rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toimenpiteitä. Mukaan valmisteluun kutsutaan erilaisia kansalaisjärjestöjä ideakilpailun muodossa. Ideakilpailu on oikeusministeriön järjestämä, ja siinä kilpaillaan kolmessa kategoriassa. Ideoita arvioidaan toteuttamiskelpoisuuden ja innovatiivisuuden perusteella.

Avustusten avulla on tarkoituksena toimeenpanna naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa. Erityisavustukset on suunnattu järjestöjen hankkeille ja toimille, joiden kautta vastataan kansainvälisiin suosituksiin ja sitoumuksiin. Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten järjestöt, yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, kunnat ja kuntayhtymät.

Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen loppuraportti ”Sivuääniä. Asiakkaiden, asiakastyötä tekevien ja verkostotoimijoiden näkemyksiä pakolaistaustaisten ohjauksesta” ja sitä täydentävä video kohtaavasta asiakastyöstä on julkaistu. Julkaisutilaisuuden ja hankkeen päätösseminaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuosittainen julkaisu International Migration Outlook 2020 käsittelee muuttoliikettä tilastojen kautta. Julkaisun mukaan muuttoliike pysyi vuosina 2018-2019 tasaisena ja maahanmuuttaneiden työttömyys laski Euroopan unionissa alle 10 prosentin. Vuonna 2020 koronaviruksen vaikutuksen vuoksi muuttoliike on vähentynyt huomattavasti ja maahanmuuttaneiden työttömyys on lähtenyt nousuun. Uusien viisumien ja oleskelulupien määrä laski arviolta 46 % alkuvuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.

Kokeilun tarkoituksena oli vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallin (Social Impact Bond) avulla nopeuttaa maahanmuuttaneiden työllistymistä. Vuosien 2016-2019 välillä kokeiluun osallistuneista henkilöistä lähes puolet on työllistynyt syyskuun 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena oli nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä yhdistämällä yritykset ja työntekijät sekä räätälöimällä kotoutumiskoulutus työpaikan tarpeiden mukaan.

MigCOVID-tutkimusen kautta selvitetään koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutusta ulkomailla syntyneisiin. Tutkimuksesta kerätty tieto tukee palvelujen kehittämistä ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimista. Tutkimuksen järjestää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).